Blogi

Vihreät luottamushenkilöt ja aktiivit kertovat blogissa ajankohtaisia kuulumisia helsinkiläisten arjesta ja kunnallispolitiikasta.

Keskuspuiston puolesta

Helsingin uusi yleiskaava on monella tapaa todella hyvä. Se mahdollistaa tiiviimmän kaupungin rakentamisen, tukee kestäviä kulkumuotoja ja jättää tarpeeksi vapautta asemakaavavaiheeseen. Monet Vihreidenkin vuoskymmeniä ajamat asiat ovat ottamassa siinä ison askeleen eteenpäin.

Se ei kuitenkaan ole täydellinen. Yksi sen ongelmakohdista on keskuspuisto.

Keskuspuisto on ollut Helsingin kaavoissa ainakin vuodesta 1911. Välillä leveämpänä, välillä kapeampana. Vuoden 1960 yleiskaavasta alkaen keskuspuistoa on kantanut ajatus, kuinka metsää pitkin voi kävellä vaikka Lappiin saakka.

keskuspuistokehittyy-1024x983

Keskuspuisto eri vuosien yleiskaavoissa. Kuva Pentti Murole.

(lisää…)

Kaikille oikeus hätämajoitukseen

hätämajoitus

Kuva: Buggy Shutter (CC-by-2.0)

Jokaisella on oikeus välttämättömään suojaan. Tämä perustuslain pykälä ei ole kuitenkaan tänä talvena Helsingissä toteutunut. Asunnottomat Itä-Euroopan romanit eivät ole päässeet hätämajoitukseen pakkasöinä. Tällaista heitteillejättöä ei saa enää tapahtua.

Vastauksena kritiikkiin kaupunki antoi luottamushenkilöille tiedon, että majoitusta tarvitsevien on hakeuduttava sosiaaliohjauksen piiriin. Vapaa liikkuvuus -verkoston mukaan 22.3. tätä väylää pitkin apua hakeneet eivät kuitenkaan resurssien puuttuessa hätämajoitusta saaneet. Ei voi olla niin, että virallinen totuus eroaa todellisesta käytännöstä, jossa vanhat ja sairaat jätetään ulos pakkaseen nukkumaan tai vapaaehtoisten hoidettavaksi. Oli hyvä askel järjestää Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa tilapäisesti pääsiäiseksi hätämajoitusta. Tarjotut 40 paikkaa eivät kuitenkaan riittäneet. Tarvitaan oikein mitoitettu ratkaisu, joka turvaa kaikkien oikeuden lämpimään yösijaan pakkasyönä. Yksikin paleltumisvamma Helsingin toimimattoman politiikan takia on nyt liikaa.

Helsinki vastaa nyt oikeusasiamiehen selvitykseen kaupungin toimien lainmukaisuudesta. Asia oli eilen kaupunginhallituksen käsittelyssä, ja käsittelyä jatketaan maanantaina 25.4. Edellytämme Helsingiltä vastausta, että hätämajoitus järjestetään aina kaikille sitä tarvitseville. Koska apua tarvitaan vain ajoittain, olisi järkevintä järjestää se joustavasti ilman hankalaa byrokratiaa. Se tarkoittaisi palvelun ostamista järjestöiltä, jotka ovat jo tuttuja majoituksen tarvitsijoille.

Ensi talven pakkaset eivät saa enää tulla kaupungille yllätyksenä.

Laura Nordström, Hannu Tuominen ja Tuomas Tuure
Vihreät sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet

Suojellaan Vartiosaari

Vartiosaari (CC by FunPhotoFan)

Otamme kaupunginhallituksessa tänään kantaa Vartiosaaren suojeluun. Museovirastoon esittänyt saaren suojelemista rakennusperintölain nojalla.

Vartiosaari on ainutlaatuinen luonto- ja kulttuuriympäristö. En kannata Vartiosaaren rakentamista asuinnoiksi. Vartiosaari on säilynyt luontoarvoiltaan hienona ja se muodostaa tärkeän osan Helsingin metsäistä verkostoa. Saarella on mahdollisuuksia vielä nykyistä parempaan virkistyskäyttöön ja lähelle rakentuvien isojen kaupunginosien luontokohteena kehittymiseen. Tämän vuoksi teen tänään kaupunginhallituksessa muutosesityksen Vartiosaaren luonto- ja virkistyskäytön puolesta.

