Helsingin Vihreät ry:n säännöt

Hyväksytty yhdistyksen yleiskokouksissa 10.12.2009, 30.1.2010, 28.4.2011, 8.12.2011, 19.9.2016 ja 10.11.2016.

1. Nimi, kotipaikka ja toimialue
Yhdistyksen nimi on Helsingin Vihreät ry, ruotsiksi De Gröna i Helsingfors rf ja kotipaikka ja toimialue Helsinki. Kansainvälisessä toiminnassaan yhdistys voi käyttää epävirallista nimeä The Greens of Helsinki.

2. Kieli
Yhdistys voi käyttää toiminnassaan suomen ja ruotsin kieltä. Rekisteröinti- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3. Tarkoitus ja toimintamuodot
Yhdistyksen tarkoitus on edistää ja suojella elämisen laatua ja tasa-arvoisuutta, luonnonvaroja ja luonnon moninaisuutta sekä elinympäristön viihtyisyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
1. osallistuu ehdokkaita asettamalla kunnallisiin, valtakunnallisiin ja muiden yhteisöjen vaaleihin,
2. kerää ja välittää tietoa,
3. harjoittaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa,
4. harjoittaa nuorisotoimintaa,
5. tekee aloitteita ja kannanottoja, sekä
6. voi omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

Yhdistys voi liittyä jäseneksi toiseen yhdistykseen, jos yhdistyksen kokous niin päättää.
Yhdistys kantaa jäseniltään jäsenmaksua.
Yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta, järjestää luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa asianmukaisella luvalla alaansa liittyvää kustannustoimintaa, majoitus- ja ravitsemusliikettä, myydä merkkejä ja muistoesineitä. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen yhdistyksen jäsenille, tai siihen muuten osallisille.

Yhdistys on Vihreä liitto r.p:n Helsingin piirin piiriyhdistys.

4. Jäsenet
Yhdistyksen jäseniä voivat olla yhdistysjäsenet, jotka voivat olla joko Vihreä Liitto r.p:n jäseniä tai muita rekisteröityjä yhdistyksiä.
Jäsenet suorittavat yhdistykselle vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden yhdistyksen syyskokous seuraavaksi kalenterivuodeksi vahvistaa.
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

5. Päätösvalta
Yhdistyksen päätösvaltaa käyttävät yhdistyksen kokouksessa läsnä olevat yhdistysjäsenet.
Kukin yhdistysjäsen saa lähettää yhdistyksen kokoukseen äänivaltaisia edustajia, joiden määrä kullekin yhdistysjäsenelle määräytyy seuraavasti:
1. Äänivaltaisia edustajia on yhteensä 50.
2. Kukin yhdistysjäsen saa jäsenmäärästään riippumatta lähettää yhden äänivaltaisen edustajan.
3. Loput edustajapaikat (50 vähennettynä yhdistysjäsenten lukumäärällä) jakautuvat yhdistysjäsenten kesken siten, että jaetaan kunkin yhdistysjäsenen henkilöjäsenten lukumäärä yhdistysjäsenten yhteenlasketulla henkilöjäsenten lukumäärällä ja kerrotaan saatu luku luvulla 50 vähennettynä yhdistysjäsenten lukumäärällä. Kukin yhdistysjäsen saa laskutoimituksen osoittamaa kokonaislukua vastaavan määrän edustajia.
4. Jos kaikki edustajapaikat eivät tule näin jaetuiksi, loput paikat jaetaan yhdistysjäsenten kesken laskutoimituksen osoittamien lukujen desimaaliosien suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Desimaaliosien ollessa yhtä suuret järjestys ratkaistaan arpomalla.

Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen varsinaisia kokouksia ovat kevät- ja syyskokous. Kevätkokous on pidettävä huhtikuun loppuun mennessä ja syyskokous joulukuun 15. päivään mennessä. Yhdistys tai sen hallitus voi kutsua koolle ylimääräisen yhdistyksen kokouksen käsittelemään kokouskutsussa ilmoitettuja asioita. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle, kun vähintään 1/5 äänioikeutetuista jäsenistä pyytää koollekutsumista kirjallisesti erikseen mainitsemansa asian käsittelemistä varten.

Koollekutsuminen
Yhdistyksen kevät- ja syyskokous on kutsuttava koolle viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta lähettämällä kirje jokaiselle jäsenelle tai sähköpostitse niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa yhdistykselle. Yhdistyksen muut kuin varsinaiset kokoukset kutsutaan koolle viimeistään viikkoa ennen kokousta lähettämällä kirje jokaiselle jäsenelle tai sähköpostitse niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa yhdistykselle.

Varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat
Kevätkokouksen tehtävänä on
1. käsitellä hallituksen toimintakertomus, edellisen tilikauden tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus,
2. päättää edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille,
3. käsitellä hallituksen mahdollinen lisäys talousarvioon ja toimintasuunnitelmaan sekä
4. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Syyskokouksen tehtävänä on
1. valita yhdistykselle tilintarkastusyhteisö tai Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja ja varatilintarkastaja seuraavalle tilikaudelle
2. valita yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet seuraavalle kalenterivuodelle,
3. päättää seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruudesta,
4. päättää yhdistyksen toimintasuunnitelmasta seuraavalle kalenterivuodelle,
5. käsitellä yhdistyksen seuraavan kalenterivuoden talousarvio, sekä
6. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat

Päätöksenteko yhdistyksen kokouksessa

Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella kokousedustajalla yksi ääni.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä jonkin asian osalta toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet valitaan siirtoäänivaalilla.

Kun valittavia henkilöitä on yksi, vaalitapa etenee seuraavasti:

1. Äänestäjä merkitsee asetetut ehdokkaat äänestyslippuun siinä järjestyksessä kuin hän haluaa heidän tulevan valituiksi: parhaaksi katsomansa ehdokkaan ensimmäiseksi, toiseksi parhaaksi katsomansa ehdokkaan toiseksi jne. Äänestäjä voi kirjoittaa äänestyslippuun haluamansa määrän ehdokkaiden nimiä.

2. Vaalin tuloksen laskemista varten äänestyslipukkeet lajitellaan ykkösehdokkaiden mukaan ja erotellaan virheelliset, hylättävät lipukkeet ja niiden määrä. Kunkin ehdokkaan saavuttama ykkösäänten määrä lasketaan.

3. Jos joku ehdokkaista on saanut ehdottoman enemmistön eli yli puolet annetuista ykkösäänistä, on tämä voittanut vaalin.

4. Jos kukaan ehdokkaista ei saa ehdotonta enemmistöä äänistä, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas.

5. Jokainen tämän karsitun ehdokkaan saama äänestyslippu siirretään ääneksi sille ehdokkaalle, joka on merkittynä lipussa toiselle sijalle

6. Jos joku ehdokkaista on nyt saanut yli puolet annetuista äänistä, hän on voittanut vaalin.

7. Jos kukaan ehdokkaista ei edelleenkään ole saanut enemmistöä äänistä, karsitaan pois jäljellä olevista ehdokkaista vähiten ääniä saanut. Jokainen tämän karsitun ehdokkaan äänestyslippu siirretään ääneksi lipussa seuraavana olevalle ei-karsitulle ehdokkaalle. Tämä toistetaan niin monta kertaa, että joku jäljellä olevista ehdokkaista on saanut ehdottoman enemmistön äänistä.

8. Jos ehdokkaat laskennan jossain vaiheessa päätyvät tasatilanteeseen, määritellään heidän keskinäinen järjestyksensä kuten kohdassa “ehdokkaiden keskinäinen järjestys tasatilanteessa” kuvataan.

9. Siirtokelvottomien äänestyslippujen eli äänestyslippujen, joiden perusteella ei voida päätellä, kenen ehdokkaan hyväksi äänestäjä haluaisi ylijäämän siirtyvän, perusteella määräytyvä ylijäämä siirretään tasan kaikkien jäljellä olevien ehdokkaiden kesken kahden desimaalin tarkkuudella alaspäin pyöristäen.

Kun valittavia henkilöitä on enemmän kuin yksi, siirtoäänivaali etenee vaiheittain seuraavasti:

1. Äänestäjä merkitsee äänestyslippuun haluamansa määrän nimiä suosituimmuusjärjestyksessä.

2. Läpimenokynnys
Lasketaan hyväksyttyjen äänestyslippujen lukumäärä ja sen perusteella läpimenokynnys seuraavasti: läpimenokynnys = hyväksyttyjen äänestyslippujen lukumäärä/ (täytettävien paikkojen lukumäärä + 1), kahden desimaalin tarkkuudella ylöspäin pyöristäen

3. Ääntenlaskennan ensimmäinen vaihe
Ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ehdokkaan ykkösäänet eli äänestysliput, joissa ehdokas on merkittynä ensimmäiselle sijalle. Ehdokkaat, joiden ykkösäänien määrä on sama tai suurempi kuin läpimenokynnys, tulevat valituiksi. Mikäli valituksi tulee yhtä monta ehdokasta kuin on täytettäviä paikkoja, todetaan vaali päättyneeksi. Mikäli valituksi tulee useampi ehdokas kuin on täytettäviä paikkoja, määritetään valituksi tulevien ehdokkaiden keskinäinen järjestys siten kuin säädetään kohdassa ”Ehdokkaiden keskinäinen järjestys tasatilanteessa”.

