Blogi

Vihreät luottamushenkilöt ja aktiivit kertovat blogissa ajankohtaisia kuulumisia helsinkiläisten arjesta ja kunnallispolitiikasta.

Helsingin vammaisten ja vähävaraisten ikäihmisten kuljetuspalvelut paranevat

Sosiaali- ja terveyslautakunta on tänään hyväksynyt vaikeavammaisten sekä lähinnä vähävaraisia ikäihmisiä koskevan sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden hankinnan. Lautakunnan vihreät ovat kohtuullisen tyytyväisiä saavutettuun ratkaisuun.

Tämän päätöksen myötä kuljetuspalvelut muuttuvat aiempaa toimivimmaksi. Erityisesti parannuksia tulee turvallisuuteen ja sujuvuuteen, joskin muutokset ovat maltillisia ja toiminta jatkuu pääsääntöisesti nykyisen kaltaisena. Palvelun vakaa kehittäminen Helsingin oman matkapalvelukeskuksen pohjalta on hyvä reitti asiakaslähtöisempiin palveluihin.

Kyse on suurta joukkoa helsinkiläisiä koskevasta palvelusta. Matkoja tehdään päivittäin noin 2 000. Vammaisia käyttäjiä näillä palveluilla on 10 500 ja ikäihmisiä vajaa 5 000. Yksittäisille ihmisille nämä palvelut ovat erittäin tärkeitä.

Vihreät korostavat nyt tehdyissä hankinnoissa erityisesti seuraavia seikkoja:

Palveluiden sujuvuuden turvaaminen. Kuljetukset vievät monenlaisia ihmisiä monenlaisiin menoihin: töihin, opintoihin, vapaa-ajan tilaisuuksiin, omaisia tapaamaan. On tärkeää, että matkat saa kätevästi ja matka-ajat ovat ennustettavia. Tilaus tulee voida tehdä ripeästi ja auto on saatava paikalle sovittuna aikana. Vihreille on tärkeää vahvistaa palveluiden toimintaa niin, että täsmällisyys paranee. Tavanomaisen tilatun matkan maksimiodotusaika lyhenee 30 minuuttiin. Vihreiden esityksillä täsmennettiin pikatilausten myöntämistä ja yhdenvertaisuutta poikkeustilanteissa. Vihreiden mielestä työ- ja opintomatkoja ei jatkossakaan tule yhdistää.

Palvelun turvallisuuden lisääminen. Turvallisuudesta ei voida koskaan tinkiä. Vihreille on ollut tärkeää, että asiakkaiden terveyden mahdollisesta vaarantamisesta tulee tuntuvat sanktiot kuljettajille ja liikennöitsijöille. Sanktioiden määrääminen pienistäkin asioista ennaltaehkäisee vakavia ongelmia. Tässä auttaa myös kaikille kuljettajille tuleva erillinen profilointi, jolla kuljettaja voidaan identifioida, vaikka liikennöitsijä vaihtuisi. Esimerkiksi jos kuljettaja ei huolehdi siitä, että asiakas pääsee perille luotettavien vastaanottajien luokse, rangaistaan hänet työllistävää liikennöitsijää tuntuvasti.

Asiakkaiden kohtelun parantaminen. Laajasti käytetyissä palveluissa on myös muunlaisia laatuongelmia. Tieto myöhästymisistä pitää saada käyttäjille hyvissä ajoin ja kaupungin on myös parannettava tiedonkulkua ja toimintaa poikkeustilanteissa. Kuljettajien koulutukseen ja mm. kielitaitovaatimuksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Myös yksityisyyden suojaa vahvistetaan.

Vihreille oli tärkeää seurata palveluiden kehittymistä myös hankintojen jälkeen. Koska kuljetukseen liittyvät markkinat ovat merkittävästi muuttuneet taksiliikenteen vapautumisen myötä, on välttämätöntä että markkinoiden kehittymistä seurataan ja ollaan tarvittaessa valmiita korjausliikkeisiin. Lautakunta tulee erityisesti seuraamaan pikatilausmatkojen toteutumista sekä asiakaspalautteen vaikutusta itse toiminnan parantamiseen.

Vihreät sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet
Kati Juva ja Tuomas Tuure 

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii tekoja - meidän on aika toimia

Meillä on toivoa. Varhain tänä aamuna julkistettu vuoden tärkein raportti kertoo, että ilmaston lämpeneminen on yhä mahdollista pysäyttää 1,5 asteeseen – lukemaan, jolla onnistuisimme välttämään ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset. Tämä vaatii meiltä kuitenkin ennennäkemättömän kunnianhimoisia tekoja. Tekoja, jotka ovat mahdollisia, mutta vaativat päättäväisyyttä ja tahtoa. Pienet viilaukset vanhaan toimintamalliin eivät enää riitä.

