Blogi

Vihreät luottamushenkilöt ja aktiivit kertovat blogissa ajankohtaisia kuulumisia helsinkiläisten arjesta ja kunnallispolitiikasta.

Kaikkien Helsinki – mitä olemme saaneet aikaan tällä valtuustokaudella

Valtuustokausi on ennättänyt jo puoleen väliin. Helsinki elää voimakkaan kasvun ja suurten muutosten aikaa. Kasvavalle väkimäärälle on taattava hyvän elämän edellytykset ja Helsingin on tehtävä osansa globaalissa kamppailussa ilmastonmuutosta sekä luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä vastaan.

Vihreä valtuustoryhmä tekee työtä kehittääkseen Helsinkiä yhä ympäristöystävällisemmäksi, yhdenvertaisemmaksi ja hauskemmaksi kaupungiksi, jossa kaikkien asukkaiden elämä on hyvää ja arki sujuvaa.

Viime valtuustokaudella Vihreät oli Helsingin Sanomien selvityksen mukaan kaupungin vaikutusvaltaisin poliittinen ryhmä. Kuluvalla kaudella ryhmämme on entistä suurempi, ja vaikutuksemme Helsingin kehittämiseen näkyy muun muassa luonnonsuojelun edistysaskeleina, runsaana asuntorakentamisena, sujuvampana ja turvallisempana liikenteenä, lisääntyvinä päiväkotipaikkoina sekä parempina ja monipuolisempina sosiaali- ja terveyspalveluina.

Tällä valtuustokaudella ovat korostuneet erityisesti kaupungin ilmastopolitiikan kunnianhimon nostaminen vastaamaan 1,5 asteen tavoitetta, uusien asuinalueiden kaavoittaminen sekä koulujen ja varhaiskasvatuksen paikkapulan ja korjausrakentamishaasteiden ratkominen.

Tavoitteenamme on, että tämän valtuustokauden lopussa Helsingin päästövähennystoimet ovat merkittävästi edenneet ja Helsinki on tehnyt osansa hillitäkseen luonnon monimuotoisuuden heikentymistä. Että helsinkiläisille on riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja viihtyisillä asuinalueilla, joilla on toimivat lähipalvelut. Että Helsingissä voi liikkua sujuvasti, turvallisesti ja ympäristöystävällisesti. Ja että kaikilla helsinkiläisillä ikään, varallisuuteen, asuinpaikkaan ja taustaan katsomatta on edellytykset hyvään elämään.

Kaisa Hernberg
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Keskeisiä vihreitä saavutuksia valtuustokauden ensimmäisellä puoliskolla

Lasten ja nuorten Helsinki

  • Uusia päiväkotipaikkoja on perustettu ja suunnitteilla ennätysmäärä.
  • Ensimmäisen vieraan kielen opetus aikaistettiin alkamaan ensimmäisellä luokalla Mari Holopaisen ja Sanna Vesikansan aloitteesta.
  • Maksuton varhaiskasvatus aloitettiin 5-vuotiaille.
  • Johanna Sydänmaan aloitteesta käynnistetty pienten koululaisten aamupäivätoiminta vakinaistettiin.
  • Lastentarhanopettajien, lastenhoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja kotihoidon hoitajien palkkoja korotettiin.
  • Maksuttoman 2. asteen kokeilu käynnistyy syksyllä 2019.
  • Helsinki suositti yläkouluja ja toisen asteen oppilaitoksia luopumaan kahdeksalta alkavista koulupäivistä Emma Karin aloitteesta.
  • Tarveperustaisella lisärahoituksella vähennetään eriarvoisuutta päiväkodeissa, kouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa sekä laajenee myös neuvoloihin ja kouluterveydenhuoltoon.
  • Kallion perhekeskus avautui kesäkuussa 2019. Vihreät ovat ajaneet perhekeskusten perustamista voimakkaasti, ja Kallio on jo kolmas perhekeskus, joka vahvistaa lapsiperheiden palveluja ja varhaista tukea. Vihreiden aloitteesta Kivikossa pidettiin myös Itäkadun perhekeskuksen etäpistettä  ja tutkittiin perheiden toiveita ja palvelujen saavutettavuutta.
  • Tarvitsen apua -sähköinen yhteydenottokanava lapsiperheille avautui keväällä 2019.
  • Maria Ohisalon aloitteesta päätettiin rajata lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden asiakasmääriä työntekijää kohden.
  • Lasten ja nuorten mielenterveyden hoitoketjua selvitetään ja nuorisoaseman henkilöstömäärä kasvaa merkittävästi.
  • Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen aloitettiin alle 25-vuotiaille Reetta Vanhasen aloitteesta, koska nuorison hyvinvointi ei ole vain juhlapuheisiin kuuluva asia.
  • Helsinki selvittää Kaisa Hernbergin aloitteesta vuoroviikkoperheiden mahdollisuutta valita lapsen koulu kumman tahansa kodin lähialueelta.

Kasvava Helsinki

  • Raide-Jokerin rakennustyöt alkoivat keväällä 2019. Uusi pikaratikka parantaa merkittävästi poikittaisia liikenneyhteyksiä Itä-Helsingistä Espooseen.
  • Tammikuussa 2019 valtuusto hyväksyi suunnitelman Helsingin ratapihan alittavasta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tunnelista. Tunneli parantaa merkittävästi pyöräilyn sujuvuutta keskustassa.
  • Raitiotie Kalasatamasta Vallilanlaakson kautta Pasilaan etenee.
  • Mechelininkadun remontti valmistui ja Hämeentien muutos joukkoliikennekaduksi on käynnistynyt. Mäkelänkadun remonttia valmistellaan. Muutaman vuoden kuluttua kaupungin keskeisillä pääväylillä liikenne on entistä sujuvampaa ja turvallisempaa.
  • Uusia kaupunkipyöräasemia on otettu käyttöön ja kaupunkipyörien asemat laajenivat Itä- ja Pohjois-Helsinkiin. Keväällä 2019 ilmestyi selvitys, jossa Helsingin kaupunkipyörien todettiin olevan käyttöasteeltaan maailman huippua.
  • Markkinaehtoisen pysäköinnin periaatteet hyväksyttiin ja ne otetaan käyttöön kolmella uudella asuinalueella. Periaatteet mahdollistavat tiiviimmän ja kestävämmän kaupungin kehityksen.
  • Kaupunkisoutuveneet aloittivat toimintansa kesällä 2019 ja HSL:n reittioppaassa näkyy tästä kesästä alkaen kaikki vesiliikenne.
  • Merkittäviä uusia asuinalueita on kaavoitettu muun muassa Hernesaareen, Pasilan Postipuistoon, Herttoniemen teollisuusalueelle ja Vuosaaren “maustekortteleihin”. Yhteensä uusia asuntoja on kaavoitettu valtuustokauden aikana kymmeniä tuhansia.
  • Vihdintien bulevardikaupungin kaavarunko hyväksyttiin. Munkkiniemi-Haaga -alueelle rakentuu tiivis 14000 asukkaan kaupunginosa yhdistämään alueen kaupunginosia toisiinsa.

