Helsingin Vihreät toimivat sen eteen, että pääkaupunkimme olisi puhtaampi, kestävämpi ja paremmin palveleva. Vihreät kaupunginvaltuutetut ja muut luottamushenkilöt toimivat tällä vaalikaudella vuoden 2008 kunnallisvaaliohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi.

HELSINGIN VIHREIDEN

KUNNALLISVAALIOHJELMA 2008:

PUHTAASTI PAREMPI HELSINKI

VASTUUTA ILMASTOSTA JA YMPÄRISTÖSTÄ

HELSINGIN PÄÄSTÖT PUOLITETTAVA

Ilmastonmuutoksen hillitseminen täytyy ottaa huomioon Helsingin kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa. Tavoitteeksi on otettava hiilidioksidipäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Kivihiilen polttamiselle on olemassa vaihtoehtoja. Helsingin Energian on rakennettava tuulivoimaloita ja kehitettävä kestävää bioenergiatuotantoa.

Helsingin on säästettävä sähköä paljon nykyistä kunnianhimoisemmin. Vihreässä kaupungissa sallitaan vain matalaenergiatalojen rakentaminen, parannetaan nykyisten asuntojen ja kiinteistöjen energiatehokkuutta sekä kannustetaan ja velvoitetaan kaupunkilaisia ja yrityksiä energiansäästöön uuden tekniikan ja aktiivisen neuvonnan avulla.

VIHREÄSSÄ HELSINGISSÄ KÄVELLÄÄN JA PYÖRÄILLÄÄN

Kaupunki on rakennettava niin, että koulut, kaupat ja päiväkodit ovat kävelyetäisyydellä tai saavutettavissa joukkoliikenteellä. Kaupungissa on voitava elää ilman omaa autoa. Kävelykeskustaa on laajennettava ja avointa kaupunkitilaa sekä turvallisia kävelyalueita on lisättävä kaikkiin kaupunginosiin.

Pyöräilystä tulee turvallinen ja kätevä tapa liikkua kaupungissa, kun pyöräkaistoja lisätään ja pyöräparkkeja perustetaan myös työpaikoille sekä joukkoliikenteen solmukohtiin. Pyörien kuljetuksen joukkoliikennevälineissä on oltava maksutonta ja helppoa. Kevyen liikenteen väylät on pidettävä hyvässä kunnossa kesät talvet. Lainattavien kaupunkipyörien tarjontaa pitää parantaa ja laajentaa koko pääkaupunkiseudulle.

HELSINKILÄISET TARVITSEVAT TOIMIVAN JOUKKOLIIKENTEEN

Uusien teiden ja tietunneleiden rakentamisen sijaan on keskityttävä joukkoliikenteen kehittämiseen. Raitiotie- ja metrolinjastoa on laajennettava ja lähijunaliikennettä lisättävä. Erityisesti Sipoon liitosalueen joukkoliikennetarpeet on huomioitava.

Poikittaiset Jokeri-pikaraitiotiet on rakennettava purkamaan kehäteiden ruuhkat. Kaupungin on tarjottava hyvät edellytykset kattavan vesijoukkoliikenteen järjestämiselle. Helsingissä on otettava käyttöön ruuhkamaksut.

Joukkoliikenteen lippujen hinnat tulee puolittaa koko pääkaupunkiseudulla eivätkä kuntarajat saa olla toimivan joukkoliikenteen este.

Joukkoliikenteessä on panostettava viihtyisyyteen, tiheisiin vuoroväleihin, esteettömyyteen ja täsmällisyyteen. Bussien päästöjä on vähennettävä siirtymällä kaasu- ja hybridibusseihin.

Helsinki-Tallinna –rautatietunneli on myönteinen aloite. Toteutuessaan se avaisi raideyhteyden Euroopan koilliskulmalta Keski-Eurooppaan.

OIKEASTI VIHREÄMPI HELSINKI

Kaupunkilaisille tärkeät viheralueet on suojeltava rakentamiselta ja rannat varattava kaikkien käyttöön. Kaikilla helsinkiläisillä on oikeus lähiviheralueisiin ja hiljaisiin paikkoihin. Kaupungin kadut kaipaavat lisää puita ja vihreyttä.

Pääkaupunkiseudulle tarvitaan yhteinen viheraluekaava, Kansallinen kaupunkipuisto sekä Sipoonkorven kansallispuisto. Luonnonsuojelutyöhön on varattava riittävät resurssit.