Ilmastonmuutoksen torjunta on asetettava kaiken päätöksenteon perustaksi – myös Helsingissä. Se vaatii ripeitä toimia, ja niissä kaupungit ovat avainasemassa. Suuri osa päästöistä tulee kaupungeista ja vielä suurempi osa nopeista päästöjen vähennysmahdollisuuksista löytyy kaupungeista.

IPCC:n raportin mukaan meidän on irtauduttava fossiilisista polttoaineista vuosisadan puoliväliin mennessä. Teollisuusmaiden, myös Suomen, pitää ajaa fossiilisten käyttö alas alle 20 vuodessa. Helsinki sulkee Hanasaaren kivihiilivoimalan vuonna 2024 ja Salmisaaren täytyy sulkeutua 2029. Ne ovat välttämättömiä askelia, eivätkä yhtään liian aikaisin. Mutta ne eivät riitä.

Energiantuotannon jälkeen suurin hiilidioksidin lähde on liikenne. Tässä kaupungeilla on suurin mahdollisuus nopeisiin toimiin. Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa tavoitellaan liikenteen hiilidioksidipäästöjen 50 prosentin laskua vuoteen 2030 mennessä. Helsingin pitää pystyä parempaan. Käytännössä se tarkoittaa, että autoliikenteen osuutta kaikesta liikenteestä pitää vähentää. Kaupungin kasvaessa täällä liikkuu yhä useampi, ja tämä liikenteen kasvu pitää ohjautua kävelyyn, julkiseen liikenteeseen ja pyöräliikenteeseen.

Vähäpäästöinen liikkuminen on Helsingissä jatkuvasti vaivattomampaa. Olemme rakentaneet uutta metroa ja rakennamme lähivuosina paljon lisää nopeaa ratikkarataa. Baanaverkko rakennetaan kaikkialle kaupunkiin ja kaupunkipyörien alue laajenee. Tätä liikkumista helpottavaa politiikkaa täytyy jatkaa ja nopeuttaa. Tarvittavan muutoksen mittaluokka on kuitenkin niin suuri, että polttomoottoriautojen käyttöä täytyy tulevaisuudessa myös rajoittaa – joko ruuhkamaksuilla tai muilla keinoin.

Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Syksyllä päätämme toimenpiteistä ja aikataulusta, jolla tähän tavoitteeseen konkreettisesti päästään.

Helsingin lisäksi Suomen hallituksen on otettava ilmastonmuutoksen torjunta tosissaan. On järjetöntä, että ilmastonmuutosta kiihdyttävien fossiilisten polttoaineiden käyttöön kannustetaan joka vuosi noin miljardin euron verotuilla. Se on kolminkertaisesti sen, mitä osoitamme uusiutuvalle energialle. Samaan aikaan Sipilän hallituksen politiikka tähtää niin suureen metsähakkuiden lisäämiseen, että metsiemme hiilinielu pienenisi merkittävästi, vaikka meidän olisi pikaisesti päästävä tilanteeseen, jossa metsien ja maaperän hiilinielut ovat suurempia kuin päästömme.

Tulevat vuodet ovat planeettamme tulevaisuuden kannalta ratkaisevat. Tulevien sukupolvien kannalta vain se on ratkaisevaa, onnistummeko me estämään ilmastokatastrofin. Harvalla muulla asialla on sen rinnalla merkitystä. Tämä on meidän vastuullamme. Meillä on edessämme valinta: joko muutamme tapamme tuottaa energiaa, liikkua, asua ja kuluttaa – tai sitten romutamme perustan, jolle hyvinvointimme ja yhteiskuntamme on rakennettu. Seuraavilla sukupolvilla ei ole enää mahdollisuutta valita. Emme voi odottaa, että joku muu ottaa aloitteen, Helsingin päästöjen lopettamisessa vastuu on ennen kaikkea helsinkiläisillä.

Kansainvälisen tiedeyhteisön viesti on kirkas ja yhtenäinen: ilmastonmuutoksen torjunnassa hidastelun on vihdoin loputtava. Ilmastokriisiä on mahdollista torjua niillä keinoilla, jotka ovat jo olemassa. Hyvä uutinen on se, että teknisiä esteitä ei ole – kaikki on kiinni tahdosta. Ryhdytään toimiin.

Helsinki nostaa lastentarhanopettajien, lastenhoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja kotihoidon työntekijöiden palkkoja

Tärkeitä ja hyviä uutisia! Helsinki on päättänyt nostaa lastentarhanopettajien, lastenhoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja kotihoidon hoitajien palkkoja. Tätä me olemme tavoitelleet jo pitkään ja on upeaa, että se toteutuu.

Ongelmia työntekijöiden houkuttelussa on ollut jo pidempään erityisesti naisvaltaisilla aloilla, kuten päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palkkoja korotetaan nyt aloilla, joilla vaatimukset ovat kasvaneet ja osaajista on pulaa. Työntekijävaje on myös näkynyt Helsingin palveluiden laadussa.

