Tiedotteet

Vihreiden esitys läpi: Helsinki tarjoaa kuntapaikan turvapaikan saaneille lapsiperheille

Helsingissä asuvat oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijaperheet saavat jatkossa jäädä asumaan Helsinkiin. Helsinki päätti muuttaa aiempaa linjaustaan turvapaikanhakijoiden kuntapaikoista. Muutos tehtiin kaupunginhallituksessa Vihreiden esityksestä. Esitys meni läpi äänin 10-2, sitä kannattivat vihreiden lisäksi keskusta, sosialidemokraatit, RKP ja vasemmistoliitto. Kokoomuksen ja Perussuomalaisten edustajat äänestivät esitystä vastaan tai tyhjää.

“Kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen pääosan
vastaanottoaikaa Helsingissä asuneet lapsiperheet Sanna_Vesikansa_PR-1Pieni
saavat oleskeluluvan saatuaan kuntapaikan Helsingistä. Olen iloinen, että Helsinki päätti muuttaa linjaansa inhimilliseksi ja lasten kotoutumista tukevaksi”, kertoo kaupunginhallituksen vihreä jäsen Sanna Vesikansa.

Alkuperäinen linjaus palautettiin valmisteltavaksi ja tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi uudelleen kevään aikana. Tavoitteena on turvata lasten koulupolut ja sujuva kotoutuminen.

“Pitkään epävarmuudessa eläneet turvapaikanhakijalapset ovat päässeet kouluun vastaanottoaikana. Oleskeluluvan odotus saattaa kestää jopa vuoden. Sinä aikana lapset ehtivät saada kavereita ja harrastuksia ja aloittaa uuden elämän Helsingissä. Jatkossa lapsiperheiden ei tarvitse odottaa kuntapaikkaa muualta ja seuraavaa siirtoa toiselle puolen Suomea, uuteen tuntemattomaan paikkaan. He voivat jatkaa elämäänsä uusina helsinkiläisiä”, toteaa Vesikansa.

Noin 150 perheensä mukana tullutta lasta odottaa turvapaikkapäätöstä Helsingissä. Heistä vain pieni osa tulee saamaan oleskeluluvan ja uuden päätöksen myötä kuntapaikan.

“Helsingillä on varaa kantaa vastuunsa niistä lapsista ja perheistä, jotka ovat päässeet jo uuden elämän alkuun Helsingissä”, sanoo Vesikansa.

Syksyllä 2016 kaupunginhallitus myönsi kuntapaikan 78:lle Helsingissä vastaanottoaikana asuneelle yksin maahan tulleelle alle 18-vuotiaalle. Vihreät esittivät syksyn päätöksen yhteydessä koko kuntapaikkalinjausta uudelleen arvioitavaksi.

Aikaisemmin Helsinki ei ole käytännössä myöntänyt oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille kuntapaikkoja, koska muiden kuntien on toivottu ottavan heitä aktiivisemmin. Toive ei kuitenkaan ole toteutunut.

“Kaupungit ja kunnat eivät ole tarjonneet riittävästi kuntapaikkoja turvapaikan saaneille. Pari tuhatta turvapaikan saanutta odotti maan eri vastaanottokeskuksissa muuttoa kuntiin loppuvuodesta. Pitkä odottelu hidastaa kotiutumista tarpeettomasti. Myös Helsingin on kannettava vastuuta nopeasta ja hyvästä kotoutumisesta. Se on kaikkien etu”, linjaa Vesikansa.

Lisätietoja:
Sanna Vesikansa, kaupunginhallituksen jäsen
puh. 040 745 9586

 

 

Tuuli Kousa Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi

kousa_tuuli_rintakuva_webHelsingin Vihreiden valtuustoryhmä esittää Tuuli Kousaa kaupunginvaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi. Valtuusto tekee lopullisen päätöksen puheenjohtajistosta vuoden ensimmäisessä kokouksessaan 18.1. Valtuuston nykyinen puheenjohtaja Mari Puoskari luopuu tehtävästä aloittaessaan konsulttiyhtiö Pöyryn johtotehtävissä.

Kousa on toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtaja. Aiemmin hän on toiminut mm. kaupunginhallituksen jäsenenä, Vihreiden kaupunginhallitusryhmän puheenjohtajana ja ministerin erityisavustajana.

