Blogi

Vihreät luottamushenkilöt ja aktiivit kertovat blogissa ajankohtaisia kuulumisia helsinkiläisten arjesta ja kunnallispolitiikasta.

Helsinki suosittaa kahdeksan kouluaamuista luopumista

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan suositella helsinkiläisille yläasteille ja lukioille kahdeksan aamuista luopumista. Päätös tehtiin yksimielisesti tekemäni valtuustoaloitteen pohjalta.

Miksi kahdeksan aamut ovat ongelma? Ovatko nuoret vaan laiskoja? Vastaus on selvä, eivät ole. Tutkimusten mukaan ihmisen luonnollinen unirytmi siirtyy myöhäisemmäksi varhaisteini-iässä. Tämä luonnollinen unijakson muutos siirtää vuorokausirytmiä muutaman tunnin myöhäisemmäksi minkä vuoksi nukahtaminen myöhentyy. Vireystila on korkeimmillaan illalla. Nuoren unentarve ei kuitenkaan vähene.

Kyse on siis biologiasta, ei laiskuudesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan noin puolet lukiolaisista kokee väsymystä vähintään viikoittain. Univaje on riski nuorten hyvinvoinnille. Kaupunki kysyi asiaa helsinkiläisiltä opiskelijoilta, joista 69 prosenttia kannattaa luopumista kahdeksan aamuista.

Kahdeksan aamuista luopumista esitti alunperin Suomen Lukiolaisten liitto. Liiton mukaan mukaan yhä useampi koululainen kärsii väsymyksestä ja stressistä. Univaje on riski nuorten hyvinvoinnille ja terveydelle. Tästä syystä koulujen alkamisajankohdan myöhäistäminen on saanut tukea myös unitutkijoilta.

Aikaiset aamut lyhentävät nuorten nukkumisaikaa ja voivat haitata oppimista. Kahdeksan aamuille ei tunnu löytyvän juuri muuta syytä kuin vanhat tavat. Tästä syystä valtuuston päätös suosittaa kahdeksan aamuista luopuminen on koululaisten etu.

Siksi on hyvä, että Helsinki pyrkii huolehtimaan siitä, että lapset saavat tarpeeksi unta. Suositus luopua kahdeksan aamuista on osa tätä.

Emma Kari
Kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja

Kohti viihtyisämpää ja välittävämpää kaupunkia - mitä saimme aikaan vuonna 2018?

21 kaupunginvaltuutetun, kahden apulaispormestarin muiden luottamushenkilöiden voimin olemme koko menneen vuoden tehneet Helsingissä hartiavoimin töitä, jotta yhteinen Helsinkimme olisi entistä tasa-arvoisempi, toimivampi ja ekologisempi.

Tänäkin vuonna moni vihreille tärkeä tavoite on edennyt harppauksin tai vähintään liikahtanut oikeaan suuntaan. Vuoden suurimmat edistysaskeleet liittyvät laadukkaan, tasa-arvoisen kasvatuksen ja koulutuksen turvaamiseen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan, ja paljon muutakin olemme ehtineet vuoden aikana tehdä.

Hyväksyimme loppuvuodesta yksimielisesti päästövähennysohjelman, jossa listataan 147 konkreettista toimenpidettä, joilla Helsingin hiilipäästöjä vähennetään. Vihreille ohjelma on yksi koko valtuustokauden tärkeimmistä asioista. Ohjelman sisältämien toimenpiteiden avulla asumisestamme, liikkumisestamme ja arjestamme tulee askel askeleelta vähemmän ilmastoa kuormittavaa.

Ohjelma on linjassa lokakuussa julkaistun ilmastopaneeli IPCC:n raportin kirkkaan viestin kanssa: ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen – lukemaan, jossa ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset ovat vielä vältettävissä – on sekä mahdollista että koko maapallon tulevaisuuden kannalta täysin välttämätöntä. Tästä Helsinki haluaa kantaa oman vastuunsa.

Syksyllä Helsinki päätti nostaa lastentarhanopettajien, lastenhoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja kotihoidon hoitajien palkkoja. Tätä me olemme tavoitelleet pitkään ja on upeaa, että se toteutuu. Ongelmia työntekijöiden houkuttelussa on ollut jo pidempään erityisesti naisvaltaisilla aloilla, kuten päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Nyt korotetaan palkkoja niillä aloilla, joilla vaatimukset ovat kasvaneet ja osaajista on pulaa. Työntekijävaje on näkynyt Helsingin palveluiden laadussa, erityisesti varhaiskasvatuksen työntekijävaje on ollut syksyn mittaan pinnalla. Lasten määrä kaupungissa on kasvanut ja uusi varhaiskasvatuslaki on lisännyt työn tavoitteellisuutta ja vaativuutta. Varhaiskasvatuksen laadusta huolehtiminen onnistuu vain, jos osaavia työntekijöitä on riittävästi. Samaan aikaan uusia päiväkotipaikkoja on valmistunut ennätysmäärä, jotta jokainen lapsi saisi paikan perheen arjen kannalta sujuvasta paikasta. Tänä vuonna alkoi myös 5-vuotiaiden maksuton varhaiskasvatus ja ekaluokkalaisten kieltenopetus. Otimme askeleita kohti maksutonta toista astetta ja vakinaistimme pienimpien koululaisten aamupäivätoiminnan.