4. Ylijäämän siirto
Jos ääntenlaskennan ensimmäisen vaiheen jälkeen on paikkoja täyttämättä, siirretään valittujen henkilöiden äänistä syntynyttä ylijäämää. Ylijäämän siirron jälkeen tarkastellaan ehdokkaiden saavuttama kokonaisäänimäärä ja ylijäämän siirron jälkeen läpimenokynnyksen saavuttaneiden ehdokkaiden mahdollinen ylijäämä siirretään. Sen jälkeen, kun kaikki ylijäämä on siirretty ja yksi tai useampi paikka on täyttämättä, karsitaan se ehdokas, jonka kokonaisäänimäärä ylijäämien siirron jälkeen on pienin. Mikäli ensimmäiselle kierroksella yksikään ehdokas ei saavuta läpimenokynnystä karsitaan se ehdokas, jonka ykkösäänimäärä on pienin.

Ylijäämä
Siirtyvä ylijäämä määritetään siten, että ehdokkaan kaikista ääntenlaskennan suoritetuista vaiheista saamasta kokonaisäänimäärästä vähennetään läpimenokynnys. Ylijäämän siirto aloitetaan suurimman äänimäärän saavuttaneesta ehdokkaasta.

Tarkasteltavat äänestysliput
Mikäli ylijäämää esiintyy ääntenlaskun ensimmäisessä vaiheessa, tarkastellaan kaikkia ehdokkaan hyväksi ääntenlaskun ensimmäisessä vaiheessa luettuja äänestyslippuja.

Jos ylijäämää ilmenee ääntenlaskun myöhemmässä vaiheessa johtuen toisen ylijäämän siirrosta tai ehdokkaan tai ehdokkaiden karsimisesta, tarkastellaan vain sitä viimeistä joukkoa äänestyslipukkeita, jotka ovat kaikki samanarvoisia ja jotka aiheuttivat kyseisen ylijäämän.

Siirtoarvo
Yksittäisen äänestyslipun perusteella siirtyvä ylijäämä eli äänestyslipun siirtoarvo määritetään siten, että ylijäämä jaetaan tarkastelun kohteena olevien äänestyslippujen kokonaismäärällä. Siirtoarvo määritellään kahden desimaalin tarkkuudella alaspäin pyöristäen.

Äänten siirtäminen
Äänestyslippuihin merkityn suosituimmuusjärjestyksen mukaisesti äänestysliput siirretään äänestyslipussa seuraavana olevan ehdokkaan hyväksi. Jokainen siirtyvä äänestyslippu kasvattaa ehdokkaan äänimäärää äänestyslipun siirtoarvon verran. Mikäli äänestyslipussa seuraavaksi merkitty ehdokas on jo tullut valituksi tai karsituksi, siirretään äänestysliput tätä seuraavalle jne. Jokainen siirtyvä äänestyslippu kasvattaa ehdokkaan äänimäärää äänestyslipun siirtoarvon verran.

Siirtokelvottomien äänestyslippujen eli äänestyslippujen, joiden perusteella ei voida päätellä, kenen ehdokkaan hyväksi äänestäjä haluaisi äänen siirtyvän siirretään äänestyslipun siirtoarvo tasan kaikkien jäljellä olevien ehdokkaiden kesken kahden desimaalin tarkkuudella alaspäin pyöristäen.

Mikäli ehdokkaan hyväksi on siirtynyt siirtokelvottomia ääniä ääntenlaskennan aikaisemmassa vaiheessa, siirretään nämä tasan kaikkien jäljellä olevien ehdokkaiden kesken kahden desimaalin tarkkuudella alaspäin pyöristäen.

5. Karsinta
Jos siirrettävää ylijäämää ei enää ole ja täytettäviä paikkoja on jäljellä, karsitaan vähiten ääniä saanut ehdokas, ja kaikki tämän äänet siirretään täydellä siirtoarvollaan muille ehdokkaille, kuten kohdassa 4 määrätään.