Olen toiminut valtuutettuna kahdeksan vuotta. Sinä aikana on saatu läpi suuria uudistuksia, jotka tekevät Helsingistä aiempaa toimivamman ja paremman paikan asua ja elää. Valtuuston puheenjohtajan tehtävä on ehdottomasti sellainen mahdollisuus, johon haluan tarttua, ja olen kiitollinen valtuustoryhmän osoittamasta luottamuksesta”, Kousa kertoo.

Kousa aikoo asettua ehdolle myös kevään kuntavaaleissa.

Isot edistysaskeleet ovat tehneet valtuustotyöstä motivoivaa. Talouden suhdanteista huolimatta Helsingissä moni asia on nyt paremmin kuin viime kuntavaalien aikaan. Mutta edelleen on tehtävä työtä elinvoimaisen kaupunkirakenteen, kestävän talouden ja toimivan arjen eteen. Haluan että helsinkiläiset koulut ovat jatkossakin maailman huipputasoa kaupunginosasta riippumatta ja että tekeminen ja yrittäminen kannattaa aina”, Kousa linjaa.

Vihreiden tavoitteena on nousta kaupungin suurimmaksi puolueeksi. Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 9.4.2017.

Lisätietoja:
Tuuli Kousa, puh. 050 543 7374
Otso Kivekäs, puh. 044 333 6338

Helsingin Vihreät nimesi uusia kuntavaaliehdokkaita sekä valitsi puheenjohtajan ja hallituksen vuodelle 2017!

Helsingin Vihreiden syyskokouksessa 13.12. nimettiin 12 uutta ehdokasta täydentämään listaa ensi vuoden kuntavaaleihin. Nyt ehdolle on nimetty 114 nimeä 127 ehdokkaan listasta. Tälläkin kerralla nimettävien joukossa oli sekä aiemmin ehdolla olleita että ensimmäistä kertaa mukana olevia.

Ehdolle lähtee muun muassa Helsingin Vuosaareen vuoden lopussa muuttava Päivi Meros, joka on vaikuttanut Nurmijärven kuntapolitiikassa jo vuodesta 2002 lähtien. Helsingin kuntavaaleihin hän lähtee kulttuuriin, lapsiin ja nuoriin sekä liikuntaan ja luontoon liittyvät teemat edellä:

“Olen täynnä intoa ja vihreää energiaa, olisi mahtavaa päästä vaikuttamaan asioihin Helsingin kaupunginvaltuustossa. Haluan tavoittaa hyvällä vaalityöllä ja tarmokkaan tukiryhmän avulla hyvän vaalituloksen. Upea fiilis, hienoa olla ehdolla Helsingissä!”

Yksi hieno lisä listalle oli myös sitoutumattomana ehdokkaana mukana oleva Andrey Veremenko. Veremenko luotsaa World Studet Capital -verkostoa vielä tänä vuonna ja toimii ensi vuonna Haaga-Helian opiskelijakunnan puheenjohtajana. Veremenko kiinnostui vaikuttamisesta ja edunvalvonnasta viisi vuotta sitten, jolloin hän lähti aktiivisesti mukaan opiskelijakuntansa toimintaan ja valtakunnalliseen edunvalvontajärjestöön.

“Lähden ehdolle kuntavaaleihin, koska haluan vaikuttaa ympärilläni oleviin asioihin. Jos tahdotaan parempaa tulevaisuutta ja asioiden muuttumista, meidän kaikkien pitäisi välittää ympärillä tapahtuvista asioista ja olla aktiivisia erilaisissa vaikutuskanavissa,” Veremenko linjaa.

dsc03995

Kuvassa vasemmalta oikealle: Theo Tyrväinen, Milo Toivonen, Antti Linnanvirta, Riikka Suominen, Markus Sauvola ja Tommi-Juhani Jokinen

 

Muut 13.12. nimetyt ehdokkaat olivat Satu Falk, Ali Hosseini (sit.), Tommi-Juhani Jokinen, Antti Linnanvirta (sit.), Anuriikka Luotola, Markus Sauvola, Riikka Suominen, Milo Toivonen ja Theo Tyrväinen (sit.). Yksi ehdokkaista on salassa pidettävä. Kaikki Helsingin Vihreiden kuntavaaliehdokkaat löydät täältä. 