Sujuvan ja turvallisen liikkumisen eteen on myös tehty töitä: vuonna 2018 ovat edenneet muun muassa Kalasataman ja Hernesaaren ratikkalinjat ja rautatieaseman alikulku. Pyöräilyreittien talviaikaiseen ylläpitoon satsataan ja katutöitä vauhditetaan. Koululaisryhmien matkat muuttuvat maksuttomiksi koko HSL-alueella, jotta kaikilla koululaisilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet museo- ja metsäretkiin. Koululaisten ja kaikkien muidenkin liikkuminen muuttuu turvallisemmaksi, kun päätimme rauhoittaa nopeusrajoituksia ja lisätä liikennekameroita risteyksiin. Menestystarinaksi osoittautuneet kaupunkipyörät tulivat kaupunkilaisten käyttöön kuukautta aiemmin kuin viime vuonna, ja Turun ympärivuotisia kaupunkipyöriä seurataan mielenkiinnolla. Ensi vuonna keltaisen pyörän saa jo Herttoniemestä asti!

Tätä kirjoitettaessa tammikuun ensimmäisenä päivänä, sote-uudistuksen maakuntien piti alkuperäisen aikataulun mukaan aloittaa työnsä. Sittemmin aikataulu osoittautui järjettömäksi. Järjettömäksi olemme osoittaneet myös muita suunnitellun uudistuksen puolia, kuten sitä, ettei se täytä tavoitteitaan terveyserojen kaventajana. Olemme Helsingissä kuluneen vuoden aikana tehneet kaikkemme, että sote-uudistus tässä hallituksen esittämässä muodossa ei etene. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti lähes yksimielisesti erittäin kriittisestä lausunnosta eduskunnalle: uudistusta pidä hyväksyä. Pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia lähettivät saman viestin keväällä poikkeuksellisesta yhteisvaltuustosta Vantaalta. Lisäksi olemme päättäneet sosiaalityön asiakasmitoituksista lastensuojelussa, lisänneet rahaa nuorten mielenterveyteen, kotihoitoon sekä järjestökentälle, mm. leipäjonotoimintaan ja tuoneet tarveperustaisen erityisrahoituksen myös sote-puolelle, jotta varmistamme, että palveluja on saatavissa siellä, missä tarve on suurin. Myös alle 25-vuotiaiden maksuton ehkäisy alkoi!

Tänä vuonna Helsinki aloitti myös osallistuvan budjetoinnin. Kaupunkilaiset saavat omia ideoitaan esittämällä ja äänestämällä päättää, mihin 4,4 miljoonaa kaupungin varoja käytetään omalla asuinalueella ja ympäri kaupunkia. Ideoita voi esittää kuka tahansa, ja sähköisellä alustalla voivat äänestää kaikki 12 vuotta täyttäneet helsinkiläiset.

Helsinki sai uuden maamerkin, kun keskustakirjasto Oodi avasi ovensa itsenäisyyspäivän aattona. Avajaisissa jonot kiemurtelivat ulos asti. Tämä lienee vuoden konkreettisin esimerkki siitä, miten kaupunki muuttuu elävämmäksi ja paremmaksi askel askeleelta.

Tervetuloa 2019, työ Helsingin eteen jatkuu!

Otso Kivekäs
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

Tässä muutamia saavutuksiamme kuluneelta vuodelta

Kaupunkiympäristö

  • Hiilineutraali Helsinki -ohjelma hyväksyttiin
  • Keskuspuiston luonnonhoitosuunnitelma palautettiin uuteen valmisteluun huomioimaan paremmin luonnon monimuotoisuus
  • Kaupunkipyörillä ajettiin kaikkien aikojen ennätysvuosi, kausi alkoi jo kuukautta aiemmin ja  järjestelmä laajenee jälleen vuonna 2019
  • Tuusulanväylän ja Vihdintien bulevardien suunnittelu etenee, kun suunnitteluperiaatteet hyväksyttiin
  • Uusia asuntoja kaavoitettiin ennätysmäärä: 760 000 kerrosneliötä, eli kodit noin 19 000 asukkaalle
  • Viikin-Vanhankaupunginlahden lintuvesien kunnostus alkaa ja Östersundomin lintuvesien kunnostustöitä aletaan valmistella
  • Turvallisuutta parantavat kameravalvonnan periaatteet on hyväksytty