Lastentarhanopettajat ja muu päiväkodin henkilöstö tekevät arvokasta työtä joka päivä. Lasten määrä on kasvanut ja uusi varhaiskasvatuslaki on lisännyt työn tavoitteellisuutta ja vaativuutta. Helsinki kasvaa vauhdilla, ja varhaiskasvatukseen osallistuu Helsingissä vuosi vuodelta enemmän lapsia. Pula työntekijöistä on huutava: tämän vuoden helmikuussa yhteensä 355 lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan vakanssia oli täyttämättä tai tehtävää hoitavalla sijaisella ei ollut pätevyyttä. Se on joka viides lastentarhanopettajan paikka Helsingissä. Tämä on kestämätön tilanne, joka heikentää varhaiskasvatuksen laatua.

Lapsen oppimispolulla otetut ensiaskeleet ovat juuri ne tärkeimmät. Koska haluamme pysäyttää lasten oppimiserojen kasvun ja torjua eriarvoisuutta, meidän on panostettava varhaiskasvatukseen. Tässä kaupungissa on jo otettu monta askelta sen varmistamiseksi, että varhaiskasvatus olisi mahdollisimman laadukasta. Olemme tehneet viisivuotiaiden varhaiskasvatuksesta maksutonta, lisänneet päiväkotipaikkoja, pitäneet kiinni subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ja pienemmistä ryhmäkoista hallituksen leikkauksista huolimatta. Varhaiskasvatuksen laadusta huolehtiminen ei kuitenkaan onnistu, jos osaavia työntekijöitä ei ole riittävästi.

Varhaiskasvatuksen henkilökunnan lisäksi pula sosiaalityöntekijöistä on Helsingissä vakava. Esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden paikoista jopa neljäsosa on ollut täyttämättä. Jos sosiaalityöntekijöitä ei ole riittävästi, he eivät ehdi kohdata kaikkia lapsia, nuoria ja perheitä riittävän ajoissa tai riittävän usein. Pula sosiaalityöntekijöistä ja -ohjaajista vaikuttaa surkealla tavalla myös sijoitettuna olevien lasten ja nuorten sekä monien muiden tukea tarvitsevien ryhmien hyvinvointiin. Siitä ei myöskään synny kaupungille säästöjä, sillä viimesijaiset keinot ovat aina ensisijaisia kalliimpia. Pula osaavista sosiaalityöntekijöistä ja -ohjaajista hankaloittaa myös monen muun vaikuttavan tuen järjestämistä muillekin ikäryhmille. Myös kotihoidossa uusien työntekijöiden löytämisestä ja kokeneiden sitouttamisesta on alkanut tulla vaikeampaa. Onkin tärkeää, että myös kotihoidon ammattilaisten palkkoihin saadaan korotus.

Viime syksynä päätettiin, että Helsinki käynnistää prosessin, jossa varmistetaan varhaiskasvatuksen työntekijöiden määrä ja pysyvyys Helsingissä. Tämä oli meille tärkeä tavoite. Olemme myös tehneet aloitteen siitä, että Helsingin lastensuojelun sosiaalityöhön olisi saatava sitovat asiakasmitoitukset, jotta ammattilaisilla on riittävästi aikaa perheille.

Kiitos teille kaikille aktiivisille ihmisille, jotka olette olleet yhteydessä ja vaatineet korjauksia sosiaalityön ja varhaiskasvatuksen hankaliin tilanteisiin ja työntekijöiden palkkaukseen. Ei leikkirahaa -liike ja aktiiviset sosiaalityön ja kotihoidon ammattilaiset ovat toiminnallaan mahdollistaneet nyt tehdyt korjaukset.

Vihreät haluaa, että Helsinki on kaupunki joka panostaa asukkaidensa hyvinvointiin. Siksi myös Helsingin palkkojen on oltava niin kilpailukykyisiä, että tänne halutaan tulla töihin. Laadukkaiden palveluiden turvaaminen vaatii, että meillä on riittävästi motivoituneita ja osaavia tekijöitä.

Lue lisää:
http://www.helsinginvihreat.fi/helsingissa-lisataan-rahaa-peruspalveluihin/

http://www.helsinginvihreat.fi/vihreat-varhaiskasvatuspaivana-helsinki-tarvitsee-lastentarhanopettajia/

https://www.vihreat.fi/blogit/emma-kari/2018/03/helsingin-nostettava-lastentarhanopettajien-palkkaa

https://www.mariaohisalo.fi/2017/11/30/sitova-asiakasmitoitus-helsingin-lastensuojelun-sosiaalityohon/

Jokaiselle nuorelle mahdollisuus

Hyväksyimme kaupunginhallituksessa esityksen, että toisen asteen opinnoissa pitää siirtyä kohti täyttä maksuttomuutta. Tämä oli vasta ensimmäinen askel, mutta linja on tärkeä ja perusteltu.