Ilmasto- ja luontoystävällinen Helsinki

  • Valtuusto hyväksyi loppuvuodesta 2018 yksimielisesti kunnianhimoisen päästövähennysohjelman, jossa listataan 147 konkreettista toimenpidettä, joilla Helsingin hiilipäästöjä vähennetään.
  • Kaupunki päätti perustaa uudet luonnonsuojelualueet Kallahden matalikoille sekä Korkeasaarenluodolle.
  • Vartiosaaren virkistyskäyttö etenee. Kaupunginhallitus päätti käynnistää Vartiosaaren väliaikaisen virkistyskäytön suunnittelun alueen kaavoitustilanteen ollessa auki.
  • Veräjämäen lehto ja Kivinokan vanha metsä suojellaan.
  • Keskuspuiston luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma palautettiin valmisteluun syksyllä 2018, jotta suunnitelman lähtökohtana näkyy selkeästi tavoite luonnon monimuotoisuuden lisäämisestä ja metsien hallitusta hoitamattomuudesta.
  • Helsinki laatii suunnitelman liha- ja maitotuotteiden kulutuksen puolittamiseksi seuraavan kuuden vuoden aikana valtuutettu Atte Harjanteen tekemän aloitteen pohjalta.

Välittävä ja yhdenvertainen Helsinki

  • Vähävaraisten ja vaikeasti liikkuvien ikäihmisten sosiaalihuoltolain mukaisia taksimatkoja nostettiin vihreiden aloitteesta neljästä kuuteen 2018 ja se jatkuu myös 2019.
  • Kehitysvammaisten asumis- ja päivätoiminnan palvelut on järjestetty paremmin kuin ennen. Puitejärjestelyyn valitaan mukaan useita tuottajia ja vammaisen omaa tahtoa kunnioitetaan ja laatua vaaditaan aiempaa enemmän.
  • Vammaisten kuljetuspalveluiden kilpailutuksissa otettiin vammaisten edustajia mukaan hankinnan suunnitteluun ja huomioitiin monia tärkeitä asioita kilpailutuksissa. Vammaisjärjestöiltä tuli positiivista palautetta hankinnan järjestelyistä.
  • Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupiste aloittaa Myllypurossa syksyllä 2019.
  • Ruoka-avun kehittämissuunnitelma antaa hyvät eväät kehittää leipäjonoissa tapahtuvaa auttamista.
  • Asunnottomuuden tilastointia on parannettu ja apu saadaan nyt paremmin perille.
  • Helsinki nosti mm. kotihoidon henkilöstön ja sosiaalityöntekijöiden palkkoja yhteensä lähes neljällä miljoonalla eurolla vuodessa.
  • Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelma etenee.
  • Helsinki edistää piikkihuumeiden käyttäjien valvotut käyttötilat mahdollistavaa lainsäädäntöä.
  • Paperittomien hoidon laajentaminen välttämätön hoito turvattiin Helsingissä ja muut kunnat seurasivat esimerkkiä. Myöhemmin siitä saatiin myös kirjaus hallitusohjelmaan koko maassa.
  • Omaishoitajien tukea on parannettu.
  • Sähköinen yhteydenotto toimii kaikilla Helsingin terveysasemilla ja chat-kanavat laajenevat myös moniin sosiaalipalveluihin.

Hauska ja viihtyisä Helsinki

  • Keskustakirjasto Oodi avattiin loppuvuodesta 2018 ja on ylittänyt kaikki kävijäennusteet.
  • Suurten, kaupallisten tapahtumien rahoitusta kehitetään osana kaupungin kumppanuuslinjauksia. Kulttuurijaoston avustukset keskitetään pienemmille kulttuurialan toimijoille.
  • Helsingin liikkumisohjelma ja hyvinvointiohjelma hyväksyttiin.
  • Kaupunki on käynnistänyt merellisen strategian, jonka tavoitteena on avata entistä paremmin merellistä Helsinkiä kaikkien kaupunkilaisten käyttöön.
  • Merellisen julkisen taiteen biennaaliin suunnitelu on käynnissä, ja se avautuu Vallisaaressa kesällä 2020.
  • Kulttuurin ja vapaa-ajan rahoitusta ohjataan etenkin kaupunginosiin, joissa lasten kulttuuriharrastuksia on vähemmän.

Helsingin ainutlaatuisesta luonnosta pidetään hyvää huolta - vihreitä saavutuksia luonnonsuojelussa

Helsingin tärkeimmät ominaispiirteet liittyvät luonnonläheisyyteen ja merellisyyteen. Nopeasti kasvavassa kaupungissa myös luontoalueiden merkitys kasvaa. Kaupunkiluonnon suojelu on tärkeää niin luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta kuin virkistyskäyttömahdollisuuksien kannalta. Jokaisella helsinkiläisellä tulee olla pääsy lähimetsään ja jokaisessa kaupungin päätöksessä tulee huomioida vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Näiden asioiden puolesta Vihreät ovat tehneet töitä myös kuluneen vuoden aikana Helsingin kaupunginvaltuustossa.

Luonnon monimuotoisuuden suojeluun tullaan kiinnittämään erityistä huomiota Helsingin Keskuspuistossa. Vihreiden aloitteesta Keskuspuiston luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma palautettiin valmisteluun, jotta suunnitelman lähtökohtana näkyy selkeästi tavoite luonnon monimuotoisuuden lisäämisestä ja metsien hallitusta hoitamattomuudesta.