Jätteiden määrää täytyy vähentää ja kierrätyksestä on tehtävä helpompaa. Jätteenpoltto on vasta viimeinen vaihtoehto. Helsingin ekologinen jalanjälki pienenee, kun kulutamme vähemmän ja fiksummin: enemmän aikaa, vähemmän roinaa.

Helsingillä on tärkeä rooli myös Itämeren suojelussa. Vantaanjoen ravinteet ja laivojen päästöt on saatava kuriin.

VASTUUTA IHMISISTÄ, PALVELUISTA JA TALOUDESTA

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KAIKILLE

Palvelujen järjestäminen on kaupungin keskeisin tehtävä. Palvelujen riittävä rahoitus on varmistettava. Kaupungin on oltava houkutteleva ja hyvä työnantaja, jotta eläkkeelle siirtyvien tilalle saadaan uusia työntekijöitä.

Verotulojen turvaamiseksi Helsingin on panostettava uusien elinkeinojen kehittymiseen ja tehtävä kaupungista houkutteleva eri alojen ammattilaisille. Helsinki tarvitsee luovuutta, uusia työpaikkoja ja lisää yrittäjyyttä.

KUNNON VÄLINEET KASVAMISEEN JA OPPIMISEEN

Perheille on tarjottava monipuolisia ja taloudellisesti realistisia vaihtoehtoja lastenhoitoon. Päiväkotien ryhmäkokoja on pienennettävä ja hoitopaikka tarjottava kodin läheltä. Helsinki-lisään tarvitaan korotus ja sitä on myönnettävä vanhemmille myös osittaisen hoitovapaan aikana.

Turvalliset lähiperuskoulut ja monipuoliset lukiot on pidettävä kunnossa. Pelkkä raha ei saa sanella koulujen eikä opetusryhmien kokoa, vaan oppilaiden ja työntekijöiden hyvinvointi on otettava huomioon. Koulujen homeongelma on viimein ratkaistava tarvittavalla panostuksella peruskorjauksiin.

Kouluille on turvattava riittävät voimavarat, jotta ne voivat vastata lisääntyvän monikulttuurisuuden haasteisiin sekä erityisopetuksen ja kouluterveydenhuollon kasvaneisiin tarpeisiin. Kouluihin tarvitaan lääkäreiden ja terveydenhoitajien lisäksi myös koulupsykologeja.

Kouluille, joiden alueella asuu paljon syrjäytymisuhan alla olevia lapsia ja nuoria, on annettava huomattavasti nykyistä suurempi niin sanotun positiivisen diskriminaation raha.

Helsinkiin tarvitaan lisää ammattikoulutuksen aloituspaikkoja. Samalla on huolehdittava opinto-ohjauksen ja oppilashuollon riittävyydestä. Helsinkiin on rakennettava lisää opiskelija-asuntoja. Ammattikorkeakouluopiskelijoille on vihdoin tarjottava omat terveyspalvelut. Kaupungin on lisättävä palkallisten harjoittelupaikkojen tarjontaa alueensa opiskelijoille

Kaikille maahanmuuttajille on taattava mahdollisuus kieliopintoihin, hyvään kotoutumiseen ja työllistymiseen.

HYVÄT PALVELUT – PAREMPI MIELI

Työn järkevä organisointi ja ongelmien ennaltaehkäisy säästävät voimavaroja hyvään hoitoon. Kattava ja laadukas terveysasemaverkko houkuttelee sekä asiakkaita että osaavaa henkilökuntaa. Mielenterveysongelmiin on saatava apua nykyistä nopeammin.

Erilaiset ryhmät tulee ottaa paremmin huomioon: vammainen tarvitsee henkilökohtaisen avustajan, maahanmuuttajan tulee saada palvelua kielimuurista huolimatta, kaupungin ammattilaisten on tunnettava seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen erityistarpeet. Lastensuojelussa pitää varmistaa mutkaton yhteistyö sosiaalitoimen, opetustoimen, terveystoimen ja nuorisotoimen välillä.

Päihdeongelmaisten hoitoon pääsyn kynnystä pitää madaltaa. Kaupungin on kannettava vastuu myös lähisuhdeväkivallan ehkäisystä.