Lukioiden ja ammattikoulujen opetus on maksutonta, mutta oppivälineet, kuten kirjat sekä tutkintomaksut, nostavat lukion suorittamisen kokonaiskustannukset jopa 2 500 euroon. Ammatilliset opinnot maksavat linjasta riippuen tuhansia euroja. Usein kuluja on vaikea ennakoida eikä niistä ole saatavilla selkeää tietoa. Joillekin perheille kustannukset ovat ylitsepääsemätön este.

Ammattiin opiskellessa yllättävät kustannukset asettavat opiskelijat eriarvoiseen asemaan ja lisäävät koulupudokkuutta. Suomalaisista nuorista peräti 15 prosenttia ei ole suorittanut toisen asteen tutkintoa 25 ikävuoteen mennessä. Nuorisobarometrin mukaan jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että rahan puute on ollut vaikuttamassa siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Selvityksen mukaan ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahan puutteen takia. On väärin, jos taloudelliset syyt koituvat yhdenkään nuoren esteeksi opiskella ja tavoitella unelmiaan.

Peruskoulu-uudistuksen aikaan 70-luvulla se tarjosi riittävän pohjakoulutuksen koko väestölle. Tänä päivänä se ei enää riitä. Vaille toisen asteen loppututkintoa jäävien ihmisten työttömyysaste on noin puolet suurempi kuin muulla väestöllä. On sekä kunkin ihmisen että yhteiskunnan etu saada mahdollisimman moni mukaan toisen asteen opintoihin.

Siksi olemme Vihreissä kannattaneet maksuttomia oppimateriaaleja toisen asteen koulutukseen jo pitkään. Tuoreeseen Vihreiden poliittiseen ohjelmaan tavoite kirjattiin näin:

“Jokaiselle nuorelle on taattava vähintään toisen asteen koulutus ja opintorahan riitettävä elämiseen opiskeluaikana. Toisen asteen koulutuksesta on tehtävä aidosti maksutonta. Lukion tai ammatillisen koulutuksen aiheuttamat kustannukset eivät saa estää opiskelua.”

Oikea paikka säätää koulutuksen maksuttomuudesta on eduskunta. Näin päätös saataisiin yhdenvertaisena nuorille kaikkialla maassa. Tätä Vihreät tulevat myös vaaleissa ja hallitusneuvoteluissa viemään eteenpäin.

Mutta sitä odotellessa meidän on aloitettava Helsingissä työ sen eteen, että kaikki Helsingin nuoret voivat oikeasti kouluttautua unelmiensa alalle varallisuudesta riippumatta. Rahan puute ei saa olla este kenenkään koulutukselle. Mahdollisuuksien antaminen nuorille ei ole kustannus, vaan investointi josta hyötyy koko yhteiskunta.

Otso Kivekäs
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Helsinkiin perustettava avoin mielenterveysklinikka

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Alviina Alametsä vaatii valtuustoaloitteessaan avoimen mielenterveysklinikan perustamista Helsinkiin. Helsingin kaupunginhallitus käsitteli aloitetta tämän viikon kokouksessaan ja lausui, että kaupunki ryhtyy selvittämään kynnyksettömän mielenterveysvastaanotto- ja neuvontapalvelun pilotointia.

”Matalan kynnyksen mielenterveysavun puute on edelleen ongelma Helsingissä, ja tähän täytyy saada muutos. Mielenterveysavun on oltava saatavilla itselle ja läheiselle nopeasti ja helposti, kun tarve on suurin”, Alametsä toteaa.

Valtioneuvoston kanslian selvityksen mukaan noin puolet mielenterveyden häiriöitä kokevista ei saa tarvitsemaansa hoitoa. Sairauspoissaolot mielenterveyssyistä maksavat yhteiskunnalle noin 130 miljoonaa euroa vuodessa. Joka päivä noin kahdeksan nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä.

”Mielenterveysongelmien hoito ja ennaltaehkäisy on sekä taloudellisesti että inhimillisesti tärkeää Helsingille. Monille hoitoon hakeutumisen estää epätietoisuus oikeasta hoitopaikasta, pelko stigmasta ja avun saamisen hitaus. Jos itsetuhoisesti ajatteleva ihminen joutuu jonottamaan viikkokausia aikaa hoitajalle, apu tulee liian myöhään”, Alametsä perustelee.

”Esimerkiksi Vantaalla on HYKS-Psykiatrian kanssa yhteinen mielenterveyspalvelupiste, jonne kuka tahansa voi ilman ajanvarausta hakeutua matalalla kynnyksellä. Pisteelle voi myös varata ajan netistä. Päihdeongelmista kärsiville on jo avoinna Helsingissä vastaanotto ilman ajanvarausta arkisin klo 9-10.30, ja tätä mallia voisi laajentaa mielenterveyspuolelle. Vaadimme, että Helsinki kokeilee kynnyksetöntä pääsyä mielenterveyspalveluihin”, Alametsä kertoo.

Maksuton varhaiskasvatus viisivuotiaille alkoi Helsingissä!