Syyskokouksessa valittiin myös uusi hallitus ja puheenjohtaja vuodelle 2017. Helsingin Vihreiden puheenjohtajaksi valittiin jatkokaudelle Maria Halonen.  Halonen työskentelee markkinointialan yrittäjänä ja Vihreissä hän on toiminut monien eri järjestöjen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Lisäksi hän on Vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen.

”Tänä vuonna olemme jo valmistautuneet aktiivisesti kuntavaalikampanjaan ja olen innolla jatkamassa työtä myös ensi vuonna. On mahtavaa päästä toteuttamaan loistokasta ja suurta kampanjaa ja olla mukana tekemässä Vihreistä Helsingin suurinta puoluetta”, Halonen kertoo.

Helsingin Vihreiden hallitukseen valittiin seitsemäntoista ehdokkaan joukosta Sami Halme, Kirsi Helin, Suvi Kukkonen, Senja Laakso, Tuula Mohamud, Milo Toivonen, Hannu Tuominen, Lauri Vaihemäki ja Elina Viinikka.

dsc04031

Kuvassa vasemmalta oikealle: Sami Halme, Kirsi Helin, Suvi Kukkonen, Elina Viinikka, Senja Laakso, Maria Halonen, Lauri Vaihemäki, Milo Toivonen ja Tuula Mohamud

Lisätietoja:
Taina Tyrväinen
vaalipäällikkö, puh. 045 125 2541

Maria Halonen
Helsingin Vihreiden puheenjohtaja, puh. 045 346 6050

Helsingin Vihreät etsii korkeakouluharjoittelijaa kampanjatyöhön

Helsingin Vihreät ry etsii kokopäiväiseen työsuhteeseen

KORKEAKOULUHARJOITTELIJAA

23.1.2017-9.4.2017 (3 kk) aikavälille tai sopimuksen mukaan.

Helsingin Vihreät ry on Vihreän liiton piirijärjestö, johon kuuluu 12 jäsenjärjestöä ja yhteensä päälle 2000 henkilöjäsentä. Vihreillä on Helsingissä viisi kansanedustajaa ja 19 kaupunginvaltuutettua. Nyt olemme tekemässä Vihreistä Helsingin suurinta puoluetta ja etsimme korkeakouluharjoittelijaa täydentämään vaalivoittoa tekevää tiimiämme.

Korkeakouluharjoittelijan työtehtäviin kuuluu toimistotyö sekä kuntavaalikampanjan toteuttamisessa avustaminen. Harjoittelu sisältää vaalikampanjan suunnittelua ja käytännön kampanjointia, viestinnällisiä tehtäviä sekä erilaisia hallinnollisia töitä.

Etsimme oma-aloitteista, ahkeraa ja sosiaalista harjoittelijaa, joka pystyy myös itsenäiseen työskentelyyn. Arvostamme aikaisempaa kokemusta järjestötoiminnasta ja vaalityöstä. Harjoittelijalla on myös oltava vihreä arvomaailma – muutoin vaalityö ei suju!
Toimenkuva edellyttää erinomaista suomen kielen taitoa, ruotsi ja englanti lasketaan eduksi.

Tehtävä on kokopäiväinen sisältäen myös ilta- ja viikonlopputöitä ja siitä maksetaan harjoittelijapalkka 1200 € / kk. Oppilaitoksen harjoitteluapuraha ei ole pakollinen. Palkkion lisäksi tarjoamme mielenkiintoista kampanjakokemusta ja loistavan näköalapaikan vaalien tekemiseen.

Hakemukset ansioluetteloineen on lähetettävä sähköpostiosoitteeseen hevi (at) vihreat.fi viimeistään 13.12.2016 ja haastattelut järjestetään heti viikon 50 aikana. Valitulle ilmoitetaan maanantaina 19.12.

Lisätietoja antavat Helsingin Vihreiden toiminnanjohtaja Meeri Väänänen, puh. 040 754 3313 sekä vaalipäällikkö Taina Tyrväinen, puh. 045 1252541.