Vartiosaari  ja sen suojelu ei kuitenkaan ole millään tavalla yksinkertainen asia.

Helsinkiin tarvitaan asuntoja uusille asukkaille. Kannatan täydennysrakentamista lämpimästi silloin, kun se tehdään hyvin. Esimerkiksi Raide-Jokeri tiivistää myös esikaupunkeja merkittävästi. Raide-Jokerin lähellä asuvana pirkkolaisena ajattelen, että myös omilla takapihoilla on hyväksyttävä, että kasvava kaupunki tiivistyy ja parempi joukkoliikenneyhteys tarkoittaa samalla myös lisää asukkaita.

Kävimme toissa kesänä vihreän valtuustoryhmän kanssa Vartiosaaressa. Ennen tutustumista saaren luontoarvoihin ja historiaan minäkin pidin mahdollisena, että sinne voitaisiin rakentaa asuntoja.

Vartiosaari on kuitenkin aivan omanlaisensa: ilman siltaa sen luonto ja huvila-alue on säilynyt eristyneisyydensä vuoksi lähes koskemattomana. Saaren keskellä kohoaa sen nimen mukaiset kalliot, joista on vartioitu Helsinkiin tulevia laivueita viikinkiajoilta lähtien. Tehokas rakentaminen tuhoaisi kokonaisuuden, joka koostuu huviloista, pelloista ja metsiköistä.

Huomioiden Vartiosaaren museaaliset arvot, luonnonsuojelulliset arvot ja virkistyskäytön mahdollisuudet kokonaisuudessaan, saaren suojeleminen on perusteltua.

Vartiosaarta tulisi kehittää asuinrakentamisen sijaan kaikkien helsinkiläisten luonto-, virkistys- ja kulttuurialueena. Vartiosaari olisi vetovoimainen kohde myös turisteille. Laaja virkistyskäyttö olisi mahdollista, kun kulkuyhteyksiä saareen parannettaisiin sillan ja vesiliikenteen avulla.

Sanna Vesikansa
kaupunginhallituksen jäsen

VesikansaSannaVIHR_Helsinki

 

Pormestari Helsinkiin - kysymyksiä ja vastauksia

Helsingissä suunnitellaan pormestarin valitsemista nykyisen kaupunginjohtajan tilalle. Vihreät ovat kannattaneet siirtymistä pormestarimalliin jo pitkään. Nyt muutoksen taakse ovat lähteneet monet muutkin puolueet. Samalla Helsingin hajanaista organisaatiota selkeytetään siirtymällä yhtenäisempiin toimialoihin.

Tässä joitakin yleisiä kysymyksiä muutoksesta ja vastauksiamme niihin.

Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet?

Tavoitteena on muuttaa kaupungin hallinto demokraattisemmaksi, avoimemmaksi ja toimivammaksi.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti vaalikauden alussa 2013 Vihreiden esityksestä, että kaupungin johtamisjärjestelmä uudistetaan. Tavoitteiksi uudistukselle asetettiin, että kunnallisvaalitulos heijastuu nykyistä paremmin kaupungin johtoon, demokraattinen päätöksenteko ja sen vaikuttavuus paranee ja että kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen rooli vahvistuu kaupungin johtamisessa.

Miksi Vihreät kannattavat uudistusta?

Vihreät ovat tavoitelleet pormestarimallia Helsingissä jo pitkään. Pormestarimalli tekee kaupungin päätöksenteosta avoimempaa, demokraattisempaa ja selkeämpää. On avoimempaa, että poliittisista virkanimityksistä luovutaan ja on demokraattisempaa, että kaupungin johto vastaa valtuuston voimasuhteita ja nimitetään yhdeksi valtuustokaudeksi kerrallaan.

(lisää…)

Hallituksen perheenyhdistämislinjaukset erottavat perheitä ja hyödyttävät salakuljettajia

perheenyhdistaminen

Sisäministeriössä on ministeri Orpon alaisuudessa on tehty uusi esitys laista perheenyhdistämiseksi. Uutta esityksessä on se, että perheenyhdistämisen toimeentuloehtoa laajennetaan koskemaan kansainvälistä suojelua saavia sekä Suomen kansalaisia. Helsingin kaupunginhallitus käsitteli lakiesitystä tänään.