Matka kohti tasa-arvoisempaa varhaiskasvatusta etenee Helsingissä: Kaikilla viisivuotiailla on ollut elokuun alusta alkaen oikeus saada 20 tuntia maksutonta varhaiskasvatusta viikossa! Maksuttomuuden avulla varmistetaan, että mahdollisimman monella lapsella on mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen.

Jokaisella lapsella on oikeus aloittaa koulutiensä laadukkaalla ja omaa kasvuaan tukevalla varhaiskasvatuksesta. Laadukas varhaiskasvatus antaa tutkimusten mukaan parhaat eväät ja yhdenvertaisimman alun jokaisen lapsen koulutielle. Hyöty on suurin niille lapsille, joiden perhe on heikommassa sosiaalisessa asemassa. Maksuton varhaiskasvatus helpottaa myös pienten lasten vanhempien tilannetta työelämässä.

Jo aiemmin Helsingissä on Vihreiden esityksestä torjuttu kokoomusministerin johdolla toteutetut leikkaukset päivähoito-oikeuteen ja säilytetty hallituksen ehdottamaa maltillisemmat ryhmäkoot. Me emme halua, että tässä kaupungissa säästöjä otetaan varhaiskasvatuksen laadusta ja lasten yhdenvertaisuudesta leikkaamalla.

Eriarvoisuuden vähentäminen opintien alussa on Vihreille tärkeä tavoite. Maksuton varhaiskasvatus on edennyt Helsingissä Vihreiden aloitteesta, ja tavoitteemme on laajentaa maksuttomuus viisivuotiaista koskemaan kaikkia Helsingin lapsia.

Työ tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen parissa jatkuu! Me kasvatus- ja koulutuslautakunnassa aloitimme syksyn kokousrupeamamme tällä viikolla.

Fatim Diarra, Emma Kari, Otso Kivekäs
Vihreät kasvatus- ja koulutuslautakunnassa

Käyttöhuoneita ja inhimillisempää huumepolitiikkaa

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt Kati Juvan aloitteesta selvittää mahdollisuutta kokeilla turvallisia huumeidenkäyttöhuoneita. Suonensisäisten huumeiden käyttäjät piikittävät aineita joka tapauksessa. On kaikkien etu, että se tapahtuu turvallisesti. Käyttöhuoneissa on tarjolla puhtaita välineitä ja henkilökuntaa neuvomassa hygieniassa ja pistostekniikassa sekä antamassa ensiapua yliannostustilanteissa. Virustautien testausta ja tietoa riippuvuuden hoidosta tulee myös tarjota.

On pelätty rauhattomuuden ja huumekaupan lisääntymistä valvotun käytön myötä. Toiminta koetaan myös moraalisesti ongelmallisena huumeiden käytön tukemisena. Tutkimusten mukaan käyttöhuoneet eivät lisää lähialueiden järjestyshäiriöitä, kunhan työntekijät ja järjestyksenvalvojat kiertävät alueella. Monin paikoin työntekijät ja käyttäjät myös siistivät ympäristöä.

Näyttöä on myös siitä, että käyttöhuoneet vähentävät huumeiden käyttöön liittyvää sairastamista ja kuolleisuutta. Käyttöhuoneisiin hakeutuvat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat käyttäjät, joita on vaikea tavoittaa muuten. Käyttöhuoneet vähentävät likaisten neulojen päätymistä puistoihin ja leikkipaikkoihin ja pitävät julkiset vessat viihtyisämpinä, kun huumeidenkäyttäjien ei tarvitse piikittää näissä.

On tärkeää varmistua siitä, että oikeudelliset näkökulmat huomioidaan toiminnassa. Myös neulojenvaihto herätti toiminnan aloittaessa kysymyksiä laillisuudesta, mutta nyt toimintaa pidetään yleisesti tarpeellisena.

On aika siirtyä tuomitsevasta huumepolitiikasta haittoja vähentävään toimintaan. Huumeriippuvuus tulee nähdä sairautena eikä rikollisuutena. Pelkät käyttöhuoneet eivät tietenkään riitä. Tarvitaan myös esimerkiksi mahdollisuus testata aineita, jotta yliannostuksilta vältyttäisiin, ja huumeriippuvuuden hoidon kehittämistä.

Me vihreät olemme sitoutuneet huumeiden käyttäjien tukemiseen ja haittoja vähentävään politiikkaan. Onko Suomi vihdoin tähän valmis?

Kati Juva
Hannu Tuominen
Helsingin vihreiden sote-lautakunnan jäseniä

Vuosi valtuustoa – mitä saimme aikaan?

Tasan vuosi sitten uusi kaupunginvaltuusto kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa. Sitä ennen huhtikuun kuntavaaleissa useampi helsinkiläinen antoi äänensä Vihreille kuin koskaan aiemmin. Kaupunkilaisilta saamamme valtavan luottamuksen, 21 kaupunginvaltuutetun, kahden apulaispormestarin muiden luottamushenkilöiden voimin olemme koko kuluneen vuoden tehneet Helsingissä hartiavoimin töitä, jotta yhteinen Helsinkimme olisi entistä tasa-arvoisempi, toimivampi ja ekologisempi. Itse olen jatkanut tehtäviäni Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana ja kaupunginhallituksen jäsenenä sekä aloittanut kasvatus- ja koulutuslautakunnassa.

