Harkintaa kouluverkkopäätökseen

Kaupunginhallitus käsittelee tänään ehdotusta, jossa valta päättää kouluverkon muutoksista siirrettäisiin kaupunginvaltuustosta opetuslautakuntaan. Käytännössä jatkossa päätökset koulujen perustamisista, hallinnollisia yhdistämisistä tai lakkauttamisista eivät tulisi lainkaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.

Ehdotusta perustellaan sillä, että muissa virastoissa lautakunta päättää, missä palveluita järjestetään: varhaiskasvatuslautakunta päiväkodeista, sosiaali- ja terveyslautakunta terveysasemista, nuorisolautakunta nuorisotaloista ja niin edelleen. Jos päätösvalta olisi opetuslautakunnalla, muutoksia saataisiin aikaan nopeammin kuin nyt, kun asia kulkee ensin kaupunginhallitukseen ja sitten vielä valtuustoon.

Päätösvallan siirtoa on harkittava huolella monestakin syystä.

Perusopetuslaissa määrätään, että opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Muutamissa suurimmissa kaupungeissa päätöksenteko on siirretty lautakunnille. Useimmissa kunnissa päätökset tehdään valtuustossa eikä niitä delegoida eteenpäin. Kaupunginvaltuutetut kantavat suoraan poliittisen vastuun tehdyistä päätöksistä.

Koulua ei voi kuitenkaan täysin verrata mihinkään muuhun palveluun. Lasten palveluista koulu on keskeisin – se on paikka, jonne pienet ja isommat lapset kulkevat päivittäin itse yhdeksän vuoden ajan. Ei ole samantekevää, missä päin asuinaluetta koulu sijaitsee. Koulumatkalla on suuri merkitys esimerkiksi arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen.

Kirjastossa tai terveyskeskuksessa harvoin käydään päivittäin. Rakennuslupa haetaan ehkä kerran elämässä. Päiväkotiin mennään kyllä joka päivä, mutta sinne kuljetaan vanhempien kanssa. Alle kouluikäisten perheet myös muuttavat huomattavasti enemmän kuin kouluikäisten ja päiväkoti vaihtuu usein samalla.

Koulu ei ole vain opetusta varten – se on myös lasten keskeinen yhteisö alueella. Koulukeskustelussa ei puhuta vain neliöistä ja niiden hyötykäytöstä, vaan myös erilaisesta koulun toimintakulttuurista tai vaihtoehtoisesta tavasta opettaa, oppia ja toimia yhdessä. Ja tietenkin myös koulun koosta, sillä tuhat lasta on eri kuin 400. Ja tottakai puhutaan myös oppilaista sieltä viereiseltä, erilaiselta asuinalueelta.

Opetusvirasto ei ole onnistunut hoitamaan koulujen lakkauttamisia ja yhdistämisiä tyydyttävästi. Talousvaikutuksia, väestöennusteita ja rakennusten kuntokartoituksia on tarkistettu moneen kertaan prosessin kuluessa. Usein koululaisten vanhemmat ovat kaivaneet näitä faktoja esiin ja tuoneet niitä päättäjille tiedoksi. Tiedotus ja  todelliset mahdollisuudet käydä keskustelua ovat olleet puutteellisia.

Valmistelun ongelmiin on onneksi vihdoin herätty. Luottamusta hyvään valmisteluun ollaan rakentamassa uuden opetustoimenjohtajan johdolla palvelumuotoilulla. Viestintää on jo parannettu.Tämä on hyvä asia.

Vaikka avoimuutta ja valmistelua halutaankin aidosti parantaa, luottamuksen rakentaminen on kuitenkin vasta alussa eikä tuloksia ole vielä suuresti esiteltäväksi. Ensimmäinen työpaja Helsingin vanhempainyhdistysten alueyhdistys Helvaryn kanssa pidettiin nyt joulukuussa.

Miksi siis päätösvalta halutaan muuttaa juuri nyt?

Opetusvirastoa painavat säästöt, joita on viime vuosina pitänyt tehdä. Säästöjä vaaditaan ensi vuonnakin. Vaikka syksyn budjettineuvotteluissa opetukseen lisättiin lähes 10 miljoonaa, oppilasmäärä kasvaa ja säästöjä on edelleenkin löydettävä. Helpointa niitä on etsiä esimerkiksi opetuksen sijaan tiloista. Oletuksena onkin, että vajaa miljoona euroa saadaan säästettyä ensi vuoden aikana koulujen hallinnollisilla yhdistämisillä ja mahdollisesti tiloista luopumisilla.

Samaan aikaan Helsinki on tekemässä suurinta päätöksenteon mullistusta, johtamisjärjestelmän uudistusta. Tätä on valmisteltu vuosia. Uusi johtamisjärjestelmä panee muun muassa kaikki kaupungin lautakunnat aivan uusiksi. Myös tuleva sote-uudistus muuttaa sitä, mihin asioihin kaupungin tasolla vaikutetaan.

Kaupunkilaisten luottamus hyvään valmisteluun on ensin ansaittava. Sen (pitkän ja vaikean) tien opetusvirasto on aloittanut. Pisteet siitä. Uudistusprosessilta ei kannata vetää mattoa alta, vaan vietävä hyvät pyrkimykset ensin käytäntöön – koko kaupunkiin. Kun tämän kehitystyön tulokset toimivat ja ne on hyväksi todettu, voidaan muuttaa päätöksenteon toimivaltaa.

Kannatan tänään kaupunginhallituksessa esitystä, että kouluverkon päätöksissä toimivaltaa muutetaan vasta johtamisjärjestelmän yhteydessä. Myös tällöin kaupunginhallituksella on joka tapauksessa otto-oikeus eli lautakunnan päätös voidaan käsitellä aina kaupunginhallituksessa uudestaan, jos sitä pidetään tarpeellisena. Näin suurta ja periaatteellista muutosta kaupungin päätöksentekoon on syytä harkita tarkoin. Kaupunginhallituksesta asia etenee mahdollisesti vielä kaupunginvaltuustoon, joka on oikea paikka käydä syvällinen keskustelu yhdestä kaupungin tärkeimmästä aiheesta.

Sanna Vesikansa
Kaupunginhallituksen jäsen

VesikansaSannaVIHR_Helsinki