Sote

  • Lastensuojelun asiakasmitoitukset otettiin käyttöön sosiaalityössä
  • Vammaisen valtaa omaa asumistaan ja palveluita valitessa lisättiin ja palveluntarjoajille asetettiin enemmän laatuvaatimuksia
  • Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen kyydit säilyivät kuudessa kerrassa kuukaudessa aiemman neljän kerran sijaan
  • Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille alkoi
  • Jalkautuva mielenterveystyö nuorille aloitti ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja lapsille ja nuorille päätettiin laajentaa
  • Järjestöavustuksia kasvatettiin: esimerkiksi leipäjonotoiminnalle saatiin lisää rahoitusta

Kasvatus ja koulutus

  • Ennätysmäärä uusia päiväkotipaikkoja: 1600 uutta päiväkotipaikkaa, joista 1100 kaupungin omissa päiväkodeissa
  • 5-vuotiaiden maksuton varhaiskasvatus alkoi
  • Lastentarhanopettajien ja -hoitajien palkkoja nostettiin kaupungin palkkaohjelmassa
  • Vieraan kielen opetus ensimmäisellä luokalla alkoi
  • Perheiden arkea helpottava koululaisten aamupäiväkerhotoiminta vakinaistettiin 1.–2.-luokkalaisille

Kulttuuri ja vapaa-aika

  • Kulttuurijärjestöjen avustuksiin lisättiin 800 000 euroa
  • Keskustakirjasto Oodi aukesi
  • Helsingin liikkumisohjelma hyväksyttiin
  • Nuorisoneuvoston jäsenillä on mahdollisuus osallistua kaupunginvaltuuston ja lautakuntien kokouksiin

Muut

  • Koululaisten retket koulupäivän aikana ovat joukkoliikenteessä ilmaisia
  • Joukkoliikenteen opiskelija-alennusten massiivinen leikkaus torpattiin (pohjaesitys oli, että leikataan 20%, päästiin 5%) (HSL)
  • Osallistuva budjetointi alkoi

Helsinki panostaa vuonna 2019 kaupunkilaisten hyvinvointiin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan

Helsinki huomioi päästövähennykset jo vuonna 2019 kaikessa päätöksenteossaan. Kaupungin ensi vuoden budjetista sovittaessa päätettiin, että Helsingin päästövähennysohjelman mukaisten tehokkaiden ilmastotoimien toteuttaminen alkaa Helsingin kaikilla toimialoilla mahdollisimman pikaisella aikataululla. Meillä on kiire, mikäli aiomme pysäyttää ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen.

Vuoden 2019 budjetista neuvoteltiin valtuustoryhmien kanssa, ja syntyneessä ratkaisussa mukana ovat lähes kaikki valtuustoryhmät. Helsingin vihreä valtuustoryhmä on tyytyväinen saavutettuun budjettiratkaisuun, jossa torjutaan kunnianhimoisesti ilmastonmuutosta ja eriarvoisuutta.

Budjetissa lisättiin rahaa mm. sosiaali- ja terveyspalveluihin ja kasvatukseen ja koulutukseen, jotta voimme varmistaa laadukkaat palvelut kaikille helsinkiläisille ikään ja asuinpaikkaan katsomatta. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ja lastensuojelu saavat kaivattua lisäpanostusta. Liian monilla helsinkiläisilla on huonoja kokemuksia mielenterveyspalveluiden saatavuudesta ja luukulta toiselle pompottelusta. Tarvitsemme paremmin toimivaa ammattilaisten yhteistyötä ja helpommin lähestyttäviä palveluita.

Askeleita kohti maksutonta toista astetta otetaan satsaamalla sitä parhaiten edistäviin toimiin ensi vuonna yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Toivotaan, että maksuton toinen aste ei jää vain kaupunkien hartioille, vaan myös kevään eduskuntavaalien jälkeen valittava uusi hallitus edistää tätä tärkeää tavoitetta, jotta jokaisella nuorella jokaisessa oppilaitoksessa ympäri Suomen olisi yhtäläiset mahdollisuudet toisen asteen opintoihin.

Päätimme jatkaa palkkaohjelmaa, jolla mm. lastentarhanopettajien ja sosiaalityöntekijöiden palkkoihin tehdään korotukset. Kiireellisen kunnostuksen tarpeessa olevan Käpylän peruskoulun korjausta aikaistetaan, mikäli oppilaille vain saadaan ajoissa riittävät väistötilat. Lisäksi varmistetaan, että jokaisessa peruskoulussa on käytössä riittävät ja tarkoituksenmukaiset oppimateriaalit. Lisäpanostuksia osoitimme myös muun muassa leikkipuistoille ja liikuntapaikoille sekä kulttuurijärjestöjen ensi vuoden avustuksiin.

