Blogi

Vihreät luottamushenkilöt ja aktiivit kertovat blogissa ajankohtaisia kuulumisia helsinkiläisten arjesta ja kunnallispolitiikasta.

Nopeammin ja sujuvammin apua nuorten mielenterveysongelmiin

Saimme Helsingin ensi vuoden talousarvioon kaikkein suurimmat lisäykset sosiaali- ja terveyspalveluihin, yhteensä 26 miljoonaa. Tästä suuri osa kuluu lastensuojelun ja vammaispalveluiden lisääntyneisiin tarpeisiin. Yhä useampi lapsi ja nuori tarvitsee vaativaa lastensuojelun laitoshoitoa. Lisäksi lähetteet psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ovat viime vuosina jatkuvasti kasvaneet. Tämän kehityksen hillitsemiseksi tarvitsemme ensi vuonna entistä enemmän panostuksia varhaiseen tukeen ja perustason mielenterveyspalveluihin.

Tällä hetkellä 10 prosenttia nuorista tarvitsee psykiatrista erikoissairaanhoitoa ennen aikuisuutta. Luku on hälyttävän suuri ja tarkoittaa väistämättä nuorisopsykiatrian poliklinikoiden ruuhkautumista. Nuoret ovat järjestelmämme väliinputoajia. Mielenterveysongelmat alkavat nuoruudessa lisääntyä, mutta kunnollista perustason hoitopaikkaa ei ole ollut. Erikoissairaanhoitoon jonottaessa oireilu voi kriisiytyä.

Nuorisoasema ja Mieppi tarjoavat matalan kynnyksen apua

Helsingissä olemme tehneet jokaiseen budjettiin lisäyksiä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Ongelmia on lähdetty ratkomaan sote-palveluiden, koulujen ja HUS:n yhteisvoimin. Perustason hoito ja hoitoketju erikoissairaanhoitoon täytyy saada kuntoon. Tärkeitä edistysaskeleita ovat olleet nuorisoaseman vahvistaminen ja Myllypurossa avautunut matalan kynnyksen palvelupiste Mieppi. Molempiin voi hakeutua helposti ilman lähetettä. Miepistä voidaan ohjata nuori suoraan esimerkiksi lyhytterapiaan.

Hoitoa mielenterveysongelmiin nuorten arkiympäristössä

Tarveperusteisesta lisärahoituksesta haastavimpien alueiden kouluille on saatu valtavan hyvää tutkimusnäyttöä. Lisäsimme ensi vuoden budjettiin tätä lisärahaa myös kouluterveydenhuoltoon ja neuvoloille. Kouluterveydenhuollon olisi tärkeä pystyä vastaamaan nuorten kasvavien mielenterveysongelmien tuomiin haasteisiin. Kouluissa tavoitamme koko ikäluokan ja ammattilaiset ovat läsnä nuorten arkiympäristössä. Vakavissa tilanteissa tarvitaan erikoissairaanhoidon hoitoa, mutta lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveydenhäiriöihin tulisi tarjota nopeaa ja tehokasta hoitoa perustasolla kouluterveydenhuollossa.

Meidän on paikattava aukot nuorten mielenterveyden hoitoketjussa. Näyttöön perustuvat lyhytinterventiot ja -terapiat täytyy saada perustason hoitovalikoimaan. Myös yhteistyötä psykiatrisen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja lastensuojelun välillä on tiivistettävä.

Reetta Vanhanen
kaupunginvaltuutettu

Ilta- ja yöhoitoa vuorotyöläisten lapsille

Ilta- ja yöhoidon mahdollistaminen vuorotyöläisten lapsille on yksi tärkeimmistä keinoista, joka auttaisi yksinhuoltajaperheen vanhemman työnteon mahdollisuuksia. Lastenhoidon tuki on tukea myös syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn ja lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, kirjoittaa kaupunginvaltuutettu Johanna Sydänmaa.

Kaupunginvaltuusto käsitteli 27.11. aloitettani, jossa esitän iltahoidon palveluita pienille koululaisille vanhemman tai vanhempien ilta- ja yötyön ajaksi. Asia etenee kasvatuksen- ja koulutuksen toimialalla siten, että ilta- ja yöhoidon tarvetta selvitetään pienten koululaisten vanhemmille suunnatulla kyselyllä ilta- ja aamupäivätoiminnan asiakaspalautteen kautta. Esitin valtuustokäsittelyssä, että selvityksen tulisi lähteä koteihin myös wilman kautta tai paperiversiona, sillä monilla helsinkiläisillä alueilla iltapäiväkerhon osallistumisprosentti on varsin pieni. Tämä on todettu varsinkin niillä alueilla, joilla vanhempien sosioekonominen asema on alhaisempi. On tärkeää, että tarve pystytään selvittämään palveluja eniten tarvitsevilta.

Köyhistä lapsiperheistä iso osa, jopa yli 30 prosenttia on yksinhuoltajaperheitä. Yksinhuoltajavanhempien yksi merkittävimmistä työllistymistä estävistä tekijöistä on lastenhoitoon liittyvät järjestelyt. Ongelmat korostuvat varsinkin niissä perheissä, joilla ei ole apuna tukiverkkoa lasten hoidolle eikä pienituloisuuden vuoksi rahaa kustantaa hoitajaa kotiin.

Helsingin kaupungin tärkeä tehtävä on tukea vähävaraisia perheitä ja edistää myös yksinhuoltajien mahdollisuutta työssä käymiseen. Päiväkoti-ikäisten lasten on mahdollista saada ilta- tai vuorohoidon päiväkotipaikka vanhemman tai vanhempien vuorotyön vuoksi. Tätä saamaa etua ei ole pienten koululaisten kohdalla. Alle kymmenvuotiaat lapset ovat varsin pieniä jäämän yksin illaksi tai yöksi kotiin, yksinollessaan lapsi saattaa kokea turvattomuutta ja pelkoja. Turvallisen aikuisen läsnäolo on merkittävä lapsen henkisen kasvun tae.

