Hanasaaren kivihiililaitoksen kylkeen on ilmestynyt valtava mainos: “Täällä tuotetaan ekotehokasta kaupunkienergiaa”.

Kun vaatimukset päästövähennyksistä ovat koventuneet, Helsingin Energia on käynyt vastaiskuun julistamalla yhteistuotannon tehokkuutta. Me Helenin johtokunnan vihreät jäsenet olemme toistuvasti muistuttaneet, ettei fossiilisiin polttoaineisiin perustuva tuotanto voi olla ekotehokasta. Toiminta, joka vapauttaa ilmakehään vuosittain yli kaksi miljoonaa tonnia kasvihuonekaasuja, ei liioin ole ympäristöystävällistä.

Yhteistuotannossa polttoaine hyödynnetään tarkasti: polttoprosessista tiristetään irti niin paljon sähköä kuin mahdollista. Ylijäämälämmöstä tehdään kaukolämpöä tai kaukokylmää. Hyvä! Mutta polttoaine on väärä. Fossiilisten polttoaineiden, Helenin tapauksessa kivihiilen tai maakaasun, käyttö vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia. Ja sitä vapautuu paljon, jokaista helsinkiläistä kohti lähes neljä tonnia vuodessa. Nykyistä kuormitusta ei ilmakehämme kestä, siitä alan tutkijat ovat yksimielisiä. Lämpenemisennusteet lupaavat muutaman vuosikymmenen päähän hyvin erinäköistä maailmaa kuin tämä nykyinen. Samalla etenee valtamerien happamoituminen niihin imeytyvän hiilidioksidin vaikutuksesta.

Mikä sitten on vaihtoehto? Helsingin Energiassa laaditaan parhaillaan suunnitelmaa päästöjen vähentämiseksi. Välitavoitteena on 20 % päästövähennys vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Energiavaihtoehdot sisältävät mm. laajamittaista tuulivoimaa Pohjanlahdelle ja puupolttoainetta nykyisiin voimaloihin. Keskusteluissa on käynyt myös uuden monipolttoainevoimalan rakentaminen, sillä hiilipölykattiloissa muiden polttoaineiden käyttö on hankalaa. Ydinkaukolämmöstäkin on puhuttu, mutta sen toteutuessa nykyisten voimaloiden lämpöä ei käytettäisi enää hyödyksi, mikä ei tunnu järkevältä.

20 % on hyvä alku, mutta päästöleikkauksia on saatava reilusti lisää, jotta vaarallista kahden asteen lämpenemisrajaa ei ylitetä. Tarvitaan niin riuskaotteista energiansäästöä, tuulivoimaa kuin biomassaakin. Toisinaan mietin, että uusiutuvat energiamuodot ja keskitetty energiantuotanto ovat hankala yhdistelmä. Ehkä koko järjestelmä olisi mietittävä uusiksi hajautetun tuotannon pohjalta: energiapihejä taloja, jotka hyödyntävät tuulta ja aurinkoa.

Mutta yritetään ensiksi selvitä nykyisellä infralla: hiililaivojen tilalle hakeproomuja ja pari merituulipuistoa sähköä jauhamaan. Energiansäästöä pitäisi vauhdittaa vaikkapa palkkaamalla energianeuvojia kiertämään niin yrityksiä kuin kotejakin. Piheimmille tarjottaisiin houkuttelevia (luomu)porkkanoita.

Piia J. Häkkinen

Kirjoittaja on Helsingin Energian johtokunnan varapuheenjohtaja