Kovan toimeentuloehdon käyttööntotto tekee pääsyn turvaan lähes mahdottomaksi monille pakolaisille. Vaadittu ansiotaso on niin korkea, että harva suomalainenkaan yltää siihen. Kovin isku osuu heihin, jotka ovat kriisien jaloissa kaikista heikoimmilla: monille naisille ja lapsille hengenvaarallinen matka yli Välimeren on mahdottomuus. Tekemällä perheiden pääsemisestä toistensa luokse mahdotonta hallitus estää juuri naisia ja lapsia pääsemästä turvaan.

Oikeus perhe-elämään on perustavanlaatuinen ihmisoikeus. YK:n lapsen oikeuksien sopimus sekä Suomen ulkomaalaislaki velvoittavat ottamaan kaikessa päätöksenteossa huomioon lapsen edun. Lapsen etu on kuitenkin unohtunut hallitukselta: luonnoksessa kovasta toimeentuloedellytyksestä ei kuitenkaan poikettaisi edes silloin, kun perheenkokoajana on maahan yksin tullut alaikäinen lapsi. Nykylain mukaan Suomessa elävän pakolaislapsen on oltava alle 18-vuotias vielä silloin, kun päätös tehdään. Perheenyhdistäminen kestää vuosia, joten 15–16-vuotiaina saapuvilla lapsilla ei ole nykyisinkään mitään mahdollisuuksia saada perhettään Suomeen. Viiden viime vuoden aikana vain 17 huoltajaa on saanut oleskeluluvan Suomeen. Hallitus on vaikeuttamassa perheiden pääsyä lastensa luo entisestään.

(lisää…)

Suomenlahden tunneli: huuhaasta hankkeeksi

Sauri_Pekka_blogi_008

Euroopan unioni päätti viime vuonna rahoittaa yli 500 miljoonalla eurolla Rail Baltica -radan suunnittelua ja rakentamista. Nopea junayhteys Tallinnasta Latvian ja Liettuan kautta Varsovaan on itäisen Itämeren alueen tärkein liikennehanke koskaan. Sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2025.

Rail Baltica mullistaa paitsi Baltian maiden, myös Suomen logistisen aseman. Ulkomaankaupan yhteydet Keski-Eurooppaan paranevat, kun kuorma-autoliikenteen rinnalle saadaan rautatieyhteys. Rail Baltica tarjoaisi suomalaisille myös runsaan kuuden tunnin yhteyden Berliiniin.

(lisää…)

Hallitus vaarantaa kasvun edellytykset koulutusleikkauksilla ja yliopistojen massairtisanomisilla

Hallituksen tekemät opetuksen ja sivistyksen leikkaukset ovat rajuja työnsä menettäneille ihmisille ja koko Suomen tulevaisuuden kannalta. Kaupunkikeskukset eivät elä sellutehtaista, mutta ne onnistuvat houkuttelemaan esimerkiksi kansainvälisiä tutkijoita, start up -yrityksiä ja sijoittajia. Kannattelemme suurta osaa koko maan työllisyydestä, taloudesta ja hyvinvoinnista.

Akateeminen työttömyys on pääkaupunkiseudulla voimakkaassa kasvussa koulutusleikkausten aiheuttamien valtavien irtisanomisten myötä. Irtisanomiset kohdistuvat nyt erityisen rajusti pääkaupunkiseudun kansainvälisesti hyvin menestyviin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Hallituksen Helsingin yliopistoon kohdistuvien leikkausten takia yliopisto lopettaa 980 työsuhdetta, joista 570 lopetetaan irtisanomalla. Aalto-yliopisto leikkaa 316 työpaikkaa irtisanoen lähes 200 ihmistä etenkin opetuksesta ja tutkimuksesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ilmoittanut aloittavansa yt-neuvottelut ja odotettavissa on noin sadan ihmisen irtisanominen. Aiemmin esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskus VTT on toteuttanut tutkimukseen kohdistuvia irtisanomisia. Se, että näin suuri määrä korkeasti koulutettuja henkilöitä menettää työnsä, on Suomen mittakaavassa todella poikkeuksellista ja lyhytnäköistä.