Vuorotyöläiselle olisi tärkeää saada hoitaja illaksi hoitamaan lapsia, sillä ympärivuorokautisen päivähoidon paikkoja on vähän ja päivähoito ei koske pieniä koululaisia. Koululaisia ei myöskään ole järkevää sijoittaa illoiksi päiväkoteihin, sillä vuorohoidon päiväkodit täyttyvät päivähoitoikäisistä lapsista. Meillä tulisi olla hoitojärjestelmä, jossa koululaisella olisi paikka, mihin hän voisi mennä iltapäivätoiminnan loppumisen jälkeen. Toisaalta pitkät päiväkoti- ja koulupäivät ovat myös lapselle raskaita – näin ollen parasta olisi mahdollisuus saada tarvittaessa hoitaja kotiin, jolloin lapsella olisi mahdollisuus rauhoittua pitkän päivän jälkeen ja mennä nukkumaan omaan sänkyynsä turvallisen aikuisen läsnä ollessa.

Aloitevastauksessa kasvatus- ja koulutuslautakunta suhtautuu myönteisesti iltahoidon mallin pilotoimiseen Helsingissä. Tarve tunnistetaan myös sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Mahdollisen pilotoinnin kustannukset tulee huomioida vuoden 2021 budjetissa, muuten pilotointi jäänee selvityksen tasolle. Ruotsissa perheet voivat saada hoitajan kotiin illaksi ja yöksi, vastaavaa mallia voisi pilotoida myös Helsingissä. Painetta hoitomallin kehittämiseksi tulisi luoda myös eduskunnalle ja työmarkkinajärjestöille, miksei toteutus voisi olla osana perhevapaauudistusta. Toisaalta vastuuta perhemyönteisyydestä toivoisin myös työnantajilta, varsinkin naisvaltaisilla palvelu- ja hoitoaloilla tarve on merkittävä.

Ilta- ja yöhoidon mahdollistaminen vuorotyöläisten lapsille on yksi tärkeimmistä keinoista, joka auttaisi yksinhuoltajaperheen vanhemman työnteon mahdollisuuksia. Lastenhoidon tuki on tukea myös syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn ja lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Ekologinen kompensaatio kaupungeissa

Vaatimus ympäristöhaittojen vastavuoroisesta korvaamisesta auttaisi varmistamaan, että kaupungistumisen ekologiset hyödyt saavutetaan, kirjoittaa kansanedustaja Atte Harjanne. 

Luonnon monimuotoisuuden hälyttävä väheneminen on ilmastonmuutoksen ohella kenties huolestuttavin maailmanlaajuinen kehityskulku. Ilmiöt liittyvät yhteen: ilmastonmuutos on eläinten ja kasvien elinympäristöjä muokatessaan yksi lajikatoa lisäävistä syistä. Elinympäristöjä uhkaavat myös suora tuhoaminen ja sirpaloituminen. Biodiversiteetin kannalta kymmenen erillistä suojeltua hehtaaria on yleensä huomattavasti kehnompi vaihtoehto kuin kymmenen hehtaarin yhtenäinen suojelualue.

Kaupungistumisella on ekologisesta näkökulmasta kaksi puolta. Tiiviissä kaupungissa on ihmiset ja talous ovat suhteellisen pienellä alueella lyhyiden etäisyyksien päähän toisistaan ja joukkoliikenteen tavoitettavissa, mikä voi vapauttaa tilaa vastaavasti jostain muualta. Toisaalta kasvavan kaupungin tieltä on väistämättä kaadettava metsää ja kajottava muihin luontoarvoihin. Vaikka Helsinkiin mahtuisi paljon nykyistä enemmän puita ja on tärkeää säilyttää ja rakentaa viheralueita, tarvitsee tiivis kaupunki myös uusia asuntoja, palveluita ja infraa.

Kompensaatio voi olla keino varmistaa, että kaupungistumisen mahdolliset ekologiset hyödyt todella toteutuvat.

Yksi keino taklata kaupungin kasvun ekologisia vaikutuksia on ekologinen kompensaatio. Ekologisella kompensaatiolla tarkoitetaan sitä, että ihmistoiminnasta yhdessä paikassa luonnolle aiheutuva haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuuden edellytyksiä toisaalla. Käytännössä se voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että kun uuden asuinalueen tieltä laitetaan metsää matalaksi, suojellaan samanlainen pläntti vastaavaa metsää jostain toisaalta – tai metsitetään vajaakäyttöistä peltoa. Tässä mielessä kompensaatio voi olla keino varmistaa, että kaupungistumisen mahdolliset ekologiset hyödyt todella toteutuvat.

Vihreät on mukana edistämässä ekologista kompensaatiota sekä Suomen että Helsingin tasolla. Hallitusohjelmassa on sitouduttu pilotoimaan ekologista kompensaatiota ja kehittämään lainsäädäntöä pilotoinnin kokemusten pohjalta. Helsingissä valtuutettumme Leo Stranius on tehnyt aloitteen ekologisen kompensoinnin kokeilemiseksi kaavoituksessa. Aloite etenee piakkoin kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

Ekologinen kompensaatio ei tietenkään ole mikään taikatemppu, jonka turvin luontoa voi laittaa huoletta sileäksi. Jokainen ekosysteemi on omalla tavallaan uniikki eikä mitään aiheutettua vahinkoa voi siksi täysin korvata. Ympäristövaikutusten arviointiin sisältyy lisäksi aina monenlaista epävarmuutta varsinkin pitkän aikavälin vaikutusten osalta. Ylikompensaatio eli haittoja määrällisesti suurempi korvaaminen voi auttaa tähän, mutta ekologisen kompensoinnin yhteydessä on silti äärettömän tärkeää muistaa, että tarve ympäristöhaittojen minimointiin osana kaikkien hankkeiden suunnittelua ja toteutusta ei katoa mihinkään.

Poliittinen päätöksenteko on loppujen lopuksi pitkälti hyötyjen ja haittojen punnintaa. Nuo hyödyt ja haitat punnitaan edelleen usein turhan kapeasti euroissa niin, ettei ympäristöhaittoja aina hinnoitella tarpeeksi. Ajatus ekologisesta kompensaatiosta on siksi tärkeä. Tässä ajassa tarvitaan kipeästi politiikkaa, joka antaa luonnolle enemmän tilaa kuin vie sitä.

