Helsingin ainutlaatuisesta luonnosta pidetään hyvää huolta - vihreitä saavutuksia luonnonsuojelussa

Helsingin tärkeimmät ominaispiirteet liittyvät luonnonläheisyyteen ja merellisyyteen. Nopeasti kasvavassa kaupungissa myös luontoalueiden merkitys kasvaa. Kaupunkiluonnon suojelu on tärkeää niin luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta kuin virkistyskäyttömahdollisuuksien kannalta. Jokaisella helsinkiläisellä tulee olla pääsy lähimetsään ja jokaisessa kaupungin päätöksessä tulee huomioida vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Näiden asioiden puolesta Vihreät ovat tehneet töitä myös kuluneen vuoden aikana Helsingin kaupunginvaltuustossa.

Luonnon monimuotoisuuden suojeluun tullaan kiinnittämään erityistä huomiota Helsingin Keskuspuistossa. Vihreiden aloitteesta Keskuspuiston luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma palautettiin valmisteluun, jotta suunnitelman lähtökohtana näkyy selkeästi tavoite luonnon monimuotoisuuden lisäämisestä ja metsien hallitusta hoitamattomuudesta.

Vihreät ovat jo usean vuoden ajan ajaneet Vartiosaaren suojelua ja kehittämistä helsinkiläisten luonto-, virkistys- ja kulttuurialueena. Tänä keväänä Helsingin kaupunginhallitus päätti Vihreiden esityksestä yksimielisesti, että Helsinki laatii suunnitelman saaren virkistyskäytön kehittämisestä sillä aikaa, kun saaren kaavoitustilanne on auki. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi talvella Vartiosaaren osayleiskaavan.

Merkittävä luonnonsuojelullinen hanke kuluneena vuonna on Kallahden matalikon uusi vedenalainen suojelualue, joka on Helsingissä ensimmäinen laatuaan! Matalikko sijaitsee Kallahdenniemen eteläpuolella ja kattaa 228 hehtaarin laajuisen vesialueen, josta osa on aiemmin suojeltu osana Natura 2000 -verkostoa. Kallahden matalikossa tavataan useita uhanalaisia luontotyyppejä ja lajeja, kuten esimerkiksi meriajokasyhteisöjä ja näkinpartaisniittyjä. Matalikossa on myös vedenalainen harju, joka on tärkeä kutupaikka siialle ja silakalle. Osa matalikosta on myös maakunnallisesti tärkeää linnustoaluetta, jossa tavataan uhanalaiseksi luokiteltuja tukkasotkia ja lapasotkia.

Helsingissä pesiville saaristolinnuille tärkeä Korkeasaarenluoto on myös päätetty suojella osana Helsingin luonnonsuojeluohjelman toteuttamista. Luodolla pesii muun muassa erittäin uhanalainen selkälokki. Lammassaaren monipuolista linnustoa pääsee myös nykyään tarkkailemaan esteettömiä pitkospuita pitkin. Uudet pitkospuut, jotka sopivat myös pyörätuolilla, rollaattorilla ja lastenvaunuilla liikkuville valmistuivat viime vuonna. Helsingin lähiluonto on entistä saavutettavampi kaikille.

Yksi merkittävimmistä luonnon monimuotoisuutta uhkaavista tekijöistä on luonnonvaraisten elinympäristöjen häviäminen ja heikentyminen. Maatalous ja erityisesti eläintuotanto on yksi isoimmista syistä tähän. Tämän vuoksi Helsingissä onkin päätetty laatia suunnitelma siitä, miten liha- ja maitotuotteiden kulutus saadaan kaupungin järjestämässä julkisessa ruokailussa puolitettua seuraavan kuuden vuoden aikana. Päätös tehtiin Vihreiden valtuutettu Atte Harjanteen tekemän aloitteen pohjalta!

Helsingin toiminta vaikuttaa maailman luonnon tilaan myös epäsuorasti kaupunkilaisten kulutuksen ja kaupungin tekemien hankintojen kautta. Kuudes sukupuuttoaalto on ilmastonmuutoksen veroinen globaali ympäristökriisi, johon on tärkeää kiinnittää huomioita kaupungin kaikessa toiminnassa. Helsinki kasvaa ja kehittyy koko ajan paremmaksi luontoarvojen ja kestävän kehityksen huomioinnissa.

Amanda Pasanen

Kirjoittaja on varavaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan jäsen ja ympäristömuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriopiskelija.

Close Comments