Kansanäänestys ja kaupunginosavaltuustot

Vihreiden ryhmäpuhe Helsingin ja Vantaan yhdistämisselvityksestä 31.1.2011
Valtuutettu Mari Puoskari

Arvoisa puheenjohtaja,

Vihreän valtuustoryhmän mielestä selvitystä Helsingin ja Vantaan yhdistämisestä tulee jatkaa nimeämällä selvitysmies.

Vihreille on ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisessa uudessa yhdistyneessä kaupungissa kaupunkilaisten osallistumismahdollisuudet paranevat. Tällä hetkellä päätöksenteko on karannut kauas. Helsinkikin on liian suuri yksikkö lähidemokratialle. Paikallisista asioista voitaisiin hyvin päättää paikallisella tasolla. Kansainvälisesti hyviä esimerkkejä elinvoimaisista ja kilpailukykyisistä kaupunkiseuduista, joissa on toimiva seutu- ja paikallishallinto, ovat Vancouver ja Kööpenhamina. Paikallisesti kaupunginosavaltuusto voisi vaikuttaa esimerkiksi joihinkin lähipalveluihin kuten päiväkoteihin ja pieniin asemakaavoihin. Yhdistyneen kaupungin malli voisi olla esimerkiksi vaaleilla valitut kaupunginosavaltuustot. Helsinki-Vantaa –kuntaliitosselvityksen yhteydessä tulee selvittää kaupunginosavaltuustojen aluejako, tehtävät ja tarvittavat lakimuutokset.

Toinen asia, jota edellytämme ennen päätöstä kaupunkien yhdistymisestä, on kansanäänestys. Näin merkittävästä kysymyksestä pitää myös kaupunkilaisten päästä ilmaisemaan kantansa. On puolueiden vastuulla tuottaa riittävästi tietoa kaupunkilaisille päätöksenteon pohjaksi.

Mitä hyötyä kuntien liittämisestä sitten olisi? Toisin kuin on väittetty, yksi keskeisimpiä perusteita on maankäyttö.  Ongelma on se, että Helsingissä on pulaa maasta. Tällä hetkellä rakennamme kalliita asuntoja savimaalle. Meillä on pulaa työpaikkatonteista erityisesti logistiikka- ja pienteollisuuskäyttöön. Viheralueemme ovat jatkuvasti rakennusuhan alla. Esimerkiksi Östersundomin alue voitaisiin suunnitella luontoarvoja paremmin kunnioittaen, kun sitä suunniteltaisiin yhdistyneen kaupungin tarpeista lähtien. Ratkaisu on se, että yhdistyneessä kaupungissa asunnot ja työpaikat voitaisiin sijoittaa koko alueen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, kun nyt kilpailemme sekä asukkaista että yrityksistä. Kilpailu aiheuttaa myös sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntymistä koko pääkaupunkiseudulla.

Vihreät kannattavat tavoitetta siitä, että uudessa kaupungissa tuotetaan Helsingin tasoiset palvelut Vantaan kustannustasolla. Selvitysten vastustajat pitävät tätä naivina, mutta on innostava ajatus, että loisimme puhtaalta pöydältä 2020-luvun suurkaupungin, jonka toimintaa eivät rasittaisi tsaarinaikaiset hallintorakenteet ja toimintatavat. Totta kai tietojärjestelmien hankkiminen, tilojen muuntaminen ja uuden organisaation suunnittelu maksaisi jotain perustamisvaiheessa, mutta keskipitkällä aikavälillä syntyisi säästöjä.

Yksi kiistaton etu olisi kuntatalous. Jos keskeisimmät peruspalvelut tuotettaisiin Vantaan kustannustason mukaisesti ja hallintokustannuksia karsittaisiin, käyttötalous olisi tasapainossa, vaikka kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit olisivat Helsingin vuoden tasolla. Tässä tilanteessa vuosikate ylittäisi poistot ja kattaisi melkein kokonaan investointimenot, jolloin lainanottotarve vähenisi merkittävästi. Tämä voi toki olla liian optimistinen tavoite, mutta suuremmillakin palvelukuluilla yhdistyneen kaupungin talous olisi itsenäisiä kaupunkeja selkeästi kestävämmällä pohjalla ja pystyisimme estämään velkaantumisen. Yhdistynyt kaupunki kykenisi myös vahvistamaan veropohjaansa maankäytön avulla itsenäisiä kaupunkeja paremmin.

Vantaa on velkaantunut vauhdilla, ja kuntaliitos tasaisi kaupungin velanottoa asukasta kohden. Suurin osa vantaalaisista toivookin kaupunkien yhdistymistä. On todella harmillista, jos vantaalaiset päättäjät eivät ole valmiita edes selvittämään asiaa. Viime vuoden istunut selvitysryhmä ei voinut luoda yhdistyneen kaupungin mallia, koska Vantaan valtuuston päätös esti sen. Nyt pitäisi olla rohkeutta nimetä selvitysmies ja vasta sen jälkeen tehdä päätökset liittymisestä.

On hyvä, että seutuhallintoajatustakaan ei ole haudattu. Pidämme kuitenkin edellytyksenä sille myös seudun kuntarakenteen muuttamista. Seutuhallinnolla voitaisiin ratkaista Helsingin seudun liikenneongelmia, mutta ei alueen segregoitumista.

Nykymuotoista tiiviimpää vapaaehtoista yhteistyötä on nyt kokeiltu viitisen vuotta. Sen avulla on saatu joitain hankkeita eteenpäin, mutta seudun suuria ongelmia sillä ei saada ratkaistua. Esimerkiksi kuntarajat ylittävät palvelut eivät toimi joustavasti vaan edellyttävät suuren määrän byrokratiaa. Lisäksi kunnat ajattelevat yhteistyömalleissa edelleen ensisijaisesti omaa etuaan, jolloin osaoptimointi vie suuren osan hyödystä.

Close Comments