Budjetissa panostuksia lapsiin, luontoon ja joukkoliikenteeseen

Helsingin valtuustoryhmät ovat päässeet sopuun vuoden 2020 budjetista. Pormestarin ehdotukseen sisältyneistä leikkauksista luovuttiin.

Lastensuojelun ja nuorten mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut Helsingissä. Halusimme varmistaa, että nämä perheille ja nuorille tarpeelliset palvelut ovat riittävästi resursoituja. Tulevan vuosikymmenen aikana huolehdimme myös merkittävistä investoinneista joukkoliikenteeseen, erityisesti pikaratikoihin sekä pyöräilyyn ja kävelyyn.

Hyvinvoiva Helsinki

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kaupungissamme on kasvanut. Pääasiassa kasvu syntyy väestönkasvusta, mutta myös esimerkiksi ikääntymisestä. Samalla julkisuudessakin on keskusteltu paljon lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tarpeen lisääntymisestä.

Pormestarin esityksessä sosiaali- ja terveystoimen rahoitusta olisi leikattu tuntuvasti. Nyt syntyneessä sovussa sitä vahvistettiin merkittävällä 31 miljoonan euron lisällä. Satsauksia tehdään erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin, neuvoloihin ja kouluterveydenhuoltoon tarveperusteiseen lisärahoitukseen ja terveysasemien hoitoonpääsyn sujuvuuteen.

Helsinki investoi joukkoliikenteeseen ja toimii ilmaston eteen

Helsingillä on tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035. Jotta tavoitteeseen päästään, panostimme budjettineuvotteluissa Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelman vahvistamiseen. Konkreettisena esimerkkinä Helsinki investoi aurinkosähköön ja rakentamisen energiatehokkuuteen.

Joukkoliikenteen investointeihin varataan selvästi pormestarin esitystä enemmän rahaa. Tällä mahdollistetaan Vihdintien pikaraitiotien, läntisen kantakaupungin raitiotien sekä Viikin-Malmin raitiotien rakentaminen tulevan vuosikymmenen aikana. Lisäksi kaupunki varautuu suunnittelemaan Tuusulan kaupunkibulevardin pikaraitiotietä.

Joukkoliikenteen lisäksi kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on vihreille tärkeää. Kaupunki sitoutuu toteuttamaan pyöräilyn baanaverkon toteuttamiseen tavoiteajassa, mikä tarkoittaa 56,8 miljoonan euron lisäpanostusta kävelyn ja pyöräilyn investointeihin. Pyöräilyä ja kävelyä talviaikaan sujuvoitetaan osoittamalla rahaa keskeisimpien kantakaupungin pyörä- ja kävelyreittien tehostettuun talvikunnossapitoon.

Maailman parhaat koulut

Helsingissä on aina ymmärretty koulutuksen merkitys. Kun lasten ja nuorten määrä kaupungissa on kasvanut, on samalla kasvanut myös tarve satsata kouluihin ja varhaiskasvatukseen.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla budjetin pohjaehdotusta vahvistetaan kahdeksalla miljoonalla eurolla. Toisen vieraan kielen (A2-kieli) alkamista varhaistetaan niin, että sen opiskelu alkaa jatkossa jo kolmannella luokalla. Toimialalla hyvin toiminutta tarveperusteista lisärahoitusta kasvatetaan 25 prosentilla. Varhaiskasvatuksen sisaralennus laajennetaan myös yksityisiin päiväkoteihin.

Viihtyisämpi kaupunki kaikille

Nopeasti kasvavassa kaupungissa myös luontoalueiden ja kaikille avoimien liikuntapaikkojen merkitys kasvaa. Budjetissa osoitetaan merkittäviä summia uusien puistojen rakentamiseen sekä olemassa olevien puistojen peruskorjauksiin. Rahoituksella voidaan rakentaa puitteita uusille luonnonsuojelu- ja ulkoilualueille.

Helsingin monipuolisten liikuntapaikkojen ylläpitoon lisätään myös rahaa, jonka avulla rakennetaan seuraavina vuosina muun muassa yhdeksät uudet kuntoportaat eri puolille kaupunkia. Rahoitusta varataan myös liikkumisohjelman toimeenpanoon ja liikuntaseurojen avustusten nostamiseen.

Kaupungin budjetti on laaja kokonaisuus, ja siitä tehdyt päätökset liittyvät olennaisesti siihen miltä näyttää helsinkiläisten arki. Kiitän kaikkien ryhmien neuvottelijoita lopputuloksesta. On hienoa, että Helsingissä päästään laajalla enemmistöllä sopuun isoista päätöksistä.

Kaisa Hernberg
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

Yhteensä rahaa jaettiin seuraavasti suhteessa pormestarin pohjaesitykseen:

Käyttötalous yht. 39,5 miljoonaa euroa (+ 5 miljoonaa euroa)

  • Kasvatus- ja koulutus 8 miljoonaa euroa
  • Kaupunkiympäristö 1,5 miljoonaa euroa
  • Kulttuuri ja vapaa-aika 3,3 miljoonaa euroa
  • Sosiaali- ja terveys 26 miljoonaa euroa + 5 miljoonaa euron lisärahoitus lastensuojeluun liittyen
  • Kaupunginkanslia 0,7 miljoonaa euroa

 

Koti on ihmisoikeus

Jokaisen perusoikeuksiin kuuluu vakinainen asunto. Ilman asuntoa muun elämän järjestäminen on hankalaa ja asunnon puute johtaa usein huono-osaisuuden kasautumiseen. Silti Suomessa on edelleen ARA:n tilastojen mukaan pitkälti yli 5000 asunnotonta, joista yli puolet oleskelee Helsingissä.

“Asunnottomuus on Helsingissä historiallisesti vähentynyt suuren harppauksen, mutta viime aikoina jonojen kasvu on ollut huolestuttavaa”, toteaa sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa.

Asunnottomuus ilmiönä jää helposti piiloon ja sen todellista laajuutta on vaikeaa saada selville. Sen vuoksi Helsingissä on paneuduttu tilastoinnin parantamiseen. Huolestuttava merkki viime vuosina on ollut, että naisten ja nuorten asunnottomuutta ei ole saatu laskemaan. Tänä vuonna asunnottomien yön teemana onkin naisten asunnottomuus.