Vihreät ovat jo usean vuoden ajan ajaneet Vartiosaaren suojelua ja kehittämistä helsinkiläisten luonto-, virkistys- ja kulttuurialueena. Tänä keväänä Helsingin kaupunginhallitus päätti Vihreiden esityksestä yksimielisesti, että Helsinki laatii suunnitelman saaren virkistyskäytön kehittämisestä sillä aikaa, kun saaren kaavoitustilanne on auki. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi talvella Vartiosaaren osayleiskaavan.

Merkittävä luonnonsuojelullinen hanke kuluneena vuonna on Kallahden matalikon uusi vedenalainen suojelualue, joka on Helsingissä ensimmäinen laatuaan! Matalikko sijaitsee Kallahdenniemen eteläpuolella ja kattaa 228 hehtaarin laajuisen vesialueen, josta osa on aiemmin suojeltu osana Natura 2000 -verkostoa. Kallahden matalikossa tavataan useita uhanalaisia luontotyyppejä ja lajeja, kuten esimerkiksi meriajokasyhteisöjä ja näkinpartaisniittyjä. Matalikossa on myös vedenalainen harju, joka on tärkeä kutupaikka siialle ja silakalle. Osa matalikosta on myös maakunnallisesti tärkeää linnustoaluetta, jossa tavataan uhanalaiseksi luokiteltuja tukkasotkia ja lapasotkia.

Helsingissä pesiville saaristolinnuille tärkeä Korkeasaarenluoto on myös päätetty suojella osana Helsingin luonnonsuojeluohjelman toteuttamista. Luodolla pesii muun muassa erittäin uhanalainen selkälokki. Lammassaaren monipuolista linnustoa pääsee myös nykyään tarkkailemaan esteettömiä pitkospuita pitkin. Uudet pitkospuut, jotka sopivat myös pyörätuolilla, rollaattorilla ja lastenvaunuilla liikkuville valmistuivat viime vuonna. Helsingin lähiluonto on entistä saavutettavampi kaikille.

Yksi merkittävimmistä luonnon monimuotoisuutta uhkaavista tekijöistä on luonnonvaraisten elinympäristöjen häviäminen ja heikentyminen. Maatalous ja erityisesti eläintuotanto on yksi isoimmista syistä tähän. Tämän vuoksi Helsingissä onkin päätetty laatia suunnitelma siitä, miten liha- ja maitotuotteiden kulutus saadaan kaupungin järjestämässä julkisessa ruokailussa puolitettua seuraavan kuuden vuoden aikana. Päätös tehtiin Vihreiden valtuutettu Atte Harjanteen tekemän aloitteen pohjalta!

Helsingin toiminta vaikuttaa maailman luonnon tilaan myös epäsuorasti kaupunkilaisten kulutuksen ja kaupungin tekemien hankintojen kautta. Kuudes sukupuuttoaalto on ilmastonmuutoksen veroinen globaali ympäristökriisi, johon on tärkeää kiinnittää huomioita kaupungin kaikessa toiminnassa. Helsinki kasvaa ja kehittyy koko ajan paremmaksi luontoarvojen ja kestävän kehityksen huomioinnissa.

Amanda Pasanen

Kirjoittaja on varavaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan jäsen ja ympäristömuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriopiskelija.

Valtuustoaloitteella kohti Helsinkiä, jossa ei kiusata

Koulukiusaaminen satuttaa. Eduskuntavaalien alla moni on kertonut minulle viesteillä kokemuksistaan ja toivonut, että kiusaamista ehkäistäisiin tehokkaammin myös politiikan keinoin.

Kiusaaminen on oikeastaan sanana melko pieni, sillä ilmiö on suuri. Kiusaaminen on todellisuudessa henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Kiusaaminen on usein lainvastaista. Silti siihen ei aina puututa riittävästi. Me-säätiön selvityksen (2018) mukaan Helsingissä kiusaamisen kohteeksi on joutunut 5,5 prosenttia yläkoululaisista. Kiusaaminen koskettaa monia, ja voi aiheuttaa seurauksia hyvinvointiin pitkäksi aikaa sekä kiusatulle, kiusaajille että koko luokkayhteisölle.

Tein Helsingin kaupunginvaltuustossa valtuustoaloitteen toimenpideohjelmasta koulukiusaamisen kitkemiseksi. Aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut edellyttävät, että Helsingin kaupunki linjaa nollatoleranssista koulukiusaamisen suhteen kaikissa kouluissa, ja rakentaa kansainvälisiä esimerkkejä hyödyntämällä toimenpideohjelman koulukiusaamisen kitkemiseksi.

Lapsen oikeuksien vahvistamiseksi on tarpeen varmistaa, että kaikkeen koulukiusaamiseen, kuten nimittelyyn ja lasten eristämiseen otetaan Helsingin kouluissa ja päiväkodeissa nollatoleranssi. Nollatoleranssi kiusaamiseen, josta on kehitetty malleja esimerkiksi Ruotsissa, parantaa sekä oppilaiden että opettajien hyvinvointia. Kiusaamisen kitkeminen nostaa tutkitusti myös oppimistuloksia ja ehkäisee tulevaisuuden ongelmia.

On Helsingin vastuulla puuttua koulukiusaamiseen nykyistä paremmin, ja rakentaa toimenpideohjelma ja tarkemmat suositukset koulukiusaamisen kitkemiseksi. Helsingin lisäksi kiusaamiseen pitää puuttua tehokkaammin koko Suomen tasolla. Siksi olen ehdolla myös eduskuntaan edistämään ihmisten ja luonnon hyvinvointia, koulutusleikkausten perumista ja mielenterveyttä.

Alviina Alametsä

Kirjoittaja on Helsingin kaupunginvaltuutettu ja Vihreä eduskuntavaaliehdokas.

Kirjasto kasvavaan Kalasatamaan

Rakastan kirjastoja. Hiljaisia, pysähtyneitä hetkiä päivällä, kun iäkkäämmät ihmiset tulevat paikalle lukemaan lehtiä. Iltapäiviä, kun koulusta palaavat lapset hipsivät sukkasiltaan kirjahyllyjen välissä, tekevät läksyjä, piirtävät tai pelaavat ja monet meistä läppärin kanssa kulkevista tekevät töitä tai opiskelevat.