Helsingissä panostetaan lisäksi muun muassa kaupunkilaisten sujuvaan liikkumiseen ympäri vuoden, kun talviset pyöräilyolosuhteet parantuvat talvihoitoraportin suositusten mukaisesti. Kaupunkimme ainutlaatuista luontoa turvataan myös taloudellisilla satsauksilla – tärkeimpänä kansainvälisilläkin mittapuilla arvokasta Vanhankaupunginlahden aluetta, jonka kunnostus on ollut pitkään lisärahoituksen tarpeessa. Helsinki torjuu kunnianhimoisesti myös asunnottomuutta: teemme toimenpidesuunnitelman asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi erityisesti nuorten kasvaneen asunnottomuuden torjumiseksi. Myös tuetun asumisen jonojen purkaminen aloitetaan.

Ensi vuoden budjetti tulee vielä kaupunginvaltuutettujen päätettäväksi marraskuun aikana. Me vihreät olemme tyytyväisiä siihen, että budjetissa huomioidaan ilmastonmuutos ja panostetaan kaupunkilaisten hyvinvointiin.

Helsingin vammaisten ja vähävaraisten ikäihmisten kuljetuspalvelut paranevat

Sosiaali- ja terveyslautakunta on tänään hyväksynyt vaikeavammaisten sekä lähinnä vähävaraisia ikäihmisiä koskevan sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden hankinnan. Lautakunnan vihreät ovat kohtuullisen tyytyväisiä saavutettuun ratkaisuun.

Tämän päätöksen myötä kuljetuspalvelut muuttuvat aiempaa toimivimmaksi. Erityisesti parannuksia tulee turvallisuuteen ja sujuvuuteen, joskin muutokset ovat maltillisia ja toiminta jatkuu pääsääntöisesti nykyisen kaltaisena. Palvelun vakaa kehittäminen Helsingin oman matkapalvelukeskuksen pohjalta on hyvä reitti asiakaslähtöisempiin palveluihin.

Kyse on suurta joukkoa helsinkiläisiä koskevasta palvelusta. Matkoja tehdään päivittäin noin 2 000. Vammaisia käyttäjiä näillä palveluilla on 10 500 ja ikäihmisiä vajaa 5 000. Yksittäisille ihmisille nämä palvelut ovat erittäin tärkeitä.

Vihreät korostavat nyt tehdyissä hankinnoissa erityisesti seuraavia seikkoja:

Palveluiden sujuvuuden turvaaminen. Kuljetukset vievät monenlaisia ihmisiä monenlaisiin menoihin: töihin, opintoihin, vapaa-ajan tilaisuuksiin, omaisia tapaamaan. On tärkeää, että matkat saa kätevästi ja matka-ajat ovat ennustettavia. Tilaus tulee voida tehdä ripeästi ja auto on saatava paikalle sovittuna aikana. Vihreille on tärkeää vahvistaa palveluiden toimintaa niin, että täsmällisyys paranee. Tavanomaisen tilatun matkan maksimiodotusaika lyhenee 30 minuuttiin. Vihreiden esityksillä täsmennettiin pikatilausten myöntämistä ja yhdenvertaisuutta poikkeustilanteissa. Vihreiden mielestä työ- ja opintomatkoja ei jatkossakaan tule yhdistää.

Palvelun turvallisuuden lisääminen. Turvallisuudesta ei voida koskaan tinkiä. Vihreille on ollut tärkeää, että asiakkaiden terveyden mahdollisesta vaarantamisesta tulee tuntuvat sanktiot kuljettajille ja liikennöitsijöille. Sanktioiden määrääminen pienistäkin asioista ennaltaehkäisee vakavia ongelmia. Tässä auttaa myös kaikille kuljettajille tuleva erillinen profilointi, jolla kuljettaja voidaan identifioida, vaikka liikennöitsijä vaihtuisi. Esimerkiksi jos kuljettaja ei huolehdi siitä, että asiakas pääsee perille luotettavien vastaanottajien luokse, rangaistaan hänet työllistävää liikennöitsijää tuntuvasti.

Asiakkaiden kohtelun parantaminen. Laajasti käytetyissä palveluissa on myös muunlaisia laatuongelmia. Tieto myöhästymisistä pitää saada käyttäjille hyvissä ajoin ja kaupungin on myös parannettava tiedonkulkua ja toimintaa poikkeustilanteissa. Kuljettajien koulutukseen ja mm. kielitaitovaatimuksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Myös yksityisyyden suojaa vahvistetaan.

Vihreille oli tärkeää seurata palveluiden kehittymistä myös hankintojen jälkeen. Koska kuljetukseen liittyvät markkinat ovat merkittävästi muuttuneet taksiliikenteen vapautumisen myötä, on välttämätöntä että markkinoiden kehittymistä seurataan ja ollaan tarvittaessa valmiita korjausliikkeisiin. Lautakunta tulee erityisesti seuraamaan pikatilausmatkojen toteutumista sekä asiakaspalautteen vaikutusta itse toiminnan parantamiseen.