6. Karsituksi tulleen ehdokkaan äänet siirretään siten, että viimeisimpänä saadut äänet siirretään ensin. Äänen siirtoarvo on ääniylijäämä jaettuna äänestyslippujen määrällä kahden desimaalin tarkkuudella alaspäin pyöristäen, kuitenkin enintään äänestyslipun siirtoarvo.
Jos tämän jälkeen kukaan ehdokkaista ei ole ylittänyt läpimenokynnystä, karsitaan seuraavaksi vähiten ääniä saanut ehdokas.

7. Tätä prosessia jatketaan, kunnes kaikki täytettävät paikat on täytetty.

8. Ehdokkaiden keskinäinen järjestys tasatilanteessa

Jos ehdokkaat laskennan jossain vaiheessa päätyvät tasatilanteeseen, määritellään heidän keskinäinen järjestyksensä seuraavasti:

Mikäli yhdellä tai useammalla ehdokkaalla on sama äänimäärä tilanteessa, jolloin valituksi tulleita ensimmäisellä kierroksella on enemmän kuin täytettäviä paikkoja tai ensimmäisen kierroksen ylijäämää jaettaessa tai karsintatilanteessa silloin, kun ehdokkaiden hyväksi ei ole siirtynyt ylijäämää määräytyy ehdokkaiden keskinäinen järjestys heidän saavuttamiensa kakkosäänten perusteella. Kakkosäänten ollessa tasan tarkastellaan ehdokkaiden saavuttama kolmosäänten määrä jne. Mikäli äänestyslippujen perusteella ei voida määrittää ehdokkaiden keskinäistä järjestystä ratkaisee ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen arpa.

Ehdokkaiden päätyessä ylijäämää siirrettäessä tai karsintatilanteessa samaan äänimäärään silloin, kun heidän hyväkseen on siirtynyt ääniä, määräytyy ehdokkaiden keskinäinen järjestys ääntenlaskennan aikaisemman vaiheen perusteella silloin, kun ehdokkailla vielä oli eri äänimäärä. Jos ehdokkaiden äänimäärät kaikissa ääntenlaskun vaiheissa ovat olleet samat, määräytyy heidän keskinäinen järjestyksensä alkuperäisten kakkosäänten perusteella. Kakkosäänten ollessa tasan tarkastellaan ehdokkaiden saavuttama kolmosäänten määrä jne. Mikäli äänestyslippujen perusteella ei voida määrittää ehdokkaiden keskinäistä järjestystä ratkaisee ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen arpa.

Yleiskokousten henkilövaalit käydään suljetuin lipuin.

Siirtoäänivaalia ei käytetä ehdokkaiden asettamisessa kuntavaaleihin tai eduskuntavaaleihin. Ehdokkaiden asettaminen näihin vaaleihin tapahtuu enemmistölistavaalina.

6. Hallitus
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä vähintään neljä (4) ja enintään yhdeksän (9) muuta jäsentä. Puheenjohtajalla ja hallituksen jäsenillä on oltava kotipaikka Helsingissä.

Hallitus valitsee keskuudestaan yhden tai useamman varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin ja taloudenhoitajan. Hallitus voi valita yhdistykselle tarpeelliseksi katsomansa toimihenkilöt sekä määritellä heidän tehtävänsä ja sopia talousarvion puitteissa heidän työehdoistaan.

Sama henkilö voi toimia hallituksen jäsenenä enintään kolme täyttä toimikautta peräkkäin. Henkilö voidaan kuitenkin tämän jälkeen valita yhdistyksen puheenjohtajaksi. Sama henkilö voi toimia yhdistyksen puheenjohtajana korkeintaan kaksi täyttä toimikautta peräkkäin.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni ja vaaleissa arpa.

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

7. Nimenkirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa piirijärjestön toiminnanjohtaja, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai yksi varapuheenjohtajista.

8. Tilinpäätös
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Yhdistyksen tilit on toimitettava tarkastettavaksi viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta.

9. Varojen käyttö yhdistyksen purkautuessa
Yhdistyksen purkautuessa sen jäljelle jäävät varat käytetään yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen siten kuin yhdistyksen purkautumisesta päättävä jälkimmäinen kokous päättää.

10. Sääntöjen muuttaminen
Näiden sääntöjen muuttamisesta päätetään kahdessa yhdistyksen kokouksessa, näistä jälkimmäisessä 2/3 enemmistöllä. Yhdistyksen purkamisesta säädetään samalla tavalla kuin sääntöjen muuttamisesta.

Close Comments