Vihreät tyytyväisiä Helsingin hätämajoituspäätöksiin

ha%cc%88ha%cc%88majoitus2017
Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli tänään vuoden 2017 järjestöavustuksia.
Lautakunnan vihreät jäsenet ovat tyytyväisiä avustuspäätöksiin, sillä niissä huomioidaan myös liikkuvalle väestölle ja paperittomille ulkomaalaisille suunnattu hätämajoitus.

”Tämä oli hyvä päätös. Nyt Diakonissalaitokselle myönnetyllä avustuksella voidaan tarjota majoitusta Hermannissa ja Munkkisaaressa sijaitsevissa tiloissa”, iloitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Hannu Tuominen.

Jo ennen tätä kaupunginhallitus ohjeisti toimimaan niin, että yösijan tarpeessa olevaa ei uhkaa maasta käännytys tai majoituksen epääminen myöhemmin.

”Hätämajoituksen tarvetta on seurattava jatkuvasti ja mahdolliseen, kasvavaan tarpeeseen on vastattava nopeasti virastopäällikölle annetuin lisärahoin ja valtuuksin. Kaupungilla on vastuu järjestää hätämajoitus kaikille asunnottomille”, vaatii lautakunnan jäsen Laura Nordström.

”Etsivän sosiaalityön keinoin on myös seurattava tilannetta ja varauduttava tarjoamaan hätämajoitusta esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille pakolaisille”, jatkaa lautakunnan kolmas vihreä jäsen Tuomas Tuure.

Syksyn 2016 pakkasilla hätämajoitukseen joutui turvautumaan noin 50 Itä-Euroopan romania ja muutamia muita vakinaista asuntoa vailla olevaa ulkomaalaista.

Lisätietoja:
Laura Nordström, puh. 050 367 6671
Hannu Tuominen, puh. 050 356 3486
Tuomas Tuure, puh. 045 773 241 01

Otso Kivekäs: Satsaus lapsiin ja eriarvoisuuden torjuntaan on satsaus Helsingin tulevaisuuteen

27080232863_4af10f5c54_oHelsingin Kaupunginvaltuusto käsittelee tänään kaupungin ensi vuoden talousarviota. Vihreät muistuttavat ryhmäpuheessaan, että vaikka budjetti laaditaan aina vuodeksi kerrallaan, kannattaa talouden suunnittelussa katse suunnata myös kauemmas ja investoida pidemmälle Helsingin tulevaisuuteen. Yksi Vihreille tärkeistä sijoituksista on maksuton varhaiskasvatus:

“Talousarvion yhteydessä päätettiin suunnitella Helsingin siirtymistä maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Tällöin kaikille lapsille taattaisiin paitsi oikeus, myös mahdollisuus osallistua ikätovereidensa kanssa lasten kasvua tukevaan kasvatukseen”, linjaa Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs.

“Suurin hyöty siitä on lapsille, joiden perhe on heikommassa sosiaalisessa asemassa. Nämä lapset jäävät myös todennäköisimmin varhaiskasvatuksen ulkopuolelle. Laaja osallistuminen varhaiskasvatukseen pienentää lasten oppimiseroja koulun alkaessa, vähentää koulupudokkuutta ja pitkällä tähtäimellä myös syrjäytymistä”, Kivekäs muistuttaa.

Osapäiväisesti maksuttoman varhaiskasvatuksen selvittämisen lisäksi budjettiin saatiin lisättyä Vihreiden aloitteesta rahaa myös syrjäytymisen ja asuinalueiden eriytymisen ehkäisyyn. Vihreät teki keväällä aiheesta valtuustoaloitteen, ja tänä syksynä valtuuston enemmistö halusi selvitettäväksi parhaat tavat ehkäistä Helsingin asuinalueiden jakautumista hyviin ja huonoihin. Samalla selvitetään, miten lasten eriarvoistumista torjutaan tehokkaimmin.

”Kaupungin jakautuminen hyviin ja huonoihin alueisiin ei ole kenenkään etu”, Kivekäs toteaa.

Vihreät ovat tyytyväisiä myös siihen, että kaikki halukkaat ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat pääsevät iltapäiväkerhoon koulupäivänsä jälkeen.