(lisää…)

Merihaka muutosten keskellä

Merihaka on isojen muutosten edessä. Hakaniemensilta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi, Hakaniemenrantaan ja Sörnäisten rantatielle suunnitellaan täydennysrakentamista, Hanasaaren voimala suljetaan ja Laajasalon ja Kalasataman raitiotien suunnitellaan kulkevan Merihaan kautta.

Merihaka sijaitsee Hakaniemen kainalossa Kruununhaan ja Hanasaaren välissä.

Merihaka sijaitsee Hakaniemen kainalossa Kruununhaan ja Hanasaaren välissä.

Alue on erinomainen kohde täydennysrakentamiselle sillä Helsingissä kaikista suurin pula on urbaanista asuinympäristöstä. Siitä kielii kantakaupungin taivaisiin kohonnut hintataso ja lapsiperheiden määrän kasvu ja asumispreferenssejä mitannut professori Tyrväisen tekemä tutkimus, jossa 35% helsinkiläisistä halusi asua urbaanisti.

 

(lisää…)

Puisto Hakaniemenrantaan

Talvipäivät ovat olleet hienoja hetkiä kävellä pitkin Helsingin rantoja. Kävelyretket saavat taas pohtimaan sitä, miten on mahdollista, että yksi niin keskustaa lähellä oleva hieno ranta kuin Hakaniemenranta on pitkälti uhrattu parkkipaikoiksi.

Järjestimme syyskuussa Green Cities -konferenssin yhteydessä kävelykierroksen alueelle ja havainnollistimme valokuvalla, kuinka järjettömän kalliiksi parkkipaikat tulevat. Kuvassani ihmiset rajaavat Opetushallituksen ja Hakaniemen sillan kupeessa olevalta epämääräiseltä parkkipaikalta keskivertoisen kerrostalon kokoisen alueen. Alueelle mahtui tiukasti tulkittuna noin 10 autoa tai ilman kääntötilaa 20. Jos kerrostalon hinta olisi noin 10 miljoonaa, olisi 20 autolla jokaisella käytössään 500 000 euron arvoinen maapala tuosta vaan. Nämä ovat summittaisia lukuja, mutta kyse on mittakaavasta. Miten meillä on varaa tähän?
12591935_10153304554856120_215202388_o
Alue on kuitenkin onneksi muuttumassa. Hakaniemen silta on sen verran huonossa kunnossa, että se tullaan korvaamaan uudella 10 vuoden sisällä. Jos uusi silta on matalampi, vapauttaa se paljon tilaa rakentamiselle ja viihtyisämmälle julkiselle tilalle.

(lisää…)

Lauttasaaren kouluahdinko hellittää – vähäsen

Lauttasaaressa lasten määrä kasvaa, uusia taloja rakennetaan koko ajan. Tällä hetkellä opetusvirasto arvioi, että kouluihin tarvitaan lisätiloja noin 350 oppilaalle ainakin kahdeksaksi vuodeksi. Lisäksi tarvitaan tiloja väistötiloiksi, kun Drumsö Lågstadien ja Lauttasaaren ala-asteen peruskorjaus alkavat.

Pientä helpotusta ongelmaan saatiin eilen, kun kaupunginhallitus päätti vuokrata ns. Hedengrenin talosta lisätilaa vieressä sijaitsevalle koululle. Jo oli aikakin, voisi sanoa. Lauttasaaren ala-aste on Helsingin suurin alakoulu. Lauttasaaren suuren lapsimäärän vuoksi koulun pihalle on jo aiemmin rakennettu neljä lisärakennusta, viipalekoulua, joissa on 250 oppilasta. Suuressa koulussa ruokailu-, liikunta-, ja ulkoilutilat jäävät auttamattomasti liian pieniksi. Pihalla leikkiminen ja välituntien valvonta on vaikeaa. Ahtaassa koulussa myös melutaso nousee ja infektioaikana sairaudet kiertävät liian tehokkaasti.

(lisää…)