Vanhustenhoitoon on kehitettävä ratkaisuja, jotka mahdollistavat asumisen kotioloissa  mahdollisimman pitkään vanhuksen niin halutessa. Laitoshoitopaikkoja ja palvelutaloja on oltava kaikille niitä tarvitseville. Senioriasuntoja on lisättävä. Pitkäaikaispotilaille on taattava laadukas hoito.

Ruotsinkielisten on saatava palvelua omalla äidinkielellään. Myös kaikkiin ostopalvelusopimuksiin on sisällytettävä asiakaspalvelun kielivaatimuksia.

TASA-ARVOINEN JA REILU HELSINKI

Sukupuolivaikutusten arviointi täytyy ottaa osaksi kaikkea päätöksentekoa. Mies- ja naisvaltaisten alojen väliset palkkaerot on kitkettävä pois. Kaupungin on pyrittävä tarjoamaan työntekijöilleen vakituisia työsuhteita, oltava hyvä työnantaja ja hankittava vain eettisesti  tuotettuja tuotteita ja palveluja.

VASTUUTA YHTEISESTÄ KAUPUNGISTAMME

KOTI HELSINGISSÄ

Kaupunkiin ei saa muodostaa rikkaiden ja köyhien alueita, vaan vuokra- ja omistusasuntoja tulee rakentaa tasaisesti eri alueille. Asunnottomuus on poistettava nyt eikä vasta vuosien päästä. Kaupungin tonttivuokrien on oltava kohtuullisia ja tasapuolisia. Hitas-järjestelmä on toimiva keino kohtuullistaa asuntojen hintoja ja sitä on syytä jatkaa.

Vihreässä kaupungissa asutaan tiiviisti palvelujen ja viheralueiden äärellä. Uusille asuinalueille rakennetaan päiväkodit, joukkoliikenneyhteydet ja lähikaupat samassa tahdissa asuntojen kanssa. Esteettömyys huomioidaan kaikessa rakentamisessa.

MONIMUOTOISTA KAUPUNKIKULTTUURIA

Helsinki on myös suomalaisen kulttuurin pääkaupunki. Niin pienten kuin suurtenkin kulttuuritoimijoiden hyvät toimintamahdollisuudet on turvattava. Helsinki tarvitsee sekä keskustakirjaston että hyvät lähikirjastot.

Vanhoja rakennuksia ja kulttuuriympäristöjä on vaalittava. Kaupunkilaisten yhteisöllisyyttä voidaan tukea yhteisöasumisprojekteilla ja rakentamalla asukkaille tapaamispaikkoja kuten korttelipihoja ja kerhohuoneita.

Kaupungin täytyy tarjota nuorille mahdollisuuksia ja tiloja omaehtoiseen toimintaan. Nuorten tarpeisiin vastaaminen onnistuu parhaiten kysymällä nuorilta itseltään.

Monipuoliset liikuntapaikat innostavat kaupunkilaisia liikkumaan ja ovat kunnan vetovoimatekijä. Liikuntapaikkarakentamisessa on otettava entistä paremmin huomioon ympäristövaikutukset.

Helsingin tulee olla liberaali kaupunki, jossa kaikkien ihmisten on hyvä asua eikä minkäänlaista syrjintää sallita.

VIHREÄ METROPOLI ON YHTENÄINEN, AVOIN JA DEMOKRAATTINEN

Avoimuus on vihreille tärkeää. Pääkaupunkiseudulla päätösvalta on siirtynyt liikaa kuntayhtymille ja virkamiesten johtamille työryhmille. Samaan aikaan äänestysinto on laskenut.

Keinotekoiset kuntarajat haittaavat seudun kehitystä. Koko laaja pääkaupunkiseutu tarvitsee yhteisen, demokraattisen hallinnon. Kaupunkilaisten valitsema vihreä pormestari toisi ryhtiä ja avoimuutta päätöksentekoon. Kuntien yhdistymisen eri mallit on selvitettävä, ja yhdistymisestä on järjestettävä kansanäänestys.

Maankäytön, liikenteen ja verotuksen suurista linjoista tulee päättää yhteisessä seutuvaltuustossa. Samalla lähidemokratiaa on voimakkaasti lisättävä, jotta päätöksenteko paikallisissa asioissa tulee lähemmäksi asukkaita.

* * * * * * * * * * * * * * ** * * * * * * * * ** * * * * * * * * *