“Iltapäiväkerhopaikkoja tarvitseville lapsille ja perheille kirjaus tuo varmuutta ja sujuvuutta arkeen, ja parantaa mahdollisuuksia suunnitella elämää eteenpäin. Perheiden arjen hyvinvointi on myös satsaus tulevaisuuteen”, iloitsee Kivekäs.

Talousarviossa saatiin myös muita Vihreitä tavoitteita läpi: kulttuuriavustuksia ja erityisesti satsausta lähiöihin lisättiin, asuntojen tuotannon vauhdittamiseen saatiin tarvittavat rahat ja ympäristökeskuksen varoja kasvatettiin luontoselvitysten lisäämiseksi. Lisäksi terveyskeskusten jonoja puretaan, kiireettömään hoitoon pääsyä ja ikääntyvien kotihoitoa parannettaan ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin sijoitetaan lisäresursseja, muiden tavoitteiden muassa.

Puheensa lopussa Kivekäs viittaa valtuustoa useasti puhuttaneeseen tuottavuustavoitteeseen. Hän muistuttaa, että kaupungin toimintaa kannattaa jatkossakin tehostaa, mutta liian kaavamaisia säästötavoitteita tulee varoa. Esimerkiksi kaikkialle sama yhden prosentin leikkuri johtaa kestämättömiin tilanteisiin. Tämä talousarvio on istuvan kaupunginvaltuuston viimeinen, joten Kivekäs evästää päättäjiä jo ensi kaudelle:

“Pitää olla uskoa ja uskallusta investoida tulevaan. Siihen, että lapsia syntyy ja kaupunki kasvaa. Mikään talouden reunaehto ei saa johtaa siihen, että päiväkotipaikkaa ei saa, että lapset eivät mahdu kouluun tai että helsinkiläisille ei rakenneta heidän tarvitsemiaan asuntoja.”

Lisätietoja:
Otso Kivekäs, puh. 044 333 6338

Lisää kuntavaaliehdokkaita nimetty - Outi Alanko-Kahiluoto siivittää vaalivoittoon!

outi-alanko-kahiluoto-38Helsingin Vihreät nimesi tänään yleiskokouksessaan 12 uutta ehdokasta huhtikuun kuntavaaleihin. Itä-Helsingissä asuva kolmannen kauden kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Outi Alanko-Kahiluoto asettuu ehdolle neljättä kertaa. Kuntavaaleille Alanko-Kahiluoto asettaa selkeät tavoitteet: 

”Olemme tekemässä Vihreistä Helsingin suurinta puoluetta. Itselleni tärkeintä politiikassa on eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen sekä tasa-arvoisten palveluiden puolustaminen. Laadukas ja maksuton koulutus varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ovat mielestäni paras keino vahvistaa tasa-arvoa. Haluan myös valtuutettuna tehdä töitä koulutuksen tasa-arvon puolesta.”

“Olemme Helsingissä viime vuosina panostaneet päivähoidon tasa-arvoon ja torjuneet alueellista eriarvoisuutta. Haluan valtuutettuna tehdä töitä alueellisen tasa-arvon sekä lähikoulujen ja -kirjastojen eteen. Tarvitsemme lisää kohtuuhintaisia asuntoja, eikä ketään apua tarvitsevaa saa jättää heitteille. Kaupungin on pidettävä huolta kaikista asukkaistaan. Helsingin on myös oltava hyvä työnantaja työntekijöilleen”, Alanko-Kahiluoto jatkaa.

Herttoniemessä asuva Alanko-Kahiluoto on ollut kaupunginvaltuutettu vuodesta 2005. Viime vuodet hän on luotsannut Vihreää eduskuntaryhmää. Valtuutettuna Alanko-Kahiluoto on vaikuttanut mm. Helsingin opetuslautakunnan puheenjohtajana sekä kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa ja työllistämistoimikunnassa. Vahva kokemus kaupungin päätöksenteosta innostaa jatkamaan työtä helsinkiläisten puolesta:

“Haluan edelleen tehdä töitä sen eteen, että kaikilla kaupunkilaisilla asuinpaikasta riippumatta olisi saatavilla laadukkaat palvelut, unohtamatta hyvinvoinnille tärkeitä lähimetsiä ja viheralueita.”