Jätin valtuustossa aloitteen kirjaston perustamisesta Kalasatamaan. Kirjaston tarve Kalasatamassa on ilmeinen. Kalasatama on rakentunut kovaa vauhtia entisen satama- ja teollisuusalueen paikalle uudeksi kaupunginosaksi. Kalasatamassa asuu jo nyt tuhansia ihmisiä ja sen valmistuttua asukkaita on arviolta 25 000 ja työpaikkoja 10 000. Kalasatama tulee valmistuttuaan olemaan asukasluvultaan suurempi kuin keskimääräinen suomalainen kunta.

On täysin väärä suunta kaupungin palveluiden kannalta, että kirjasto ei sisälly jo alunperin Kalasataman rakentamissuunnitelmaan. Olen iloinen, että aloitettani tuki peräti 22 valtuutettua. Vihreässä valtuustoryhmässä tulemme tekemään töitä sen eteen, että aloite myös toteutuu.

Kalasataman kirjasto täydentää asumista tukevia ja hyvinvointia lisääviä lähipalveluita. Kirjasto on mahdollista sijoittaa erinomaisten joukkoliikenne-, kävely- ja pyöräilyreittien ääreen. Yksi mahdollinen sijoituspaikka on kauppakeskus Redi. Redissä on tilaa kirjastolle, ja sen sijainti on keskeinen: Sekä kovaa vauhtia rakentuvasta Verkkosaaresta että Sompasaaresta on lyhyt matka kotikirjastoon.

Kirjastojen merkitys ihmisten hyvinvoinnille on suuri, sillä ne vaikuttavat myönteisesti käyttäjiensä lukutaitoon, oppimiseen ja identiteettiin. Lähikirjastojen merkitys myös muiden ihmisten kohtaamisen ja vapaa-ajan kannalta on merkittävä kaikenikäisille. Kirjastopalvelut myös tukevat lasten oppimista. Kirjasto voi auttaa katkaisemaan oppimisen kannalta kielteisen kierteen, jos lapselle ei lueta kotona.

Kirjasto Kalasatamassa tulee toimimaan kaupunkilaisten olohuoneena. Kirjastossa on aikaa ajatella ja haaveilla.

Mari Holopainen
kaupunginvaltuutettu, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsen

Kuva: Susanna Kekkonen

Helsinki suosittaa kahdeksan kouluaamuista luopumista

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan suositella helsinkiläisille yläasteille ja lukioille kahdeksan aamuista luopumista. Päätös tehtiin yksimielisesti tekemäni valtuustoaloitteen pohjalta.

Miksi kahdeksan aamut ovat ongelma? Ovatko nuoret vaan laiskoja? Vastaus on selvä, eivät ole. Tutkimusten mukaan ihmisen luonnollinen unirytmi siirtyy myöhäisemmäksi varhaisteini-iässä. Tämä luonnollinen unijakson muutos siirtää vuorokausirytmiä muutaman tunnin myöhäisemmäksi minkä vuoksi nukahtaminen myöhentyy. Vireystila on korkeimmillaan illalla. Nuoren unentarve ei kuitenkaan vähene.

Kyse on siis biologiasta, ei laiskuudesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan noin puolet lukiolaisista kokee väsymystä vähintään viikoittain. Univaje on riski nuorten hyvinvoinnille. Kaupunki kysyi asiaa helsinkiläisiltä opiskelijoilta, joista 69 prosenttia kannattaa luopumista kahdeksan aamuista.

Kahdeksan aamuista luopumista esitti alunperin Suomen Lukiolaisten liitto. Liiton mukaan mukaan yhä useampi koululainen kärsii väsymyksestä ja stressistä. Univaje on riski nuorten hyvinvoinnille ja terveydelle. Tästä syystä koulujen alkamisajankohdan myöhäistäminen on saanut tukea myös unitutkijoilta.

Aikaiset aamut lyhentävät nuorten nukkumisaikaa ja voivat haitata oppimista. Kahdeksan aamuille ei tunnu löytyvän juuri muuta syytä kuin vanhat tavat. Tästä syystä valtuuston päätös suosittaa kahdeksan aamuista luopuminen on koululaisten etu.

Siksi on hyvä, että Helsinki pyrkii huolehtimaan siitä, että lapset saavat tarpeeksi unta. Suositus luopua kahdeksan aamuista on osa tätä.

Emma Kari
Kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja

Kohti viihtyisämpää ja välittävämpää kaupunkia - mitä saimme aikaan vuonna 2018?

21 kaupunginvaltuutetun, kahden apulaispormestarin muiden luottamushenkilöiden voimin olemme koko menneen vuoden tehneet Helsingissä hartiavoimin töitä, jotta yhteinen Helsinkimme olisi entistä tasa-arvoisempi, toimivampi ja ekologisempi.

Tänäkin vuonna moni vihreille tärkeä tavoite on edennyt harppauksin tai vähintään liikahtanut oikeaan suuntaan. Vuoden suurimmat edistysaskeleet liittyvät laadukkaan, tasa-arvoisen kasvatuksen ja koulutuksen turvaamiseen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan, ja paljon muutakin olemme ehtineet vuoden aikana tehdä.

Hyväksyimme loppuvuodesta yksimielisesti päästövähennysohjelman, jossa listataan 147 konkreettista toimenpidettä, joilla Helsingin hiilipäästöjä vähennetään. Vihreille ohjelma on yksi koko valtuustokauden tärkeimmistä asioista. Ohjelman sisältämien toimenpiteiden avulla asumisestamme, liikkumisestamme ja arjestamme tulee askel askeleelta vähemmän ilmastoa kuormittavaa.

Ohjelma on linjassa lokakuussa julkaistun ilmastopaneeli IPCC:n raportin kirkkaan viestin kanssa: ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen – lukemaan, jossa ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset ovat vielä vältettävissä – on sekä mahdollista että koko maapallon tulevaisuuden kannalta täysin välttämätöntä. Tästä Helsinki haluaa kantaa oman vastuunsa.