Kuluneen vuoden vauhti on ollut huima. Moni vihreille tärkeä tavoite on edennyt harppauksin tai vähintään liikahtanut oikeaan suuntaan. Mitä sitten olemme saaneet aikaan? Tässä keskeisimmät Vihreät saavutukset:

Helsingillä on uusi kunnianhimoinen strategia, jossa eriarvoisuuden torjuminen on keskiössä. Olemme lisänneet reippaasti rahaa raideliikenteeseen, syrjäytymisen ehkäisyyn, pyöräteihin, luonnonsuojeluun, puistorakentamiseen ja kunnianhimoiseen päästövähennysohjelmaan. Raide-Jokeri, Hernesaaren raitiotie ja Kalasataman ja Pasilan välinen ratikkareitti etenevät. Kivinokan metsä suojellaan. Menestystarinaksi osoittautuneet kaupunkipyörät tulivat kaupunkilaisten käyttöön kuukautta aiemmin kuin viime vuonna, ja Turun ympärivuotisia kaupunkipyöriä seurataan mielenkiinnolla. Ensi vuonna keltaisen pyörän saa jo Herttoniemestä asti!

Subjektiivinen päivähoito-oikeus ja pienet ryhmäkoot säilytetään. Maksuton varhaiskasvatus alkaa syksyllä viisivuotiaille lapsille, vierasta kieltä opitaan jo ensimmäiseltä luokalta alkaen ja onnistunut pienten koululaisten aamupäivätoiminnan kokeilu jää pysyväksi toiminnaksi eka- ja tokaluokkalaisten lasten perheiden arkea helpottamaan. Uusia päiväkoteja rakennetaan kovaa vauhtia ympäri kaupunkia, jotta jokainen perhe saisi päiväkotipaikan läheltä kotia. Hätämajoitus turvataan kaikille ja paperittomillakin ihmisillä on tässä kaupungissa oikeus terveyspalveluihin. Lastensuojeluun tuodaan sitova asiakasmitoitus, jotta jokaisen lapsen ja perheen tilanteeseen on riittävästi aikaa paneutua. Ehkäisy on maksutonta alle 25-vuotiaille.

Helsingissä on käynnistetty palkkaohjelma, joka vastaa erityisesti päiväkotien huutavaan työntekijäpulaan. Laadukas varhaiskasvatus tarvitsee riittävästi motivoituneita ja osaavia tekijöitä. Vihreiden aloitteesta oli jo aiemmin sovittu prosessista jolla varmistetaan riittävä henkilökunta päiväkodeissa ja on hienoa, että palkkaohjelma laajenee koskemaan koko kaupungin henkilöstöä. Monet muutkin naisvaltaiset alat ovat palkkakuopassa. Myös koulujen ja päiväkotien korjausremonttiohjelman riittävyys tarkastellaan ja tarvittaessa korjauksia vauhditetaan.

Helsinki on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Salmisaaren kivihiilen poltosta luopuminen jo 2020-luvulla selvitetään Vihreiden esityksestä. Hiilestä luopuminen on valtava askel, mutta samalla täytyy pitää huolta, ettei sitä korvata yksinomaa puuta poltamalla, joka olisi hiilipäästöiltään ja luonnon kannalta huono ratkaisu.

Onnistunut parklet-kokeilu vakiintuu tekemään kaupungista elävämmän ja viihtyisämmän. Ratikkaohjelma tekee raitiovaunulla liikkumisesta nopeampaa ja luotettavampaa.

Olemme osoittaneet, että kaupungeissa on voimaa! Helsingissä on parin viime vuoden aikana haastettu vihreiden johdolla hallitusta, joka leikkaa koulutuksesta ja heikentää varhaiskasvatusta näyttämällä suuntaa, jossa asiat tehdään toisin. Tänä vuonna olemme kritisoineet keskustan, kokoomuksen ja sinisten hallitusta erityisesti siitä, että se puskee väkisin läpi ihmisille ja Helsingille haitallista sote-uudistusta. Kaikki pääkaupunkiseudun kunnat tulivat lopulta mukaan sote-kapinaan, joka kytee myös muualla ympäri Suomen.

Vuosi takana, kolme edessä. Työ kestävän ja välittävän Helsingin eteen jatkuu!