“Asunnottomuus voi kohdata ketä tahansa ja asunnon menettämiseen on monia syitä velkaantumisesta terveysongelmiin. Sen vuoksi asunnottomuuden ratkaisujen pitää olla moninaisia. Naiset ovat usein erityisen haavoittuvassa asemassa ja esimerkiksi päihteitä käyttäviltä naisilta puuttuu turvakotipaikkoja. Tämä on korjattava”, sanoo Sanna Vesikansa.

Kaupungit avainasemassa asunnottomuuden torjumisessa

Kaupunkipolitiikalla on iso rooli yhteiskunnan sosiaalisten ongelmien, myös asunnottomuuden torjunnassa. Helsingissä on jatkossakin ja nykyistä paremmin sitouduttava pitämään huolta kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamisesta sekä maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen Asunto ensin -periaatteen edistämisestä.

Myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä muun tuen on oltava laadukkaita asunnottomille – sekä ennen että jälkeen asunnon saamisen. Moni asunnoton tarvitsee tukea arjen sujumiseen, kuten kotiin tuotavia palveluita tai asumisneuvontaa, jotta elämä kotona luonnistuu. Helsingin kaupungin vuokra-asunnoissa (Heka) on asumisneuvonnan avulla vähennetty merkittävästi häätöjen määrää. Asumisneuvonnan hyviä toimintamalleja on levitettävä myös muihin kuin Hekan asuntoihin.

“Helsingissä on varsin hyvin yhteen toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ja olemme panostaneet näiden palveluiden integraatioon. Osana pitkäaikaisasunnottomuuden ohjelmaa olemme rakentaneet erilaisia palveluja asumisen tueksi. Sote-uudistuksessa olemme olleet huolestuneita, miten tämä toimisi jatkossa, jos asuminen jäisi kaupungin vastuulle ja esimerkiksi päihde- ja psykiatriapalvelut maakunnan vastuulle”, Sanna Vesikansa toteaa.

Nykyisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu asunnottomuuden poistaminen vuoteen 2027 mennessä. Myös Helsinki on sitoutunut strategiassaan asunnottomuuden aktiiviseen torjumiseen. Vihreille asunnottomuuden poistaminen on tärkeä tavoite. Tämän vuoden talousarviossa sitouduttiin etsimään keinoja, joiden avulla asunnottomuuden jonoja lyhennetään.

“Tärkeää on puuttua eriarvoisuuteen ja köyhyyteen laajasti kaikessa kaupungin toiminnassa. Meille vihreille on ollut tärkeää, että niukkoja resursseja kohdennetaan sinne, missä niitä eniten tarvitaan eli puretaan asunnottomuuden jonoja. Asunnottomuus maksaa paljon enemmän, jos emme sitä hoida”, sanoo Sanna Vesikansa.

Apulaispormestari Sanna Vesikansan lisäksi Asunnottomien yössä 17.10. ovat mukana mm. ministerit Maria Ohisalo ja Pekka Haavisto. 

Asunnottomien yö -tapahtuma järjestetään tänä vuonna Sörnäisissä Vaasanaukiolla, Vaasankadulla ja Kinaporinkadulla klo 16–22. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Viisi huomiota keskustatunnelista

Tämän valtuustokauden alussa päätimme Helsingin valtuustostrategiasta. Sen osana linjasimme kävelykeskustan ja maanalaisen kokoojakadun selvittämisestä seuraavasti:

“Kaupunki selvittää ydinkeskustan viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta edistävän kävelykeskustan merkittävämmän laajentamisen sekä keskustan läpiajoliikennettä ja satamien raskasta liikennettä katutilassa vähentävän maanalaisen kokoojakadun edellytykset. Toteutuessaan kokoojakatu rahoitetaan isolta osin tienkäyttömaksuin.”

Nyt valtuustokauden kahden ensimmäisen vuoden ajan keskustatunnelista on laadittu selvityksiä, ja jatkovalmistelusta on tarkoitus päättää kaupunkiympäristölautakunnassa.

Esitys ja siihen liittyvät selvitykset julkistettiin tänään. Tässä omat viisi huomiotani siitä, miltä nyt esitetty ehdotus vaikuttaa – ja mitä vaikutuksia sen toteutumisella olisi Helsingin kannalta.

1. Keskustatunneli lisäisi ilmastopäästöjä

Keskustatunneli lisäisi selvityksen mukaan autoliikennettä kokonaisuudessaan 110 000 ajoneuvokilometrillä vuorokaudessa. Tämä on ilmaston kannalta kestämätöntä. Vaikka sähköautojen prosentuaalinen osuus autoista kasvaisi, ristiriita Helsingin päästövähennystavoitteiden kanssa on räikeä. Helsingin investointien pitää vähentää päästöjä sen sijaan, että ne lisäävät päästöjä.

2. Keskustatunneli on valtavan suuri investointi

Selvityksessä keskustatunnelin investointikustannuksiksi arvioidaan 1,3 – 1,4 miljardia euroa. Tämä ei vielä sisällä ylläpitokustannuksia. Summa on todella suuri. Raide-Jokeri, Kruunusillat, Pasila-Kalasatama-ratikka ja Hernesaaren ratikka maksavat kaikki neljä yhteensä noin 750 miljoonaa euroa. Keskustatunnelin hinnalla voitaisiin siis rakentaa neljä merkittävää raitiotiehanketta, ja rahaa jäisi vielä puolet muuhun käyttöön. Tai vaihtoehtoisesti voitaisiin peruskorjata yli 50 koulua.

