Keskustakirjasto kannattaa rakentaa

Keskustakirjaston rakentamisesta tehdään pian lopullinen päätös. Valtio on luvannut hankkeeseen kolmekymmentä miljoonaa, Helsinki puolet kustannuksista. Koska kokonaishinta on 96 miljoonaa, yhtälöstä puuttuu vielä 18 miljoonaa euroa.

Jukka Relander

Jukka Relander

Vihreät vääntävät tästä kaupungin budjettineuvotteluissa. Summaa ei välttämättä tarvita ensi vuodelle, koska rakentaminen painottuu vuosille 2017-18, mutta valtion rahoituksessa on ehto, jonka mukaan rakentaminen pitää aloittaa ensi vuoden aikana, muuten valtion rahaa ei saada. Se tarkoittaisi hankkeen kaatumista. Olisi tärkeää vauhdittaa prosessia sen verran, että saataisiin ensi vuoden budjettiin edes jotain Keskustakirjastolle. Valtuuston käsittelyyn hanke tulee ensi vuoden helmi-maaliskuussa.

Tässä syitä sille, miksi kirjasto kannattaa rakentaa.

Helsingissä oli vuonna 1986 yksi kirjasto per 13 500 asukasta. Väestö on kasvanut, kirjastojen määrä ei. Jos Keskustakirjasto avautuu Helsingissä lähivuosina, pääkaupungissa on silloin yksi kirjasto 17500 kuntalaista kohden. Tämä on reippaasti alle 1980-luvun tason.

Kirjastoihin käytetään myös vähemmän rahaa per asukas kuin aikaisemmin. Laskua on ollut yhtäjaksoisesti vuodesta 2008, joka oli rahoituksen huippuvuosi. Keskustakirjaston rakentaminen veisi asukaskohtaiset kirjastokustannukset 2000-luvun keskitasolle. Mistään kerskarakentamisesta ei siis ole kyse, vaan siedettävän palvelutason tarjoamisesta kaupunkilaisille.

Kirjastoihin panostetaan Helsingissä vähemmän kuin aikaisemmin. Niiden suosio on kuitenkin säilynyt, median murroksista ja netin kasvavasta tarjonnasta huolimatta, ällistyttävästi ennallaan. Vuoteen 1999 verrattuna asukaskohtainen lainojen määrä on pudonnut vain prosenttiyksikön. Se on nyt tasolla, joka ylittää esimerkiksi englantilaisten kirjastonkäytön noin kolminkertaisesti. Kirjaston käytön huippuvuodet ajoittuivat 1990-luvun lamaan, mutta Kekkosen aikaan verrattuna käyttö on jopa kaksinkertaistunut.

Kirjastojen ystävä voi tyytyväisenä panna merkille sen, että yleisin argumentti Töölönlahden alueelle suunniteltua keskustakirjastoa vastaan on huoli siitä, että ison kansallisen kirjastokeskuksen rakentaminen olisi lähikirjastoverkostolta pois. Lähikirjastoaan kun ihmiset rakastavat kuin lapsuutensa lempiruokia tai nuoruuteensa sykähdyttävintä musiikkia. Tästä syystä kirjasto- ja kulttuurilautakunta on linjannut, että lähikirjastoverkon säilyminen on Keskustakirjaston rakentamisen ehto.

Kyse on kansallisesta hankkeesta joka on samalla kansainvälisesti merkittävä. Maailman parhaalta kirjastomaalta puuttuu käyntikortti. Turussa, Tampereella ja Oulussa on komeat alueelliset keskuskirjastonsa, mutta Pasilasta ei oikein ole alan kansalliseksi majakaksi. Sellainen tarvittaisiin Töölönlahdelle.

Keskustakirjaston rakentaminen olisi tärkeää myös kirjastolaitokselle itselleen, yhtä lailla kuin kirjastojen käyttäjille.

Joka toinen kirjastossa käyvä ihminen tulee sinne jostain muusta syystä kuin lainatakseen kirjan. Digitaalisen aineiston osuus kasvaa, hiljainen tila vetää puoleensa lehtien lukijoita, kirjastojen kokoontumistilat ovat kovassa käytössä ja muita yhteisiä ei-kaupallisia oleskeskelutiloja on todella vähän.

Tavat käyttää kirjastoa ovat muuttumassa, ja aineistojen digitalisoituminen haastaa kirjastoja muuttumaan lisää. Lähitulevaisuudessa siintävät sähkökirjat tulevat mullistamaan kirjastokokemustamme entisestään.

Keskustakirjaston rakentaminen ajoittuu houkuttavaan saumaan, keskelle murrosta. Siitä on rakennettava kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä laboratorio, jossa voidaan kokeilla, että mihin kirjastokonsepti oikein venyy.

Yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie on tutkinut kirjastojen käyttöä ja todennut, että pienyrittäjät ja freelancerit ovat alkaneet ottaa niitä omikseen. Kirjastot tarjoavat uuden talouden tekijöille paikan, jossa voi verkostoitua ja tehdä yhteistyötä. Ison yhteisen tilan tarjoaminen keskelle kaupunkia olisi paras piristysruiske uusille kasvualoille, samalla kun kaupunkilaiset saavat Töölönlahden talokeskittymään demokraattisen tilan, jonne ei tarvitse maksaa päästäkseen sisään.

Keskustakirjasto ei maksa läheskään samaa kuin moottoritieliittymä, ja kirjastolaitoksen kustannukset per asukas pysyvät vanhalla tasolla Keskustakirjaston rakentamisesta huolimatta. Lähikirjastot pysyvät ennallaan.

Rakennetaan se Keskustakirjasto!

Jukka Relander

Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu ja kirjastolautakunnan jäsen 

Close Comments