Syksyllä Helsinki päätti nostaa lastentarhanopettajien, lastenhoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja kotihoidon hoitajien palkkoja. Tätä me olemme tavoitelleet pitkään ja on upeaa, että se toteutuu. Ongelmia työntekijöiden houkuttelussa on ollut jo pidempään erityisesti naisvaltaisilla aloilla, kuten päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Nyt korotetaan palkkoja niillä aloilla, joilla vaatimukset ovat kasvaneet ja osaajista on pulaa. Työntekijävaje on näkynyt Helsingin palveluiden laadussa, erityisesti varhaiskasvatuksen työntekijävaje on ollut syksyn mittaan pinnalla. Lasten määrä kaupungissa on kasvanut ja uusi varhaiskasvatuslaki on lisännyt työn tavoitteellisuutta ja vaativuutta. Varhaiskasvatuksen laadusta huolehtiminen onnistuu vain, jos osaavia työntekijöitä on riittävästi. Samaan aikaan uusia päiväkotipaikkoja on valmistunut ennätysmäärä, jotta jokainen lapsi saisi paikan perheen arjen kannalta sujuvasta paikasta. Tänä vuonna alkoi myös 5-vuotiaiden maksuton varhaiskasvatus ja ekaluokkalaisten kieltenopetus. Otimme askeleita kohti maksutonta toista astetta ja vakinaistimme pienimpien koululaisten aamupäivätoiminnan.

Sujuvan ja turvallisen liikkumisen eteen on myös tehty töitä: vuonna 2018 ovat edenneet muun muassa Kalasataman ja Hernesaaren ratikkalinjat ja rautatieaseman alikulku. Pyöräilyreittien talviaikaiseen ylläpitoon satsataan ja katutöitä vauhditetaan. Koululaisryhmien matkat muuttuvat maksuttomiksi koko HSL-alueella, jotta kaikilla koululaisilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet museo- ja metsäretkiin. Koululaisten ja kaikkien muidenkin liikkuminen muuttuu turvallisemmaksi, kun päätimme rauhoittaa nopeusrajoituksia ja lisätä liikennekameroita risteyksiin. Menestystarinaksi osoittautuneet kaupunkipyörät tulivat kaupunkilaisten käyttöön kuukautta aiemmin kuin viime vuonna, ja Turun ympärivuotisia kaupunkipyöriä seurataan mielenkiinnolla. Ensi vuonna keltaisen pyörän saa jo Herttoniemestä asti!

Tätä kirjoitettaessa tammikuun ensimmäisenä päivänä, sote-uudistuksen maakuntien piti alkuperäisen aikataulun mukaan aloittaa työnsä. Sittemmin aikataulu osoittautui järjettömäksi. Järjettömäksi olemme osoittaneet myös muita suunnitellun uudistuksen puolia, kuten sitä, ettei se täytä tavoitteitaan terveyserojen kaventajana. Olemme Helsingissä kuluneen vuoden aikana tehneet kaikkemme, että sote-uudistus tässä hallituksen esittämässä muodossa ei etene. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti lähes yksimielisesti erittäin kriittisestä lausunnosta eduskunnalle: uudistusta pidä hyväksyä. Pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia lähettivät saman viestin keväällä poikkeuksellisesta yhteisvaltuustosta Vantaalta. Lisäksi olemme päättäneet sosiaalityön asiakasmitoituksista lastensuojelussa, lisänneet rahaa nuorten mielenterveyteen, kotihoitoon sekä järjestökentälle, mm. leipäjonotoimintaan ja tuoneet tarveperustaisen erityisrahoituksen myös sote-puolelle, jotta varmistamme, että palveluja on saatavissa siellä, missä tarve on suurin. Myös alle 25-vuotiaiden maksuton ehkäisy alkoi!

Tänä vuonna Helsinki aloitti myös osallistuvan budjetoinnin. Kaupunkilaiset saavat omia ideoitaan esittämällä ja äänestämällä päättää, mihin 4,4 miljoonaa kaupungin varoja käytetään omalla asuinalueella ja ympäri kaupunkia. Ideoita voi esittää kuka tahansa, ja sähköisellä alustalla voivat äänestää kaikki 12 vuotta täyttäneet helsinkiläiset.

Helsinki sai uuden maamerkin, kun keskustakirjasto Oodi avasi ovensa itsenäisyyspäivän aattona. Avajaisissa jonot kiemurtelivat ulos asti. Tämä lienee vuoden konkreettisin esimerkki siitä, miten kaupunki muuttuu elävämmäksi ja paremmaksi askel askeleelta.

Tervetuloa 2019, työ Helsingin eteen jatkuu!

Otso Kivekäs
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

Tässä muutamia saavutuksiamme kuluneelta vuodelta

Kaupunkiympäristö

  • Hiilineutraali Helsinki -ohjelma hyväksyttiin
  • Keskuspuiston luonnonhoitosuunnitelma palautettiin uuteen valmisteluun huomioimaan paremmin luonnon monimuotoisuus
  • Kaupunkipyörillä ajettiin kaikkien aikojen ennätysvuosi, kausi alkoi jo kuukautta aiemmin ja  järjestelmä laajenee jälleen vuonna 2019
  • Tuusulanväylän ja Vihdintien bulevardien suunnittelu etenee, kun suunnitteluperiaatteet hyväksyttiin
  • Uusia asuntoja kaavoitettiin ennätysmäärä: 760 000 kerrosneliötä, eli kodit noin 19 000 asukkaalle
  • Viikin-Vanhankaupunginlahden lintuvesien kunnostus alkaa ja Östersundomin lintuvesien kunnostustöitä aletaan valmistella
  • Turvallisuutta parantavat kameravalvonnan periaatteet on hyväksytty

Sote

  • Lastensuojelun asiakasmitoitukset otettiin käyttöön sosiaalityössä
  • Vammaisen valtaa omaa asumistaan ja palveluita valitessa lisättiin ja palveluntarjoajille asetettiin enemmän laatuvaatimuksia
  • Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen kyydit säilyivät kuudessa kerrassa kuukaudessa aiemman neljän kerran sijaan
  • Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille alkoi
  • Jalkautuva mielenterveystyö nuorille aloitti ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja lapsille ja nuorille päätettiin laajentaa
  • Järjestöavustuksia kasvatettiin: esimerkiksi leipäjonotoiminnalle saatiin lisää rahoitusta

Kasvatus ja koulutus

  • Ennätysmäärä uusia päiväkotipaikkoja: 1600 uutta päiväkotipaikkaa, joista 1100 kaupungin omissa päiväkodeissa
  • 5-vuotiaiden maksuton varhaiskasvatus alkoi
  • Lastentarhanopettajien ja -hoitajien palkkoja nostettiin kaupungin palkkaohjelmassa
  • Vieraan kielen opetus ensimmäisellä luokalla alkoi
  • Perheiden arkea helpottava koululaisten aamupäiväkerhotoiminta vakinaistettiin 1.–2.-luokkalaisille