3. Isoja rumia suuaukkoja, ruuhkia Lauttasaareen

Keskustatunneli sijoittuisi maan alle, mutta sillä olisi vaikutuksia myös katutilaan – täytyyhän tunneliin ja sieltä pois päästä ajamaan. Tämä tarkoittaisi suuria autoramppeja eri puolille kaupunkia: itäiseen kantakaupunkiin Lintulahdenkadulle ja Käenkujalle sekä Hermannin rantatielle, Hietalahdenrantaan tai Eiranrantaan, Olympiaterminaalin läheisyyteen, Katajanokanrantaan, Länsisatamaan sekä Lapinlahden sairaalan kupeeseen. Ehkä kaikkein radikaalein vaikutus maisemaan olisi Kruununhaan Siltavuorenrannan kallioon suunniteltu tunnelin suuaukko, joka puhkottaisiin ilmeisesti Gustaf Nyströmin suunnitteleman Helsingin yliopiston Psychologicum-rakennuksen alle. Haluammeko todella näitä ammottavia haavoja Helsingin arvokkaimpia näkymiä rikkomaan?

Tunneli myös loisi ruuhkia uusiin paikkoihin. Koska tunneli lisäisi autoliikennettä, pakkautuisi liikenne jatkossa suuaukkojen ympäristöihin. Liikenne ruuhkautuisi siis Lauttasaaressa, Hermannissa ja Itäväylällä.

4. Esitetty kävelykeskusta ei ole laaja, mutta hyvät ideat kannattaa jatkoselvittää

Esityksessä ehdotetaan varsinaisia uusia kävelykatuja korttelin tai parin pituiset pätkät Postikadulle, Fabianinkadulle, Yliopistonkadulle, Senaatintorille ja Etelärantaan. Lisäksi Esplanadista on laadittu kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa, joissa toisessa Pohjois-Esplanadi olisi kokonaan kävelykatu, toisessa molemmilla Esplanadeilla olisi yksi autokaista nykyisen kahden sijaan. Nämä ovat kaikki parin korttelin matkoja, joista ei vielä muodostu yhtenäistä kävelykeskustan kokonaisuutta. Kaivokadulle ja osalle Fredrikinkatua ehdotettu joukkoliikennekatu tarkoittaa samaa kuin Aleksanterinkadun liikennejärjestely, eli ratikat, taksit ja bussit kulkisivat niillä edelleen.

On hyvä, että myös kävelykeskustan laajennusmahdollisuuksia on tutkittu, ja nämä ehdotukset ovat sinänsä kaikki kannatettavia. Kävelykeskustaa voidaan varmasti edistää myös ilman yli miljardi euroa maksavaa tunnelia, esimerkiksi parantamalla entisestään joukkoliikenneyhteyksiä keskustaan.

5. Keskustatunnelia ei voi kustantaa käyttömaksuilla

Viimeinen huomio on tunnelin jatkon kannalta keskeisin. Selvitysaineisto osoittaa, että tunnelin käyttömaksuilla ei voida kustantaa rakentamiskustannuksia, vaan ainoastaan ylläpitokuluja. Selvitysaineiston mukaan käyttömaksujen korottaminen vähentäisi tunnelin käyttäjämääriä, mikä veisi hankkeen kannattavuudelta pohjan.

Tätä hanketta on nyt selvitetty kahden vuoden ajan. Mielestäni on aiheellista pohtia, kannattaako selvityksiä jatkaa tältä pohjalta, kun nyt on jo selvää, ettei hanketta pystytä rahoittamaan aiotulla tavalla. Kannattaisiko ennemmin pohtia vaihtoehtoisia keinoja Helsingin keskustan viihtyvyyden ja saavutettavuuden lisäämiseksi?

Vuosikymmen on kulunut edellisestä tunnelikeskustelusta. Näiden vuosien aikana on tullut entistä selvemmäksi, että ilmastotoimet eivät voi odottaa. Ilmastokriisin aikana on välttämätöntä huomioida kaikkien investointien päästövaikutukset – vähentyvätkö päästöt vai lisääntyvätkö ne. Kun Helsingin tavoitteena on olla ilmastoasioissa edelläkävijä, sen kanssa sopii harvinaisen huonosti yhteen liikenteen päästöjä kasvattava miljardihanke.

Kaisa Hernberg
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kaikkien Helsinki – mitä olemme saaneet aikaan tällä valtuustokaudella

Valtuustokausi on ennättänyt jo puoleen väliin. Helsinki elää voimakkaan kasvun ja suurten muutosten aikaa. Kasvavalle väkimäärälle on taattava hyvän elämän edellytykset ja Helsingin on tehtävä osansa globaalissa kamppailussa ilmastonmuutosta sekä luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä vastaan.

Vihreä valtuustoryhmä tekee työtä kehittääkseen Helsinkiä yhä ympäristöystävällisemmäksi, yhdenvertaisemmaksi ja hauskemmaksi kaupungiksi, jossa kaikkien asukkaiden elämä on hyvää ja arki sujuvaa.

Viime valtuustokaudella Vihreät oli Helsingin Sanomien selvityksen mukaan kaupungin vaikutusvaltaisin poliittinen ryhmä. Kuluvalla kaudella ryhmämme on entistä suurempi, ja vaikutuksemme Helsingin kehittämiseen näkyy muun muassa luonnonsuojelun edistysaskeleina, runsaana asuntorakentamisena, sujuvampana ja turvallisempana liikenteenä, lisääntyvinä päiväkotipaikkoina sekä parempina ja monipuolisempina sosiaali- ja terveyspalveluina.

Tällä valtuustokaudella ovat korostuneet erityisesti kaupungin ilmastopolitiikan kunnianhimon nostaminen vastaamaan 1,5 asteen tavoitetta, uusien asuinalueiden kaavoittaminen sekä koulujen ja varhaiskasvatuksen paikkapulan ja korjausrakentamishaasteiden ratkominen.

Tavoitteenamme on, että tämän valtuustokauden lopussa Helsingin päästövähennystoimet ovat merkittävästi edenneet ja Helsinki on tehnyt osansa hillitäkseen luonnon monimuotoisuuden heikentymistä. Että helsinkiläisille on riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja viihtyisillä asuinalueilla, joilla on toimivat lähipalvelut. Että Helsingissä voi liikkua sujuvasti, turvallisesti ja ympäristöystävällisesti. Ja että kaikilla helsinkiläisillä ikään, varallisuuteen, asuinpaikkaan ja taustaan katsomatta on edellytykset hyvään elämään.