Vihreät sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet
Kati Juva ja Tuomas Tuure 

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii tekoja - meidän on aika toimia

Meillä on toivoa. Varhain tänä aamuna julkistettu vuoden tärkein raportti kertoo, että ilmaston lämpeneminen on yhä mahdollista pysäyttää 1,5 asteeseen – lukemaan, jolla onnistuisimme välttämään ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset. Tämä vaatii meiltä kuitenkin ennennäkemättömän kunnianhimoisia tekoja. Tekoja, jotka ovat mahdollisia, mutta vaativat päättäväisyyttä ja tahtoa. Pienet viilaukset vanhaan toimintamalliin eivät enää riitä.

Ilmastonmuutoksen torjunta on asetettava kaiken päätöksenteon perustaksi – myös Helsingissä. Se vaatii ripeitä toimia, ja niissä kaupungit ovat avainasemassa. Suuri osa päästöistä tulee kaupungeista ja vielä suurempi osa nopeista päästöjen vähennysmahdollisuuksista löytyy kaupungeista.

IPCC:n raportin mukaan meidän on irtauduttava fossiilisista polttoaineista vuosisadan puoliväliin mennessä. Teollisuusmaiden, myös Suomen, pitää ajaa fossiilisten käyttö alas alle 20 vuodessa. Helsinki sulkee Hanasaaren kivihiilivoimalan vuonna 2024 ja Salmisaaren täytyy sulkeutua 2029. Ne ovat välttämättömiä askelia, eivätkä yhtään liian aikaisin. Mutta ne eivät riitä.

Energiantuotannon jälkeen suurin hiilidioksidin lähde on liikenne. Tässä kaupungeilla on suurin mahdollisuus nopeisiin toimiin. Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa tavoitellaan liikenteen hiilidioksidipäästöjen 50 prosentin laskua vuoteen 2030 mennessä. Helsingin pitää pystyä parempaan. Käytännössä se tarkoittaa, että autoliikenteen osuutta kaikesta liikenteestä pitää vähentää. Kaupungin kasvaessa täällä liikkuu yhä useampi, ja tämä liikenteen kasvu pitää ohjautua kävelyyn, julkiseen liikenteeseen ja pyöräliikenteeseen.

Vähäpäästöinen liikkuminen on Helsingissä jatkuvasti vaivattomampaa. Olemme rakentaneet uutta metroa ja rakennamme lähivuosina paljon lisää nopeaa ratikkarataa. Baanaverkko rakennetaan kaikkialle kaupunkiin ja kaupunkipyörien alue laajenee. Tätä liikkumista helpottavaa politiikkaa täytyy jatkaa ja nopeuttaa. Tarvittavan muutoksen mittaluokka on kuitenkin niin suuri, että polttomoottoriautojen käyttöä täytyy tulevaisuudessa myös rajoittaa – joko ruuhkamaksuilla tai muilla keinoin.

Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Syksyllä päätämme toimenpiteistä ja aikataulusta, jolla tähän tavoitteeseen konkreettisesti päästään.

Helsingin lisäksi Suomen hallituksen on otettava ilmastonmuutoksen torjunta tosissaan. On järjetöntä, että ilmastonmuutosta kiihdyttävien fossiilisten polttoaineiden käyttöön kannustetaan joka vuosi noin miljardin euron verotuilla. Se on kolminkertaisesti sen, mitä osoitamme uusiutuvalle energialle. Samaan aikaan Sipilän hallituksen politiikka tähtää niin suureen metsähakkuiden lisäämiseen, että metsiemme hiilinielu pienenisi merkittävästi, vaikka meidän olisi pikaisesti päästävä tilanteeseen, jossa metsien ja maaperän hiilinielut ovat suurempia kuin päästömme.

Tulevat vuodet ovat planeettamme tulevaisuuden kannalta ratkaisevat. Tulevien sukupolvien kannalta vain se on ratkaisevaa, onnistummeko me estämään ilmastokatastrofin. Harvalla muulla asialla on sen rinnalla merkitystä. Tämä on meidän vastuullamme. Meillä on edessämme valinta: joko muutamme tapamme tuottaa energiaa, liikkua, asua ja kuluttaa – tai sitten romutamme perustan, jolle hyvinvointimme ja yhteiskuntamme on rakennettu. Seuraavilla sukupolvilla ei ole enää mahdollisuutta valita. Emme voi odottaa, että joku muu ottaa aloitteen, Helsingin päästöjen lopettamisessa vastuu on ennen kaikkea helsinkiläisillä.

Kansainvälisen tiedeyhteisön viesti on kirkas ja yhtenäinen: ilmastonmuutoksen torjunnassa hidastelun on vihdoin loputtava. Ilmastokriisiä on mahdollista torjua niillä keinoilla, jotka ovat jo olemassa. Hyvä uutinen on se, että teknisiä esteitä ei ole – kaikki on kiinni tahdosta. Ryhdytään toimiin.

Helsinki nostaa lastentarhanopettajien, lastenhoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja kotihoidon työntekijöiden palkkoja

Tärkeitä ja hyviä uutisia! Helsinki on päättänyt nostaa lastentarhanopettajien, lastenhoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja kotihoidon hoitajien palkkoja. Tätä me olemme tavoitelleet jo pitkään ja on upeaa, että se toteutuu.

