Erkki Perälän ryhmäpuhe pormestarimallista ja Helsingin johtamisuudistuksesta

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Vihreiden tavoitteena on tehdä Helsingin päätöksenteosta demokraattisempaa, avoimempaa ja kaupunkilaisten näkökulmasta selkeämpää. Me haluamme, että kaupunkilaiset saavat entistä tarkemmin sitä, mitä he kuntavaaleissa tilaavat.

Tämän lisäksi haluamme, että kaupunkilaisilla on entistä suoremmat vaikutusmahdollisuudet kaupungin päivittäiseen toimintaan.

Päätimme kaupunginvaltuustossa tämän vaalikauden alussa, että kaupungin johtamisjärjestelmä uudistetaan. Tavoitteiksi uudistukselle asetettiin, että kunnallisvaalitulos heijastuu nykyistä paremmin kaupungin johtoon, demokraattinen päätöksenteko ja sen vaikuttavuus parane ja että kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen rooli vahvistuu kaupungin johtamisessa.

Nämä ovat vihreän valtuustoryhmän mielestä edelleen erinomaisia tavoitteita johtamisjärjestelmän uudistamiselle. Käsillä oleva esitys vastaa niihin hyvin.

Arvoisa puheenjohtaja,

Nykyinen johtamisjärjestelmämme on jäänyt ajastaan jälkeen. Se on virkavaltainen, byrokraattinen ja siiloutunut. Siksi se täytyy nyt korjata Keskeistä valtaa käyttävä kaupunginjohtajisto on nimitetty poliittisin perustein. Sillä ei kuitenkaan ole poliittista mandaattia, vaan kaupunginjohtajien toimikaudet ulottuvat valtuustokausien yli.

Tästä syystä erityisesti apulaiskaupunginjohtajien valinnat herättävät meillä lähes joka kerta poliittisen myrskyn. Sillä saadaan kyllä täytettä Helsingin Sanomien kaupunkisivuille, mutta poliittisia tyylipisteitä harvalle jaetaan.

Vihreiden jo pitkään ajama pormestarimalli on ratkaisu tähän ongelmaan. Kaupungin johto valitaan tällöin yhdeksi valtuustokaudeksi kerrallaan. Näin sen kokoonpano vastaa kaupunkilaisten vaaleilla valitseman valtuuston tahtoa.

Pormestarilla ja apulaispormestareilla olisi pormestarimallissa enemmän valtaa kuin yksittäisillä luottamushenkilöillä nykymallissa. Toisaalta heidän asemansa olisi selvästi rajatumpi kuin kaupunginjohtajalla ja apulaiskaupunginjohtajilla, jotka he korvaisivat.

Pormestarin täytyisi myös nauttia vaaleilla valitun valtuuston luottamusta. Tämä vahvistaisi kaupunginvaltuuston asemaa.

Demokratian kannalta on keskeistä, miten luottamushenkilöt voivat vaikuttaa asioiden nostamiseen eri toimielinten käsittelyyn.

Uudessa johtamisjärjestelmässä esittely kaupunginhallitukselle edellyttäisi asiasta vastaavan pormestarin tai apulaispormestarin antamaa esittelylupaa. Tämä varmistaisi, ettei viranhaltijoille keskittyisi poliittista harkintaa esittelyvallan kautta, kuten nykyisessä johtamisjärjestelmässämme.

Arvoisa puheenjohtaja,

Erityisesti nykyisen johtamisjärjestelmämme vanhentuneisuus näkyy tavoissa, joilla kaupunkilaisia kuullaan ja otetaan mukaan päätöksentekoon. Erilaiset viralliset kuulemistilaisuudet ja lausuntokierrokset eivät tavoita suurta osaa kaupunkilaisista. Erityisesti nuoremmat sukupolvet eivät ole löytäneet kaupunginosayhdistyksiä, asukasosallistumisen auvoa ja muita perinteisiä osallistumisen tapoja.

Se ei tarkoita, että perinteisistä osallistumisen kanavista pitäisi luopua. Päinvastoin. Se tarkoittaa, että niiden rinnalle tarvitaan uusia vaikutuskanavia.

Ei riitä, että kaupunki muodollisesti kuulee asukkaita, jos kuultavat eivät edusta riittävää määrää kaupunkilaisia.

Tärkeä osa johtamisjärjestelmän uudistamista ovatkin kaupunkilaisten osallistumisen linjaukset. Nämä sisältävät ainakin osallistuvan budjetoinnin, asukas- ja käyttäjäraadit sekä verkko-osallistumisen.

Meillä on tehty paljon hienoja osallistumisen kokeiluja. Uusia pysäköintilinjauksia muodostettiin kaupunkilaisten raadissa. Lippakiskoista sai antaa palautetta kätevällä karttasovelluksella. Kuka tahansa sai esittää näkemyksensä Hämeentielle suunnitelluista pyöräteistä. Nuorisotaloilla kokeiltiin osallistuvaa budjetointia, jossa nuoret saivat aidosti yhdessä päättää, mihin taloille annettua rahaa käytetään. Tätä tullaan kokeilemaan myös Maunula-talossa eri virastojen välisenä yhteistyönä.

Nyt on aika ottaa nämä hyvät kokeilut vakituiseen käyttöön. Demokratiaa vahvistetaan parhaiten kaupunkilaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä. Kaupungin valmisteluun ja päätöksentekoon vaikuttamisen ei tarvitse edellyttää puoluekirjaa.