Kaisa Hernberg
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Keskeisiä vihreitä saavutuksia valtuustokauden ensimmäisellä puoliskolla

Lasten ja nuorten Helsinki

  • Uusia päiväkotipaikkoja on perustettu ja suunnitteilla ennätysmäärä.
  • Ensimmäisen vieraan kielen opetus aikaistettiin alkamaan ensimmäisellä luokalla Mari Holopaisen ja Sanna Vesikansan aloitteesta.
  • Maksuton varhaiskasvatus aloitettiin 5-vuotiaille.
  • Johanna Sydänmaan aloitteesta käynnistetty pienten koululaisten aamupäivätoiminta vakinaistettiin.
  • Lastentarhanopettajien, lastenhoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja kotihoidon hoitajien palkkoja korotettiin.
  • Maksuttoman 2. asteen kokeilu käynnistyy syksyllä 2019.
  • Helsinki suositti yläkouluja ja toisen asteen oppilaitoksia luopumaan kahdeksalta alkavista koulupäivistä Emma Karin aloitteesta.
  • Tarveperustaisella lisärahoituksella vähennetään eriarvoisuutta päiväkodeissa, kouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa sekä laajenee myös neuvoloihin ja kouluterveydenhuoltoon.
  • Kallion perhekeskus avautui kesäkuussa 2019. Vihreät ovat ajaneet perhekeskusten perustamista voimakkaasti, ja Kallio on jo kolmas perhekeskus, joka vahvistaa lapsiperheiden palveluja ja varhaista tukea. Vihreiden aloitteesta Kivikossa pidettiin myös Itäkadun perhekeskuksen etäpistettä  ja tutkittiin perheiden toiveita ja palvelujen saavutettavuutta.
  • Tarvitsen apua -sähköinen yhteydenottokanava lapsiperheille avautui keväällä 2019.
  • Maria Ohisalon aloitteesta päätettiin rajata lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden asiakasmääriä työntekijää kohden.
  • Lasten ja nuorten mielenterveyden hoitoketjua selvitetään ja nuorisoaseman henkilöstömäärä kasvaa merkittävästi.
  • Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen aloitettiin alle 25-vuotiaille Reetta Vanhasen aloitteesta, koska nuorison hyvinvointi ei ole vain juhlapuheisiin kuuluva asia.
  • Helsinki selvittää Kaisa Hernbergin aloitteesta vuoroviikkoperheiden mahdollisuutta valita lapsen koulu kumman tahansa kodin lähialueelta.

Kasvava Helsinki

  • Raide-Jokerin rakennustyöt alkoivat keväällä 2019. Uusi pikaratikka parantaa merkittävästi poikittaisia liikenneyhteyksiä Itä-Helsingistä Espooseen.
  • Tammikuussa 2019 valtuusto hyväksyi suunnitelman Helsingin ratapihan alittavasta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tunnelista. Tunneli parantaa merkittävästi pyöräilyn sujuvuutta keskustassa.
  • Raitiotie Kalasatamasta Vallilanlaakson kautta Pasilaan etenee.
  • Mechelininkadun remontti valmistui ja Hämeentien muutos joukkoliikennekaduksi on käynnistynyt. Mäkelänkadun remonttia valmistellaan. Muutaman vuoden kuluttua kaupungin keskeisillä pääväylillä liikenne on entistä sujuvampaa ja turvallisempaa.
  • Uusia kaupunkipyöräasemia on otettu käyttöön ja kaupunkipyörien asemat laajenivat Itä- ja Pohjois-Helsinkiin. Keväällä 2019 ilmestyi selvitys, jossa Helsingin kaupunkipyörien todettiin olevan käyttöasteeltaan maailman huippua.
  • Markkinaehtoisen pysäköinnin periaatteet hyväksyttiin ja ne otetaan käyttöön kolmella uudella asuinalueella. Periaatteet mahdollistavat tiiviimmän ja kestävämmän kaupungin kehityksen.
  • Kaupunkisoutuveneet aloittivat toimintansa kesällä 2019 ja HSL:n reittioppaassa näkyy tästä kesästä alkaen kaikki vesiliikenne.
  • Merkittäviä uusia asuinalueita on kaavoitettu muun muassa Hernesaareen, Pasilan Postipuistoon, Herttoniemen teollisuusalueelle ja Vuosaaren “maustekortteleihin”. Yhteensä uusia asuntoja on kaavoitettu valtuustokauden aikana kymmeniä tuhansia.
  • Vihdintien bulevardikaupungin kaavarunko hyväksyttiin. Munkkiniemi-Haaga -alueelle rakentuu tiivis 14000 asukkaan kaupunginosa yhdistämään alueen kaupunginosia toisiinsa.

Ilmasto- ja luontoystävällinen Helsinki

  • Valtuusto hyväksyi loppuvuodesta 2018 yksimielisesti kunnianhimoisen päästövähennysohjelman, jossa listataan 147 konkreettista toimenpidettä, joilla Helsingin hiilipäästöjä vähennetään.
  • Kaupunki päätti perustaa uudet luonnonsuojelualueet Kallahden matalikoille sekä Korkeasaarenluodolle.
  • Vartiosaaren virkistyskäyttö etenee. Kaupunginhallitus päätti käynnistää Vartiosaaren väliaikaisen virkistyskäytön suunnittelun alueen kaavoitustilanteen ollessa auki.
  • Veräjämäen lehto ja Kivinokan vanha metsä suojellaan.
  • Keskuspuiston luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma palautettiin valmisteluun syksyllä 2018, jotta suunnitelman lähtökohtana näkyy selkeästi tavoite luonnon monimuotoisuuden lisäämisestä ja metsien hallitusta hoitamattomuudesta.
  • Helsinki laatii suunnitelman liha- ja maitotuotteiden kulutuksen puolittamiseksi seuraavan kuuden vuoden aikana valtuutettu Atte Harjanteen tekemän aloitteen pohjalta.