Ongelmia työntekijöiden houkuttelussa on ollut jo pidempään erityisesti naisvaltaisilla aloilla, kuten päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palkkoja korotetaan nyt aloilla, joilla vaatimukset ovat kasvaneet ja osaajista on pulaa. Työntekijävaje on myös näkynyt Helsingin palveluiden laadussa.

Lastentarhanopettajat ja muu päiväkodin henkilöstö tekevät arvokasta työtä joka päivä. Lasten määrä on kasvanut ja uusi varhaiskasvatuslaki on lisännyt työn tavoitteellisuutta ja vaativuutta. Helsinki kasvaa vauhdilla, ja varhaiskasvatukseen osallistuu Helsingissä vuosi vuodelta enemmän lapsia. Pula työntekijöistä on huutava: tämän vuoden helmikuussa yhteensä 355 lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan vakanssia oli täyttämättä tai tehtävää hoitavalla sijaisella ei ollut pätevyyttä. Se on joka viides lastentarhanopettajan paikka Helsingissä. Tämä on kestämätön tilanne, joka heikentää varhaiskasvatuksen laatua.

Lapsen oppimispolulla otetut ensiaskeleet ovat juuri ne tärkeimmät. Koska haluamme pysäyttää lasten oppimiserojen kasvun ja torjua eriarvoisuutta, meidän on panostettava varhaiskasvatukseen. Tässä kaupungissa on jo otettu monta askelta sen varmistamiseksi, että varhaiskasvatus olisi mahdollisimman laadukasta. Olemme tehneet viisivuotiaiden varhaiskasvatuksesta maksutonta, lisänneet päiväkotipaikkoja, pitäneet kiinni subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ja pienemmistä ryhmäkoista hallituksen leikkauksista huolimatta. Varhaiskasvatuksen laadusta huolehtiminen ei kuitenkaan onnistu, jos osaavia työntekijöitä ei ole riittävästi.

Varhaiskasvatuksen henkilökunnan lisäksi pula sosiaalityöntekijöistä on Helsingissä vakava. Esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden paikoista jopa neljäsosa on ollut täyttämättä. Jos sosiaalityöntekijöitä ei ole riittävästi, he eivät ehdi kohdata kaikkia lapsia, nuoria ja perheitä riittävän ajoissa tai riittävän usein. Pula sosiaalityöntekijöistä ja -ohjaajista vaikuttaa surkealla tavalla myös sijoitettuna olevien lasten ja nuorten sekä monien muiden tukea tarvitsevien ryhmien hyvinvointiin. Siitä ei myöskään synny kaupungille säästöjä, sillä viimesijaiset keinot ovat aina ensisijaisia kalliimpia. Pula osaavista sosiaalityöntekijöistä ja -ohjaajista hankaloittaa myös monen muun vaikuttavan tuen järjestämistä muillekin ikäryhmille. Myös kotihoidossa uusien työntekijöiden löytämisestä ja kokeneiden sitouttamisesta on alkanut tulla vaikeampaa. Onkin tärkeää, että myös kotihoidon ammattilaisten palkkoihin saadaan korotus.

Viime syksynä päätettiin, että Helsinki käynnistää prosessin, jossa varmistetaan varhaiskasvatuksen työntekijöiden määrä ja pysyvyys Helsingissä. Tämä oli meille tärkeä tavoite. Olemme myös tehneet aloitteen siitä, että Helsingin lastensuojelun sosiaalityöhön olisi saatava sitovat asiakasmitoitukset, jotta ammattilaisilla on riittävästi aikaa perheille.

Kiitos teille kaikille aktiivisille ihmisille, jotka olette olleet yhteydessä ja vaatineet korjauksia sosiaalityön ja varhaiskasvatuksen hankaliin tilanteisiin ja työntekijöiden palkkaukseen. Ei leikkirahaa -liike ja aktiiviset sosiaalityön ja kotihoidon ammattilaiset ovat toiminnallaan mahdollistaneet nyt tehdyt korjaukset.

Vihreät haluaa, että Helsinki on kaupunki joka panostaa asukkaidensa hyvinvointiin. Siksi myös Helsingin palkkojen on oltava niin kilpailukykyisiä, että tänne halutaan tulla töihin. Laadukkaiden palveluiden turvaaminen vaatii, että meillä on riittävästi motivoituneita ja osaavia tekijöitä.

Lue lisää:
http://www.helsinginvihreat.fi/helsingissa-lisataan-rahaa-peruspalveluihin/

http://www.helsinginvihreat.fi/vihreat-varhaiskasvatuspaivana-helsinki-tarvitsee-lastentarhanopettajia/

https://www.vihreat.fi/blogit/emma-kari/2018/03/helsingin-nostettava-lastentarhanopettajien-palkkaa

https://www.mariaohisalo.fi/2017/11/30/sitova-asiakasmitoitus-helsingin-lastensuojelun-sosiaalityohon/

Jokaiselle nuorelle mahdollisuus

Hyväksyimme kaupunginhallituksessa esityksen, että toisen asteen opinnoissa pitää siirtyä kohti täyttä maksuttomuutta. Tämä oli vasta ensimmäinen askel, mutta linja on tärkeä ja perusteltu.