Otso Kivekäs
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Vihreät saavutukset valtuustokauden ensimmäiseltä vuodelta:

  • Helsinki on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035, päästöjä vähennetään 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Salmisaaren kivihiilivoimalan sulkeminen jo 2020-luvun aikana selvitetään.
  • Maksuton varhaiskasvatus aloitetaan 5-vuotiasta lapsista
  • Vieraan kielen oppiminen alkaa jo ensimmäiseltä luokalta
  • Kahden kodin lapsille päätettiin oikeus koulukyytiin molemmista kodeista etenee
  • Päiväkotibusseja selvitetään tulevaisuudessa
  • Lisää uusia päiväkoteja eri puolelle kaupunkia
  • Aamupäiväkerhot vakinaistettiin 1.-2.-luokkalaisille
  • Askeleita kohti parkkinormista luopumista on otettu, siirtyminen kohti markkinaehtoista pysäköintiä alkaa.
  • Kotihoidon laatua on parannettu palkkaamalla lisää työntekijöitä
  • Vihreiden kriittinen kanta hallituksen sote-uudistukseen on päätyi koko Helsingin yhteiseksi näkemykseksi
  • Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon asiakasmäärän rajaaminen 30 asiakkaaseen työntekijää kohden
  • Nopeusrajoituksia on päätetty rauhoitettaa jotta turvallisuus mm. koulujen lähellä paranee
  • Kalasataman raitiotie etenee
  • Nuorten Walkers-kahvilalle etsitään uusi paikka elokuvakeskuksen rakentuessa
  • Hernesaaren raitiotie etenee
  • Raitioliikenteen kehittämisohjelma parantaa ratikoiden nopeutta ja luotettavuutta
  • Päästövähennysten toimenpideohjelman valmistui ja etenee päätöksentekoon
  • Ensimmäiset tontinluovutukset uutta energiatehokkuuslainsäädäntöä tiukemmalla normilla on tehty
  • Merkittäviä kaavoja joissa luontoalueisiin ei täydy koskea lainkaan: Postipuisto, Arabian tehdaskorttelit, Vuosaaren aromikuja
  • Yleiskaavan toteuttamisohjelma hyväksyttiin
  • Parklet-kokeilu vakinaistettiin
  • Konepajan alueen kehittäminen etenee
  • Kaupunkipyörät ennätyksellisen menestyksekkäitä, kausi alkoi jo kuukautta aiemmin
  • Terassit saavat olla auki myöhempään
  • Hakuna matata sup rental sai jatkaa toimintaansa
  • Hakaniemen hallin väistötila aukesi
  • Vartiosaaren kaavoitus on keskeytetty, kulkuyhteyksien parantamista Vartiosaaren virkistysalueelle selvitetään
  • Pyöräilyyn käytettävät investointirahat kaksinkertaistetaan tulevien kolmen vuoden aikana pyöräilyn edistämisohjelman esittämälle tasolle 20 miljoonaan euroon vuodessa,
  • Hämeentien pyöräkaistat ja joukkoliikennekatu etenevät: Hämeentien katusuunnitelma hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti
  • Kivinokan vanha metsä suojellaan
  • Veräjämäen lehtojen suojelu etenee
  • Raide-Jokeri etenee (tänä vuonna tehty liikennesuunnitelmia, asemakaavoja ja allianssisopimus)
  • Paperittomilla ihmisillä on oikeus välttämättömiin terveyspalveluihin
  • Hätämajoitus talvelle turvattiin
  • Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille
  • Ulosotto otetaan huomioon asiakasmaksuissa lautakunnan päättämän uuden linjauksen mukaan
  • Lisää rahaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn
  • Vegaaniruoka tulee saataville kaikkiin kaupungin päiväkoteihin
  • Lisää tarvepohjaista erityisrahaa
  • Varhaiskasvatuksen työntekijöiden määrä ja pysyvyys varmistetaan palkkaohjelmalla

Vihreitä valtuutettuja Linnanmäellä suunnitteluseminaarissa toukokuussa.

 

Helsinki vakinaistaa pienten koululaisten maksuttoman aamupäivätoiminnan

Ajatus pienten koululaisten aamupäivätoiminnasta lähti liikkeelle keskustelusta helsinkiläisten yksinhuoltajien kanssa. Kävi ilmi, että monelle vuorotyötä tekevälle yksinhuoltajalle työssä käyminen olisi hyvin hankalaa, mikäli 1. tai 2. luokkalainen lapsi pitäisi jättää yksin kotiin varhain aamulla. Kaikki pienet koululaiset eivät vielä selviä yksin kotona, ja mikäli perheellä ei ole tukiverkostoa, jää lapsen hoitaminen ennen koulun alkamista vanhemman vastuulle. Jos perheen taloudellinen tilanne ei salli hoitajan palkkaamista aamuihin, vaikuttaa se automaattisesti työnteon mahdollisuuksiin. Tilanne ei kosketa ainoastaan yksinhuoltajia, vaan hyvin monia perheitä, joissa vanhemmat aloittavat työnteon paljon ennen lasten koulupäivän alkua.