Välittävä ja yhdenvertainen Helsinki

  • Vähävaraisten ja vaikeasti liikkuvien ikäihmisten sosiaalihuoltolain mukaisia taksimatkoja nostettiin vihreiden aloitteesta neljästä kuuteen 2018 ja se jatkuu myös 2019.
  • Kehitysvammaisten asumis- ja päivätoiminnan palvelut on järjestetty paremmin kuin ennen. Puitejärjestelyyn valitaan mukaan useita tuottajia ja vammaisen omaa tahtoa kunnioitetaan ja laatua vaaditaan aiempaa enemmän.
  • Vammaisten kuljetuspalveluiden kilpailutuksissa otettiin vammaisten edustajia mukaan hankinnan suunnitteluun ja huomioitiin monia tärkeitä asioita kilpailutuksissa. Vammaisjärjestöiltä tuli positiivista palautetta hankinnan järjestelyistä.
  • Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupiste aloittaa Myllypurossa syksyllä 2019.
  • Ruoka-avun kehittämissuunnitelma antaa hyvät eväät kehittää leipäjonoissa tapahtuvaa auttamista.
  • Asunnottomuuden tilastointia on parannettu ja apu saadaan nyt paremmin perille.
  • Helsinki nosti mm. kotihoidon henkilöstön ja sosiaalityöntekijöiden palkkoja yhteensä lähes neljällä miljoonalla eurolla vuodessa.
  • Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelma etenee.
  • Helsinki edistää piikkihuumeiden käyttäjien valvotut käyttötilat mahdollistavaa lainsäädäntöä.
  • Paperittomien hoidon laajentaminen välttämätön hoito turvattiin Helsingissä ja muut kunnat seurasivat esimerkkiä. Myöhemmin siitä saatiin myös kirjaus hallitusohjelmaan koko maassa.
  • Omaishoitajien tukea on parannettu.
  • Sähköinen yhteydenotto toimii kaikilla Helsingin terveysasemilla ja chat-kanavat laajenevat myös moniin sosiaalipalveluihin.

Hauska ja viihtyisä Helsinki

  • Keskustakirjasto Oodi avattiin loppuvuodesta 2018 ja on ylittänyt kaikki kävijäennusteet.
  • Suurten, kaupallisten tapahtumien rahoitusta kehitetään osana kaupungin kumppanuuslinjauksia. Kulttuurijaoston avustukset keskitetään pienemmille kulttuurialan toimijoille.
  • Helsingin liikkumisohjelma ja hyvinvointiohjelma hyväksyttiin.
  • Kaupunki on käynnistänyt merellisen strategian, jonka tavoitteena on avata entistä paremmin merellistä Helsinkiä kaikkien kaupunkilaisten käyttöön.
  • Merellisen julkisen taiteen biennaaliin suunnitelu on käynnissä, ja se avautuu Vallisaaressa kesällä 2020.
  • Kulttuurin ja vapaa-ajan rahoitusta ohjataan etenkin kaupunginosiin, joissa lasten kulttuuriharrastuksia on vähemmän.

Helsingin ainutlaatuisesta luonnosta pidetään hyvää huolta - vihreitä saavutuksia luonnonsuojelussa

Helsingin tärkeimmät ominaispiirteet liittyvät luonnonläheisyyteen ja merellisyyteen. Nopeasti kasvavassa kaupungissa myös luontoalueiden merkitys kasvaa. Kaupunkiluonnon suojelu on tärkeää niin luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta kuin virkistyskäyttömahdollisuuksien kannalta. Jokaisella helsinkiläisellä tulee olla pääsy lähimetsään ja jokaisessa kaupungin päätöksessä tulee huomioida vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Näiden asioiden puolesta Vihreät ovat tehneet töitä myös kuluneen vuoden aikana Helsingin kaupunginvaltuustossa.

Luonnon monimuotoisuuden suojeluun tullaan kiinnittämään erityistä huomiota Helsingin Keskuspuistossa. Vihreiden aloitteesta Keskuspuiston luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma palautettiin valmisteluun, jotta suunnitelman lähtökohtana näkyy selkeästi tavoite luonnon monimuotoisuuden lisäämisestä ja metsien hallitusta hoitamattomuudesta.

Vihreät ovat jo usean vuoden ajan ajaneet Vartiosaaren suojelua ja kehittämistä helsinkiläisten luonto-, virkistys- ja kulttuurialueena. Tänä keväänä Helsingin kaupunginhallitus päätti Vihreiden esityksestä yksimielisesti, että Helsinki laatii suunnitelman saaren virkistyskäytön kehittämisestä sillä aikaa, kun saaren kaavoitustilanne on auki. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi talvella Vartiosaaren osayleiskaavan.

Merkittävä luonnonsuojelullinen hanke kuluneena vuonna on Kallahden matalikon uusi vedenalainen suojelualue, joka on Helsingissä ensimmäinen laatuaan! Matalikko sijaitsee Kallahdenniemen eteläpuolella ja kattaa 228 hehtaarin laajuisen vesialueen, josta osa on aiemmin suojeltu osana Natura 2000 -verkostoa. Kallahden matalikossa tavataan useita uhanalaisia luontotyyppejä ja lajeja, kuten esimerkiksi meriajokasyhteisöjä ja näkinpartaisniittyjä. Matalikossa on myös vedenalainen harju, joka on tärkeä kutupaikka siialle ja silakalle. Osa matalikosta on myös maakunnallisesti tärkeää linnustoaluetta, jossa tavataan uhanalaiseksi luokiteltuja tukkasotkia ja lapasotkia.

Helsingissä pesiville saaristolinnuille tärkeä Korkeasaarenluoto on myös päätetty suojella osana Helsingin luonnonsuojeluohjelman toteuttamista. Luodolla pesii muun muassa erittäin uhanalainen selkälokki. Lammassaaren monipuolista linnustoa pääsee myös nykyään tarkkailemaan esteettömiä pitkospuita pitkin. Uudet pitkospuut, jotka sopivat myös pyörätuolilla, rollaattorilla ja lastenvaunuilla liikkuville valmistuivat viime vuonna. Helsingin lähiluonto on entistä saavutettavampi kaikille.

Yksi merkittävimmistä luonnon monimuotoisuutta uhkaavista tekijöistä on luonnonvaraisten elinympäristöjen häviäminen ja heikentyminen. Maatalous ja erityisesti eläintuotanto on yksi isoimmista syistä tähän. Tämän vuoksi Helsingissä onkin päätetty laatia suunnitelma siitä, miten liha- ja maitotuotteiden kulutus saadaan kaupungin järjestämässä julkisessa ruokailussa puolitettua seuraavan kuuden vuoden aikana. Päätös tehtiin Vihreiden valtuutettu Atte Harjanteen tekemän aloitteen pohjalta!