Lukioiden ja ammattikoulujen opetus on maksutonta, mutta oppivälineet, kuten kirjat sekä tutkintomaksut, nostavat lukion suorittamisen kokonaiskustannukset jopa 2 500 euroon. Ammatilliset opinnot maksavat linjasta riippuen tuhansia euroja. Usein kuluja on vaikea ennakoida eikä niistä ole saatavilla selkeää tietoa. Joillekin perheille kustannukset ovat ylitsepääsemätön este.

Ammattiin opiskellessa yllättävät kustannukset asettavat opiskelijat eriarvoiseen asemaan ja lisäävät koulupudokkuutta. Suomalaisista nuorista peräti 15 prosenttia ei ole suorittanut toisen asteen tutkintoa 25 ikävuoteen mennessä. Nuorisobarometrin mukaan jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että rahan puute on ollut vaikuttamassa siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Selvityksen mukaan ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahan puutteen takia. On väärin, jos taloudelliset syyt koituvat yhdenkään nuoren esteeksi opiskella ja tavoitella unelmiaan.

Peruskoulu-uudistuksen aikaan 70-luvulla se tarjosi riittävän pohjakoulutuksen koko väestölle. Tänä päivänä se ei enää riitä. Vaille toisen asteen loppututkintoa jäävien ihmisten työttömyysaste on noin puolet suurempi kuin muulla väestöllä. On sekä kunkin ihmisen että yhteiskunnan etu saada mahdollisimman moni mukaan toisen asteen opintoihin.

Siksi olemme Vihreissä kannattaneet maksuttomia oppimateriaaleja toisen asteen koulutukseen jo pitkään. Tuoreeseen Vihreiden poliittiseen ohjelmaan tavoite kirjattiin näin:

“Jokaiselle nuorelle on taattava vähintään toisen asteen koulutus ja opintorahan riitettävä elämiseen opiskeluaikana. Toisen asteen koulutuksesta on tehtävä aidosti maksutonta. Lukion tai ammatillisen koulutuksen aiheuttamat kustannukset eivät saa estää opiskelua.”

Oikea paikka säätää koulutuksen maksuttomuudesta on eduskunta. Näin päätös saataisiin yhdenvertaisena nuorille kaikkialla maassa. Tätä Vihreät tulevat myös vaaleissa ja hallitusneuvoteluissa viemään eteenpäin.

Mutta sitä odotellessa meidän on aloitettava Helsingissä työ sen eteen, että kaikki Helsingin nuoret voivat oikeasti kouluttautua unelmiensa alalle varallisuudesta riippumatta. Rahan puute ei saa olla este kenenkään koulutukselle. Mahdollisuuksien antaminen nuorille ei ole kustannus, vaan investointi josta hyötyy koko yhteiskunta.

Otso Kivekäs
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Helsinkiin perustettava avoin mielenterveysklinikka

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Alviina Alametsä vaatii valtuustoaloitteessaan avoimen mielenterveysklinikan perustamista Helsinkiin. Helsingin kaupunginhallitus käsitteli aloitetta tämän viikon kokouksessaan ja lausui, että kaupunki ryhtyy selvittämään kynnyksettömän mielenterveysvastaanotto- ja neuvontapalvelun pilotointia.

”Matalan kynnyksen mielenterveysavun puute on edelleen ongelma Helsingissä, ja tähän täytyy saada muutos. Mielenterveysavun on oltava saatavilla itselle ja läheiselle nopeasti ja helposti, kun tarve on suurin”, Alametsä toteaa.

Valtioneuvoston kanslian selvityksen mukaan noin puolet mielenterveyden häiriöitä kokevista ei saa tarvitsemaansa hoitoa. Sairauspoissaolot mielenterveyssyistä maksavat yhteiskunnalle noin 130 miljoonaa euroa vuodessa. Joka päivä noin kahdeksan nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä.

”Mielenterveysongelmien hoito ja ennaltaehkäisy on sekä taloudellisesti että inhimillisesti tärkeää Helsingille. Monille hoitoon hakeutumisen estää epätietoisuus oikeasta hoitopaikasta, pelko stigmasta ja avun saamisen hitaus. Jos itsetuhoisesti ajatteleva ihminen joutuu jonottamaan viikkokausia aikaa hoitajalle, apu tulee liian myöhään”, Alametsä perustelee.