Alanko-Kahiluodon lisäksi listalle nimettiin tänään 11 lupaavaa ehdokasta. Mukana ovat esimerkiksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY:n edustajistovaaleissa toiseksi eniten ääniä kerännyt opiskelija Amanda Pasanen sekä Ida Bergmann, joka on Tahdon -avioliittolakikampanjan lisäksi tunnettu Energiaremontti-projektista. Kumpikin on ehdolla kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa.

“Tavoitteeni on Helsinki, joka on mukana pysäyttämässä ilmastonmuutoksen etenemistä. Siksi tahdon edistää ympäristöystävällisempiä energiamuotoja julkisessa liikenteessä, kuten sähköistymistä ja biokaasun käyttöä. Tavoitteeni on hiilivoiman käytön lopettaminen Helsingin energiantuotannossa kokonaan 2020-luvulla, Suomen hallituksen linjauksen mukaisesti. Hiilen sijaan haluan edistää ekologisempia vaihtoehtoja”, kertoo Bergmann.

Yhteensä Vihreiden listalle nimetään 127 ehdokasta, joista tähän mennessä on nimetty 104. Loput 23 ehdokasta nimetään joulukuun syyskokouksessa ja alkuvuoden 2017 aikana. Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 9.4.2017.

10.11. nimetyt kuntavaaliehdokkaat:
Outi Alanko-Kahiluoto
Ida Bergmann
Fatim Diarra
Jan Huopainen
Abdulkadir Isak
Suvi-Maria Junni
Satu Kemppainen
Amanda Pasanen
Tarja Rannisto
Auli Rantanen
Hannu Timonen
Reija Vainionpää

Ehdokkaiden nimeämisen lisäksi kokouksessa avattiin haku Helsingin Vihreiden pormestariehdokkaaksi. Pormestariehdokkaaksi voivat hakea Helsingin Vihreät kuntavaaliehdokkaat tai ehdokkaiksi pyrkivät. Lisätietoja pormestariehdokkuudesta voi tiedustella Helsingin Vihreiden toiminnanjohtaja Meeri Väänäseltä (meeri.vaananen(at)vihreat.fi / 044 754 3313).

Kaikki Helsingin Vihreiden kuntavaaliehdokkaat löydät täältä.

Lisätietoja:
Taina Tyrväinen
vaalipäällikkö, puh. 045 125 2541

Maria Halonen
Helsingin Vihreiden puheenjohtaja, puh. 040 346 6050

dsc_0260

Helsinki suunnittelee maksutonta varhaiskasvatusta ja torjuu lasten eriarvoisuutta

Kuvat (https://www.flickr.com/): Hannu Oskala (lapset), Dave Doe (lumisade)

Budjettineuvoteluissa Helsingin kaupunginhallituksen ryhmät sopivat, että käynnistetään selvitys siirtymisestä maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Päätös asiasta tehdään ensi kesänä seuraavan valtuustokauden strategian yhteydessä.

“Osapäiväisesti maksuton varhaiskasvatus oli yksi neuvotteluiden kärkitavoitteistamme. Neuvottelujen tuloksena mahdollisuutta maksuttomaan varhaiskasvatukseen lähdetään selvittämään siten, että se on mahdollista saada mukaan seuraavan kauden valtuustostrategiaan”, iloitsee valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs.

Varhaiskasvatuksen laadusta on yhtä lailla pidettävä kiinni: neuvotteluiden ansiosta budjetissa varaudutaan paremmin lapsimäärän kasvuun, vieraiden kielten oppimiseen jo päiväkodeissa ja syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Lasten syrjäytymisen ehkäisyyn saatiin neuvotteluissa sovittua uusi viiden miljoonan määräraha – sekin vihreiden aloitteesta.

“Halusimme satsata neuvotteluissa erityisesti lasten eriarvoisuuden torjuntaan. Tämä estää myös tehokkaasti alueiden eriarvoistumista”, sanoo kaupunginhallituksen jäsen Sanna Vesikansa.