Helsingin toiminta vaikuttaa maailman luonnon tilaan myös epäsuorasti kaupunkilaisten kulutuksen ja kaupungin tekemien hankintojen kautta. Kuudes sukupuuttoaalto on ilmastonmuutoksen veroinen globaali ympäristökriisi, johon on tärkeää kiinnittää huomioita kaupungin kaikessa toiminnassa. Helsinki kasvaa ja kehittyy koko ajan paremmaksi luontoarvojen ja kestävän kehityksen huomioinnissa.

Amanda Pasanen

Kirjoittaja on varavaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan jäsen ja ympäristömuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriopiskelija.

Valtuustoaloitteella kohti Helsinkiä, jossa ei kiusata

Koulukiusaaminen satuttaa. Eduskuntavaalien alla moni on kertonut minulle viesteillä kokemuksistaan ja toivonut, että kiusaamista ehkäistäisiin tehokkaammin myös politiikan keinoin.

Kiusaaminen on oikeastaan sanana melko pieni, sillä ilmiö on suuri. Kiusaaminen on todellisuudessa henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Kiusaaminen on usein lainvastaista. Silti siihen ei aina puututa riittävästi. Me-säätiön selvityksen (2018) mukaan Helsingissä kiusaamisen kohteeksi on joutunut 5,5 prosenttia yläkoululaisista. Kiusaaminen koskettaa monia, ja voi aiheuttaa seurauksia hyvinvointiin pitkäksi aikaa sekä kiusatulle, kiusaajille että koko luokkayhteisölle.

Tein Helsingin kaupunginvaltuustossa valtuustoaloitteen toimenpideohjelmasta koulukiusaamisen kitkemiseksi. Aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut edellyttävät, että Helsingin kaupunki linjaa nollatoleranssista koulukiusaamisen suhteen kaikissa kouluissa, ja rakentaa kansainvälisiä esimerkkejä hyödyntämällä toimenpideohjelman koulukiusaamisen kitkemiseksi.

Lapsen oikeuksien vahvistamiseksi on tarpeen varmistaa, että kaikkeen koulukiusaamiseen, kuten nimittelyyn ja lasten eristämiseen otetaan Helsingin kouluissa ja päiväkodeissa nollatoleranssi. Nollatoleranssi kiusaamiseen, josta on kehitetty malleja esimerkiksi Ruotsissa, parantaa sekä oppilaiden että opettajien hyvinvointia. Kiusaamisen kitkeminen nostaa tutkitusti myös oppimistuloksia ja ehkäisee tulevaisuuden ongelmia.

On Helsingin vastuulla puuttua koulukiusaamiseen nykyistä paremmin, ja rakentaa toimenpideohjelma ja tarkemmat suositukset koulukiusaamisen kitkemiseksi. Helsingin lisäksi kiusaamiseen pitää puuttua tehokkaammin koko Suomen tasolla. Siksi olen ehdolla myös eduskuntaan edistämään ihmisten ja luonnon hyvinvointia, koulutusleikkausten perumista ja mielenterveyttä.

Alviina Alametsä

Kirjoittaja on Helsingin kaupunginvaltuutettu ja Vihreä eduskuntavaaliehdokas.

Kirjasto kasvavaan Kalasatamaan

Rakastan kirjastoja. Hiljaisia, pysähtyneitä hetkiä päivällä, kun iäkkäämmät ihmiset tulevat paikalle lukemaan lehtiä. Iltapäiviä, kun koulusta palaavat lapset hipsivät sukkasiltaan kirjahyllyjen välissä, tekevät läksyjä, piirtävät tai pelaavat ja monet meistä läppärin kanssa kulkevista tekevät töitä tai opiskelevat.

Jätin valtuustossa aloitteen kirjaston perustamisesta Kalasatamaan. Kirjaston tarve Kalasatamassa on ilmeinen. Kalasatama on rakentunut kovaa vauhtia entisen satama- ja teollisuusalueen paikalle uudeksi kaupunginosaksi. Kalasatamassa asuu jo nyt tuhansia ihmisiä ja sen valmistuttua asukkaita on arviolta 25 000 ja työpaikkoja 10 000. Kalasatama tulee valmistuttuaan olemaan asukasluvultaan suurempi kuin keskimääräinen suomalainen kunta.

On täysin väärä suunta kaupungin palveluiden kannalta, että kirjasto ei sisälly jo alunperin Kalasataman rakentamissuunnitelmaan. Olen iloinen, että aloitettani tuki peräti 22 valtuutettua. Vihreässä valtuustoryhmässä tulemme tekemään töitä sen eteen, että aloite myös toteutuu.

Kalasataman kirjasto täydentää asumista tukevia ja hyvinvointia lisääviä lähipalveluita. Kirjasto on mahdollista sijoittaa erinomaisten joukkoliikenne-, kävely- ja pyöräilyreittien ääreen. Yksi mahdollinen sijoituspaikka on kauppakeskus Redi. Redissä on tilaa kirjastolle, ja sen sijainti on keskeinen: Sekä kovaa vauhtia rakentuvasta Verkkosaaresta että Sompasaaresta on lyhyt matka kotikirjastoon.

Kirjastojen merkitys ihmisten hyvinvoinnille on suuri, sillä ne vaikuttavat myönteisesti käyttäjiensä lukutaitoon, oppimiseen ja identiteettiin. Lähikirjastojen merkitys myös muiden ihmisten kohtaamisen ja vapaa-ajan kannalta on merkittävä kaikenikäisille. Kirjastopalvelut myös tukevat lasten oppimista. Kirjasto voi auttaa katkaisemaan oppimisen kannalta kielteisen kierteen, jos lapselle ei lueta kotona.

Kirjasto Kalasatamassa tulee toimimaan kaupunkilaisten olohuoneena. Kirjastossa on aikaa ajatella ja haaveilla.

Mari Holopainen
kaupunginvaltuutettu, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsen

Kuva: Susanna Kekkonen