”Esimerkiksi Vantaalla on HYKS-Psykiatrian kanssa yhteinen mielenterveyspalvelupiste, jonne kuka tahansa voi ilman ajanvarausta hakeutua matalalla kynnyksellä. Pisteelle voi myös varata ajan netistä. Päihdeongelmista kärsiville on jo avoinna Helsingissä vastaanotto ilman ajanvarausta arkisin klo 9-10.30, ja tätä mallia voisi laajentaa mielenterveyspuolelle. Vaadimme, että Helsinki kokeilee kynnyksetöntä pääsyä mielenterveyspalveluihin”, Alametsä kertoo.

Maksuton varhaiskasvatus viisivuotiaille alkoi Helsingissä!

Matka kohti tasa-arvoisempaa varhaiskasvatusta etenee Helsingissä: Kaikilla viisivuotiailla on ollut elokuun alusta alkaen oikeus saada 20 tuntia maksutonta varhaiskasvatusta viikossa! Maksuttomuuden avulla varmistetaan, että mahdollisimman monella lapsella on mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen.

Jokaisella lapsella on oikeus aloittaa koulutiensä laadukkaalla ja omaa kasvuaan tukevalla varhaiskasvatuksesta. Laadukas varhaiskasvatus antaa tutkimusten mukaan parhaat eväät ja yhdenvertaisimman alun jokaisen lapsen koulutielle. Hyöty on suurin niille lapsille, joiden perhe on heikommassa sosiaalisessa asemassa. Maksuton varhaiskasvatus helpottaa myös pienten lasten vanhempien tilannetta työelämässä.

Jo aiemmin Helsingissä on Vihreiden esityksestä torjuttu kokoomusministerin johdolla toteutetut leikkaukset päivähoito-oikeuteen ja säilytetty hallituksen ehdottamaa maltillisemmat ryhmäkoot. Me emme halua, että tässä kaupungissa säästöjä otetaan varhaiskasvatuksen laadusta ja lasten yhdenvertaisuudesta leikkaamalla.

Eriarvoisuuden vähentäminen opintien alussa on Vihreille tärkeä tavoite. Maksuton varhaiskasvatus on edennyt Helsingissä Vihreiden aloitteesta, ja tavoitteemme on laajentaa maksuttomuus viisivuotiaista koskemaan kaikkia Helsingin lapsia.

Työ tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen parissa jatkuu! Me kasvatus- ja koulutuslautakunnassa aloitimme syksyn kokousrupeamamme tällä viikolla.

Fatim Diarra, Emma Kari, Otso Kivekäs
Vihreät kasvatus- ja koulutuslautakunnassa

Käyttöhuoneita ja inhimillisempää huumepolitiikkaa

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt Kati Juvan aloitteesta selvittää mahdollisuutta kokeilla turvallisia huumeidenkäyttöhuoneita. Suonensisäisten huumeiden käyttäjät piikittävät aineita joka tapauksessa. On kaikkien etu, että se tapahtuu turvallisesti. Käyttöhuoneissa on tarjolla puhtaita välineitä ja henkilökuntaa neuvomassa hygieniassa ja pistostekniikassa sekä antamassa ensiapua yliannostustilanteissa. Virustautien testausta ja tietoa riippuvuuden hoidosta tulee myös tarjota.

On pelätty rauhattomuuden ja huumekaupan lisääntymistä valvotun käytön myötä. Toiminta koetaan myös moraalisesti ongelmallisena huumeiden käytön tukemisena. Tutkimusten mukaan käyttöhuoneet eivät lisää lähialueiden järjestyshäiriöitä, kunhan työntekijät ja järjestyksenvalvojat kiertävät alueella. Monin paikoin työntekijät ja käyttäjät myös siistivät ympäristöä.

Näyttöä on myös siitä, että käyttöhuoneet vähentävät huumeiden käyttöön liittyvää sairastamista ja kuolleisuutta. Käyttöhuoneisiin hakeutuvat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat käyttäjät, joita on vaikea tavoittaa muuten. Käyttöhuoneet vähentävät likaisten neulojen päätymistä puistoihin ja leikkipaikkoihin ja pitävät julkiset vessat viihtyisämpinä, kun huumeidenkäyttäjien ei tarvitse piikittää näissä.

On tärkeää varmistua siitä, että oikeudelliset näkökulmat huomioidaan toiminnassa. Myös neulojenvaihto herätti toiminnan aloittaessa kysymyksiä laillisuudesta, mutta nyt toimintaa pidetään yleisesti tarpeellisena.

On aika siirtyä tuomitsevasta huumepolitiikasta haittoja vähentävään toimintaan. Huumeriippuvuus tulee nähdä sairautena eikä rikollisuutena. Pelkät käyttöhuoneet eivät tietenkään riitä. Tarvitaan myös esimerkiksi mahdollisuus testata aineita, jotta yliannostuksilta vältyttäisiin, ja huumeriippuvuuden hoidon kehittämistä.

Me vihreät olemme sitoutuneet huumeiden käyttäjien tukemiseen ja haittoja vähentävään politiikkaan. Onko Suomi vihdoin tähän valmis?

Kati Juva
Hannu Tuominen
Helsingin vihreiden sote-lautakunnan jäseniä