Kulttuuri ja vapaa-aika

  • Kulttuurijärjestöjen avustuksiin lisättiin 800 000 euroa
  • Keskustakirjasto Oodi aukesi
  • Helsingin liikkumisohjelma hyväksyttiin
  • Nuorisoneuvoston jäsenillä on mahdollisuus osallistua kaupunginvaltuuston ja lautakuntien kokouksiin

Muut

  • Koululaisten retket koulupäivän aikana ovat joukkoliikenteessä ilmaisia
  • Joukkoliikenteen opiskelija-alennusten massiivinen leikkaus torpattiin (pohjaesitys oli, että leikataan 20%, päästiin 5%) (HSL)
  • Osallistuva budjetointi alkoi

Helsinki panostaa vuonna 2019 kaupunkilaisten hyvinvointiin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan

Helsinki huomioi päästövähennykset jo vuonna 2019 kaikessa päätöksenteossaan. Kaupungin ensi vuoden budjetista sovittaessa päätettiin, että Helsingin päästövähennysohjelman mukaisten tehokkaiden ilmastotoimien toteuttaminen alkaa Helsingin kaikilla toimialoilla mahdollisimman pikaisella aikataululla. Meillä on kiire, mikäli aiomme pysäyttää ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen.

Vuoden 2019 budjetista neuvoteltiin valtuustoryhmien kanssa, ja syntyneessä ratkaisussa mukana ovat lähes kaikki valtuustoryhmät. Helsingin vihreä valtuustoryhmä on tyytyväinen saavutettuun budjettiratkaisuun, jossa torjutaan kunnianhimoisesti ilmastonmuutosta ja eriarvoisuutta.

Budjetissa lisättiin rahaa mm. sosiaali- ja terveyspalveluihin ja kasvatukseen ja koulutukseen, jotta voimme varmistaa laadukkaat palvelut kaikille helsinkiläisille ikään ja asuinpaikkaan katsomatta. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ja lastensuojelu saavat kaivattua lisäpanostusta. Liian monilla helsinkiläisilla on huonoja kokemuksia mielenterveyspalveluiden saatavuudesta ja luukulta toiselle pompottelusta. Tarvitsemme paremmin toimivaa ammattilaisten yhteistyötä ja helpommin lähestyttäviä palveluita.

Askeleita kohti maksutonta toista astetta otetaan satsaamalla sitä parhaiten edistäviin toimiin ensi vuonna yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Toivotaan, että maksuton toinen aste ei jää vain kaupunkien hartioille, vaan myös kevään eduskuntavaalien jälkeen valittava uusi hallitus edistää tätä tärkeää tavoitetta, jotta jokaisella nuorella jokaisessa oppilaitoksessa ympäri Suomen olisi yhtäläiset mahdollisuudet toisen asteen opintoihin.

Päätimme jatkaa palkkaohjelmaa, jolla mm. lastentarhanopettajien ja sosiaalityöntekijöiden palkkoihin tehdään korotukset. Kiireellisen kunnostuksen tarpeessa olevan Käpylän peruskoulun korjausta aikaistetaan, mikäli oppilaille vain saadaan ajoissa riittävät väistötilat. Lisäksi varmistetaan, että jokaisessa peruskoulussa on käytössä riittävät ja tarkoituksenmukaiset oppimateriaalit. Lisäpanostuksia osoitimme myös muun muassa leikkipuistoille ja liikuntapaikoille sekä kulttuurijärjestöjen ensi vuoden avustuksiin.

Helsingissä panostetaan lisäksi muun muassa kaupunkilaisten sujuvaan liikkumiseen ympäri vuoden, kun talviset pyöräilyolosuhteet parantuvat talvihoitoraportin suositusten mukaisesti. Kaupunkimme ainutlaatuista luontoa turvataan myös taloudellisilla satsauksilla – tärkeimpänä kansainvälisilläkin mittapuilla arvokasta Vanhankaupunginlahden aluetta, jonka kunnostus on ollut pitkään lisärahoituksen tarpeessa. Helsinki torjuu kunnianhimoisesti myös asunnottomuutta: teemme toimenpidesuunnitelman asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi erityisesti nuorten kasvaneen asunnottomuuden torjumiseksi. Myös tuetun asumisen jonojen purkaminen aloitetaan.

Ensi vuoden budjetti tulee vielä kaupunginvaltuutettujen päätettäväksi marraskuun aikana. Me vihreät olemme tyytyväisiä siihen, että budjetissa huomioidaan ilmastonmuutos ja panostetaan kaupunkilaisten hyvinvointiin.

Helsingin vammaisten ja vähävaraisten ikäihmisten kuljetuspalvelut paranevat

Sosiaali- ja terveyslautakunta on tänään hyväksynyt vaikeavammaisten sekä lähinnä vähävaraisia ikäihmisiä koskevan sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden hankinnan. Lautakunnan vihreät ovat kohtuullisen tyytyväisiä saavutettuun ratkaisuun.

Tämän päätöksen myötä kuljetuspalvelut muuttuvat aiempaa toimivimmaksi. Erityisesti parannuksia tulee turvallisuuteen ja sujuvuuteen, joskin muutokset ovat maltillisia ja toiminta jatkuu pääsääntöisesti nykyisen kaltaisena. Palvelun vakaa kehittäminen Helsingin oman matkapalvelukeskuksen pohjalta on hyvä reitti asiakaslähtöisempiin palveluihin.

Kyse on suurta joukkoa helsinkiläisiä koskevasta palvelusta. Matkoja tehdään päivittäin noin 2 000. Vammaisia käyttäjiä näillä palveluilla on 10 500 ja ikäihmisiä vajaa 5 000. Yksittäisille ihmisille nämä palvelut ovat erittäin tärkeitä.