Jos kaupunkilainen ei tule kaupungin luo, kaupungin on mentävä kaupunkilaisen luo. Sosiaalisessa mediassa on paljon aktiivisten kaupunkilaisten perustamia ryhmiä, joissa käydään intohimoista keskustelua kaupunkilaisia koskettavista asioista. Keskustelua käydään kaupunkisuunnittelusta, koulujen tulevaisuudesta ja vaikkapa Kannelmäen asioista.

Näissä ryhmissä niin viranhaltijat kuin päätöksentekijätkin keskustelevat  kaupunkilaisten kanssa. Tätä tarvitsemme lisää. Helsingin täytyy käydä kaupunkilaisten kanssa jatkuvaa dialogia. Mitä enemmän tätä keskustelua käymme, sitä paremmin päätöksenteon perusteet ymmärretään. Ja sitä vähemmän asioista täytyy viime kädessä tapella.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsingissä on yli 30 erillistä virastoa, liikelaitosta tai muuta hallintokuntaa. Niitä ohjaa lähes yhtä suuri joukko lautakuntia. Eikä tässä ole edes mukana kymmeniä tytäryhteisöjä, joista monella on omat hallituksensa ja johtokuntansa.

Virastot ja liikelaitokset ovat toiminnassaan melko itsenäisiä. Niiden muodostamaa kokonaisuutta johtaa käytännössä ainoastaan kaupunginhallitus sekä kaupunginkanslian viranhaltijat. Jokainen luottamushenkilö tunnistaa tästä johtuvat vaikeudet.

Virastojen erillisyys aiheuttaa paljon ylimääräistä työtä. Se on omiaan vaikeuttamaan ja turhaan monimutkaistamaan valmistelua sekä päätöksentekoa. Esimerkiksi katuja suunniteltaessa piirretään eri virastoissa samankaltaisia kuvia moneen kertaan. Virastojen välillä käydään neuvotteluja siitä, miten liikenne hoidetaan.

Tämä rakenne periytyy ajalta, jolloin kommunikaatio tapahtui lähinnä kirjeitse ja kasvokkaisissa kokouksissa. Maailma on muuttunut, mutta virastorakenteemme on pysynyt samankaltaisena.

Tämä tarkoittaa turhaa byrokratiaa ja sitä, että virastot eivät aina kykene yhteistyöhön. Kaupungin ja kaupunkilaisten kokonaisetu törmääkin usein virastojen välisiin muureihin ja hukkuu budjettikirjan osioiden välisiin kuiluihin.

Tähän on yritetty puuttua mitä erilaisimmilla tavoilla. Ylhäältäpäin pakotetulla yhteistyöllä, erilaisilla virastojen yhteisillä projekteilla. Onnistumisiakin toki on, mutta ei riittävästi.

Nyt ehdotetussa toimialamallissa kutakin toimialaa johtaa toimialalautakunta. Se vastaa toimialan kokonaisuudesta. Päätösvaltaa delegoidaan erilaisille jaostoille ja johtokunnille. Lautakunta voi kuitenkin kumota niiden päätökset ja siten hallita toimialan kokonaisuutta. Nykyisellään tällaista valtaa ei käytännössä ole.

Jatkossakin kaupungin toiminnassa tarvitaan kaikkea sitä ammattitaitoa kuin nykyäänkin. Mutta jos pienempi osa ajasta menee hallinnollisten yhteistyökuvioiden sovitteluun, työmme muuttuu helpommaksi ja tehokkaammaksi.

Arvoisa puheenjohtaja,

”Kukaan ei väitä, että demokratia olisi täydellinen tai kaikkitietävä. Itse asiassa, on sanottu, että demokratia on huonoin hallintotapa, ellei mukaan lasketa kaikkia muita hallintotapoja, joita aika ajoin on kokeiltu.”

Näin lausui Winston Churchill Ison-Britannian parlamentin alahuoneessa vuonna 1947. Tätä ajatusta voinee soveltaa myös esitykseen uudesta johtamisjärjestelmästä. Nyt esitetty johtamisjärjestelmän uudistus on se, joka on meille tarjolla ja josta voimme pääosin olla yhtä mieltä.

Se ei varmasti ole kaikkien tässä salissa istuvien mielestä täydellinen. Mutta sellaista mallia ei ole olemassakaan, jonka kaikki meistä sataprosenttisesti allekirjoittaisivat.

Valtakunnan tasolla tehdään parhaillaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon uudistusta. Niillä on potentiaalisesti suuri vaikutus myös Helsinkiin. Sote-menomme edustavat yli puolta kaupungin budjetista. Nyt esitetty johtamismalli mahdollistaa monenlaisiin sote- ja aluehallintoratkaisuihin mukautumisen.

Arvoisa puheenjohtaja,

Vihreä valtuustoryhmä katsoo, että nyt esitetyt johtamisjärjestelmän uudistamisen periaatteet täyttävät uudistukselle asettamamme tavoitteet. Paljon jää vielä yksityiskohtia sovittaviksi myöhemmin, mutta nyt on aika ottaa ensimmäinen suuri askel eteenpäin.

Vihreä valtuustoryhmä kannattaa johtamisjärjestelmän uudistamisen periaatteiden hyväksymistä esitetyssä muodossa.

 

Close Comments