Selvitin koulujen aamupäivätoiminnan järjestämistä syksyllä 2016 ja vastaukseksi sain, ettei sitä tarjota ollenkaan kaupungin omissa kouluissa. Budjetin lähetekeskustelussa 3.2.2016 esitin huoleni lapsiperheiden kotipalvelun tilanteesta ja samassa yhteydessä toivoin budjettiin rahoitusta aamupäivätoiminnan kokeilulle. Vihreät saivat tämän tavoitteen budjettineuvotteluissa läpi ja aamupäivätoiminta päätettiin pilotoida lukuvuonna 2017-2018. Kokeilun aikana lasten huoltajille teetettiin laaja kysely aamupäivätoiminnan hyödyllisyydestä ja siihen osallistumisesta.

Kokemukset aamupäivätoiminnasta ovat olleet hyviä: 15 % Helsingin pikkukoululaisista on osallistunut aamupäivätoimintaan ja palvelu on koettu erittäin hyödylliseksi. Kokeilun aikana todettiin, että vuosittainen kustannus jää noin 0,3 miljoonaan euroon eli varsin maltilliseksi.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsitteli aamupäivätoiminnan jatkoa kokouksessaan 29.5.2018 ja päätti vakinaistaa toiminnan osaksi lapsen toiminnallisen koulupäivän kokonaisuutta. Lapsivaikutuksia arvioitiin seuraavasti: ”Aamupäivätoiminta vähentää lasten yksinoloa aamuisin sekä lisää lasten turvallisuuden tunnetta. Toimintaan osallistuminen mahdollistaa yhteisleikin ja rakentaa kaverisuhteita ja myönteisten vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Lapsille järjestetty aamupäivätoiminta tukee omalta osaltaan perheiden arjen ja työelämän yhteensovittamista.”

Tämä päätös on hieno ja tukee erinomaisesti Vihreiden tavoitteita helpottaa helsinkiläisten lapsiperheiden arkea ja edistää lasten hyvinvointia. Vihreät pitävät myös palvelun maksuttomuutta merkittävänä ja tasa-arvoa lisäävänä tekijänä.

Johanna Sydänmaa

Kaupunginvaltuutettu, vihreät

Helsinki vauhdittaa sisäilmakorjauksia ja palkkaohjelmaa, koulutukseen tarvitaan lisää rahaa

Helsingin uusi budjettiraami ensi vuodelle on hyväksytty. Lisäsimme rahaa peruspalveluihin, mutta erityisesti kouluihin ja päiväkoteihin tarvitaan lisäpanostusta syksyn budjettineuvotteluissa.

Me Vihreät nostimme jo viime syksynä tämän vuoden budjettirahoista päätettäessä, että varhaiskasvatuksen huutavaan henkilökuntavajaukseen on löydettävä ratkaisu. Aloitteestamme sovittiin, että Helsingissä käynnistetään prosessi, jolla varmistetaan varhaiskasvatuksen työntekijöiden määrä ja pysyvyys. Helsingin palkkojen on oltava niin kilpailukykyisiä, että tänne halutaan tulla töihin. Ongelmia työntekijöiden houkuttelussa on ollut erityisesti naisvaltaisilla aloilla, kuten päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Laadukkaiden palveluiden turvaaminen vaatii, että meillä on riittävästi motivoituneita ja osaavia tekijöitä.

Nyt asia etenee: Helsinki tekee kattavan kartoituksen henkilöstön ja henkilöstöryhmien palkkaukseen liittyvistä keskeisistä kehittämistarpeista. Tämä selvitys ulotetaan koskemaan laajasti kaupungin kaikkia työntekijöitä. Selvityksen pohjalta valmistellaan kaupungille pidemmän aikavälin palkkaohjelma.

Kaupunkilaisten luottamusta on nakertanut myös erityisesti koulujen ja päiväkotien kunto. Sovimme, että kun budjetti etenee lautakuntien käsittelyyn, koulujen, päiväkotien ja muiden tilojen korjausinvestointien tilanne arvioidaan huolellisesti.  Mikäli toimet vaikuttavat sisäilmakorjausten näkökulmasta riittämättömiltä, Helsingin investointiohjelmaa voidaan tarvittaessa päivittää ja näin vauhdittaa päiväkotien ja koulujen korjauksia. Hyvä!

Budjettiraamiin tehtiin jonkin verran muutoksia, kun lisäsimme rahaa sosiaali- ja terveystoimialan, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan käyttöön. Kaikkia kysymyksiä ei kuitenkaan saatu vielä ratkaistua. Helsingin ensi vuoden täsmällisestä budjetista budjetista päätetään syksyllä, ja tässäkin vaiheessa aiomme torjua eriarvoisuutta ja puolustaa helsinkiläisten palveluita: kouluja, päiväkoteja, kirjastoja, neuvoloita ja terveysasemia.

Meidän Helsingissämme jokaisella on mahdollisuus laadukkaaseen kasvatukseen ja koulutukseen. Haluamme kaupungin huomioivan, että palveluita riittää jokaiselle kasvavassa kaupungissa.

Otso Kivekäs
Valtuustoryhmän puheenjohtaja