Vihreät korostavat nyt tehdyissä hankinnoissa erityisesti seuraavia seikkoja:

Palveluiden sujuvuuden turvaaminen. Kuljetukset vievät monenlaisia ihmisiä monenlaisiin menoihin: töihin, opintoihin, vapaa-ajan tilaisuuksiin, omaisia tapaamaan. On tärkeää, että matkat saa kätevästi ja matka-ajat ovat ennustettavia. Tilaus tulee voida tehdä ripeästi ja auto on saatava paikalle sovittuna aikana. Vihreille on tärkeää vahvistaa palveluiden toimintaa niin, että täsmällisyys paranee. Tavanomaisen tilatun matkan maksimiodotusaika lyhenee 30 minuuttiin. Vihreiden esityksillä täsmennettiin pikatilausten myöntämistä ja yhdenvertaisuutta poikkeustilanteissa. Vihreiden mielestä työ- ja opintomatkoja ei jatkossakaan tule yhdistää.

Palvelun turvallisuuden lisääminen. Turvallisuudesta ei voida koskaan tinkiä. Vihreille on ollut tärkeää, että asiakkaiden terveyden mahdollisesta vaarantamisesta tulee tuntuvat sanktiot kuljettajille ja liikennöitsijöille. Sanktioiden määrääminen pienistäkin asioista ennaltaehkäisee vakavia ongelmia. Tässä auttaa myös kaikille kuljettajille tuleva erillinen profilointi, jolla kuljettaja voidaan identifioida, vaikka liikennöitsijä vaihtuisi. Esimerkiksi jos kuljettaja ei huolehdi siitä, että asiakas pääsee perille luotettavien vastaanottajien luokse, rangaistaan hänet työllistävää liikennöitsijää tuntuvasti.

Asiakkaiden kohtelun parantaminen. Laajasti käytetyissä palveluissa on myös muunlaisia laatuongelmia. Tieto myöhästymisistä pitää saada käyttäjille hyvissä ajoin ja kaupungin on myös parannettava tiedonkulkua ja toimintaa poikkeustilanteissa. Kuljettajien koulutukseen ja mm. kielitaitovaatimuksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Myös yksityisyyden suojaa vahvistetaan.

Vihreille oli tärkeää seurata palveluiden kehittymistä myös hankintojen jälkeen. Koska kuljetukseen liittyvät markkinat ovat merkittävästi muuttuneet taksiliikenteen vapautumisen myötä, on välttämätöntä että markkinoiden kehittymistä seurataan ja ollaan tarvittaessa valmiita korjausliikkeisiin. Lautakunta tulee erityisesti seuraamaan pikatilausmatkojen toteutumista sekä asiakaspalautteen vaikutusta itse toiminnan parantamiseen.

Vihreät sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet
Kati Juva ja Tuomas Tuure 

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii tekoja - meidän on aika toimia

Meillä on toivoa. Varhain tänä aamuna julkistettu vuoden tärkein raportti kertoo, että ilmaston lämpeneminen on yhä mahdollista pysäyttää 1,5 asteeseen – lukemaan, jolla onnistuisimme välttämään ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset. Tämä vaatii meiltä kuitenkin ennennäkemättömän kunnianhimoisia tekoja. Tekoja, jotka ovat mahdollisia, mutta vaativat päättäväisyyttä ja tahtoa. Pienet viilaukset vanhaan toimintamalliin eivät enää riitä.

Ilmastonmuutoksen torjunta on asetettava kaiken päätöksenteon perustaksi – myös Helsingissä. Se vaatii ripeitä toimia, ja niissä kaupungit ovat avainasemassa. Suuri osa päästöistä tulee kaupungeista ja vielä suurempi osa nopeista päästöjen vähennysmahdollisuuksista löytyy kaupungeista.

IPCC:n raportin mukaan meidän on irtauduttava fossiilisista polttoaineista vuosisadan puoliväliin mennessä. Teollisuusmaiden, myös Suomen, pitää ajaa fossiilisten käyttö alas alle 20 vuodessa. Helsinki sulkee Hanasaaren kivihiilivoimalan vuonna 2024 ja Salmisaaren täytyy sulkeutua 2029. Ne ovat välttämättömiä askelia, eivätkä yhtään liian aikaisin. Mutta ne eivät riitä.

Energiantuotannon jälkeen suurin hiilidioksidin lähde on liikenne. Tässä kaupungeilla on suurin mahdollisuus nopeisiin toimiin. Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa tavoitellaan liikenteen hiilidioksidipäästöjen 50 prosentin laskua vuoteen 2030 mennessä. Helsingin pitää pystyä parempaan. Käytännössä se tarkoittaa, että autoliikenteen osuutta kaikesta liikenteestä pitää vähentää. Kaupungin kasvaessa täällä liikkuu yhä useampi, ja tämä liikenteen kasvu pitää ohjautua kävelyyn, julkiseen liikenteeseen ja pyöräliikenteeseen.

Vähäpäästöinen liikkuminen on Helsingissä jatkuvasti vaivattomampaa. Olemme rakentaneet uutta metroa ja rakennamme lähivuosina paljon lisää nopeaa ratikkarataa. Baanaverkko rakennetaan kaikkialle kaupunkiin ja kaupunkipyörien alue laajenee. Tätä liikkumista helpottavaa politiikkaa täytyy jatkaa ja nopeuttaa. Tarvittavan muutoksen mittaluokka on kuitenkin niin suuri, että polttomoottoriautojen käyttöä täytyy tulevaisuudessa myös rajoittaa – joko ruuhkamaksuilla tai muilla keinoin.

Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Syksyllä päätämme toimenpiteistä ja aikataulusta, jolla tähän tavoitteeseen konkreettisesti päästään.

Helsingin lisäksi Suomen hallituksen on otettava ilmastonmuutoksen torjunta tosissaan. On järjetöntä, että ilmastonmuutosta kiihdyttävien fossiilisten polttoaineiden käyttöön kannustetaan joka vuosi noin miljardin euron verotuilla. Se on kolminkertaisesti sen, mitä osoitamme uusiutuvalle energialle. Samaan aikaan Sipilän hallituksen politiikka tähtää niin suureen metsähakkuiden lisäämiseen, että metsiemme hiilinielu pienenisi merkittävästi, vaikka meidän olisi pikaisesti päästävä tilanteeseen, jossa metsien ja maaperän hiilinielut ovat suurempia kuin päästömme.

Tulevat vuodet ovat planeettamme tulevaisuuden kannalta ratkaisevat. Tulevien sukupolvien kannalta vain se on ratkaisevaa, onnistummeko me estämään ilmastokatastrofin. Harvalla muulla asialla on sen rinnalla merkitystä. Tämä on meidän vastuullamme. Meillä on edessämme valinta: joko muutamme tapamme tuottaa energiaa, liikkua, asua ja kuluttaa – tai sitten romutamme perustan, jolle hyvinvointimme ja yhteiskuntamme on rakennettu. Seuraavilla sukupolvilla ei ole enää mahdollisuutta valita. Emme voi odottaa, että joku muu ottaa aloitteen, Helsingin päästöjen lopettamisessa vastuu on ennen kaikkea helsinkiläisillä.

Kansainvälisen tiedeyhteisön viesti on kirkas ja yhtenäinen: ilmastonmuutoksen torjunnassa hidastelun on vihdoin loputtava. Ilmastokriisiä on mahdollista torjua niillä keinoilla, jotka ovat jo olemassa. Hyvä uutinen on se, että teknisiä esteitä ei ole – kaikki on kiinni tahdosta. Ryhdytään toimiin.

Helsinki nostaa lastentarhanopettajien, lastenhoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja kotihoidon työntekijöiden palkkoja

Tärkeitä ja hyviä uutisia! Helsinki on päättänyt nostaa lastentarhanopettajien, lastenhoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja kotihoidon hoitajien palkkoja. Tätä me olemme tavoitelleet jo pitkään ja on upeaa, että se toteutuu.

Ongelmia työntekijöiden houkuttelussa on ollut jo pidempään erityisesti naisvaltaisilla aloilla, kuten päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palkkoja korotetaan nyt aloilla, joilla vaatimukset ovat kasvaneet ja osaajista on pulaa. Työntekijävaje on myös näkynyt Helsingin palveluiden laadussa.

Lastentarhanopettajat ja muu päiväkodin henkilöstö tekevät arvokasta työtä joka päivä. Lasten määrä on kasvanut ja uusi varhaiskasvatuslaki on lisännyt työn tavoitteellisuutta ja vaativuutta. Helsinki kasvaa vauhdilla, ja varhaiskasvatukseen osallistuu Helsingissä vuosi vuodelta enemmän lapsia. Pula työntekijöistä on huutava: tämän vuoden helmikuussa yhteensä 355 lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan vakanssia oli täyttämättä tai tehtävää hoitavalla sijaisella ei ollut pätevyyttä. Se on joka viides lastentarhanopettajan paikka Helsingissä. Tämä on kestämätön tilanne, joka heikentää varhaiskasvatuksen laatua.

Lapsen oppimispolulla otetut ensiaskeleet ovat juuri ne tärkeimmät. Koska haluamme pysäyttää lasten oppimiserojen kasvun ja torjua eriarvoisuutta, meidän on panostettava varhaiskasvatukseen. Tässä kaupungissa on jo otettu monta askelta sen varmistamiseksi, että varhaiskasvatus olisi mahdollisimman laadukasta. Olemme tehneet viisivuotiaiden varhaiskasvatuksesta maksutonta, lisänneet päiväkotipaikkoja, pitäneet kiinni subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ja pienemmistä ryhmäkoista hallituksen leikkauksista huolimatta. Varhaiskasvatuksen laadusta huolehtiminen ei kuitenkaan onnistu, jos osaavia työntekijöitä ei ole riittävästi.

Varhaiskasvatuksen henkilökunnan lisäksi pula sosiaalityöntekijöistä on Helsingissä vakava. Esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden paikoista jopa neljäsosa on ollut täyttämättä. Jos sosiaalityöntekijöitä ei ole riittävästi, he eivät ehdi kohdata kaikkia lapsia, nuoria ja perheitä riittävän ajoissa tai riittävän usein. Pula sosiaalityöntekijöistä ja -ohjaajista vaikuttaa surkealla tavalla myös sijoitettuna olevien lasten ja nuorten sekä monien muiden tukea tarvitsevien ryhmien hyvinvointiin. Siitä ei myöskään synny kaupungille säästöjä, sillä viimesijaiset keinot ovat aina ensisijaisia kalliimpia. Pula osaavista sosiaalityöntekijöistä ja -ohjaajista hankaloittaa myös monen muun vaikuttavan tuen järjestämistä muillekin ikäryhmille. Myös kotihoidossa uusien työntekijöiden löytämisestä ja kokeneiden sitouttamisesta on alkanut tulla vaikeampaa. Onkin tärkeää, että myös kotihoidon ammattilaisten palkkoihin saadaan korotus.

Viime syksynä päätettiin, että Helsinki käynnistää prosessin, jossa varmistetaan varhaiskasvatuksen työntekijöiden määrä ja pysyvyys Helsingissä. Tämä oli meille tärkeä tavoite. Olemme myös tehneet aloitteen siitä, että Helsingin lastensuojelun sosiaalityöhön olisi saatava sitovat asiakasmitoitukset, jotta ammattilaisilla on riittävästi aikaa perheille.

Kiitos teille kaikille aktiivisille ihmisille, jotka olette olleet yhteydessä ja vaatineet korjauksia sosiaalityön ja varhaiskasvatuksen hankaliin tilanteisiin ja työntekijöiden palkkaukseen. Ei leikkirahaa -liike ja aktiiviset sosiaalityön ja kotihoidon ammattilaiset ovat toiminnallaan mahdollistaneet nyt tehdyt korjaukset.

Vihreät haluaa, että Helsinki on kaupunki joka panostaa asukkaidensa hyvinvointiin. Siksi myös Helsingin palkkojen on oltava niin kilpailukykyisiä, että tänne halutaan tulla töihin. Laadukkaiden palveluiden turvaaminen vaatii, että meillä on riittävästi motivoituneita ja osaavia tekijöitä.

Lue lisää:
http://www.helsinginvihreat.fi/helsingissa-lisataan-rahaa-peruspalveluihin/

http://www.helsinginvihreat.fi/vihreat-varhaiskasvatuspaivana-helsinki-tarvitsee-lastentarhanopettajia/

https://www.vihreat.fi/blogit/emma-kari/2018/03/helsingin-nostettava-lastentarhanopettajien-palkkaa

https://www.mariaohisalo.fi/2017/11/30/sitova-asiakasmitoitus-helsingin-lastensuojelun-sosiaalityohon/