Opetukseen suunnatussa, 10 miljoonan euron määrärahassa saatiin myös vihreiden tavoitteita lävitse: oppilasmäärän kasvuun varaudutaan ja taataan ensi vuonna kaikille ykkös- ja kakkosluokkalaisille iltapäiväkerhopaikka.

Vihreiden tavoitteena oli panostaa lisää leikkipuistojen korjauksiin, mihin varattiin kahden miljoonan määräraha. “Leikkipuistot ovat jääneet investoinneissa muiden tarpeiden jalkoihin, mihin tarvittiin muutos. Puistot huolehtivat pienten lasten ja perheiden avoimen toiminnan lisäksi myös nopeasti kasvavasta koululaisten joukosta iltapäivisin”, sanoo Sanna Vesikansa. Koulujen ja päiväkotien korjauksiin osoitettiin neljä miljoonaa lisärahoitusta ja kaupungin korjausvelan taittamiseksi laaditaan ehdotus seuraavaa valtuustostrategiaa varten.

Myös sosiaali- ja terveyspalveluissa panostetaan lisää oikeisiin asioihin: vanhusten kotihoidon palveluita vahvistetaan, omaishoitoa tuetaan ja kiireettömän hoidon saatavuutta parannetaan. Myös kotoutumisen resurssit turvataan.

Vihreiden tavoitteina oli myös tukea enemmän nuorisotoimea, kulttuurikentän avustuksia ja vahvistaa ympäristökeskusta, mitkä toteutuivat.

Hienoa neuvottelutuloksessa oli myös se, että kaikki kaupunginhallitusryhmät olivat budjettisovussa mukana – näin neuvotteluiden lopputuloksessa päästiin monipuolisesti kaupunkilaisten palveluita takaaviin ratkaisuihin.

Lisätietoja:
Otso Kivekäs, puh 044 333 6338
Sanna Vesikansa, puh 040 745 9586

Helsingin ja Espoon vihreät: Julkisten yhtiöiden toiminnan pitää olla läpinäkyvää - Länsimetron kaltaisissa yhtiöissä tulee noudattaa julkisuuslakia

Kuva: Hannu Oskala

Helsingin ja Espoon vihreät valtuustoryhmät esittävät, että kuntien omistamissa yhtiöissä noudatettaisiin jatkossa julkisuuslakia, eli yhtiön asiakirjat olisivat avoimesti kenen tahansa saatavilla.

Julkisuuslaki edellyttää kuntien toiminnan olevan julkista. Kuka tahansa voi pyytää kunnan asiakirjoja, ja ne on hänelle toimitettava, ellei salaamiseen ole laillista perustetta. Julkisuuslaki ei kuitenkaan koske kuntien omistamia osakeyhtiöitä, kuten Länsimetroa, vaan niiden toiminta voi olla osakeyhtiölain mukaisesti täysin salaista.

“On tärkeää muuttaa lainsäädäntöä siten, että julkisuuslaki laajennetaan koskemaan myös yhtiöitä, jotka kunta tai muu julkinen taho omistaa. Tämä tukisi demokratiaa ja päätöksenteon avoimuutta, kun tehtyjä päätöksiä ei voisi piilotella salaisten asiakirjojen taakse,” toteaa Otso Kivekäs “Ja kun laki ei tätä vielä vaadi, kunnat voivat silti toteuttaa periaatetta omistamissaan yhtiöissä”.

Avoin ja julkinen päätöksentekoprosessi parantaisi myös tiedonkulkua. ”Länsimetron tapauksessa keskeinen ongelma on ollut se, ettei tieto ole kulkenut tarpeeksi hyvin eri toimijoiden välillä, saati sitten kaupunkien valtuutetuille saakka,” jatkaa Kivekäs.

Kaupunkien omistamia yhtiöitä ohjataan ja valvotaan omistajaohjauksen kautta, jota antaa yleensä joko kaupunginhallitus tai sen konsernijaosto.

“Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat välttämättömiä edellytyksiä vaikuttavalle ja johdonmukaiselle omistajaohjaukselle. Luottamushenkilöillä on oltava riittävästi tietoa voidakseen toteuttaa laadukasta omistajaohjausta ja tarvittavaa valvontaa. Avoimuus on myös kuntalaisten suuntaan toimivan demokratian edellytys,” painottaa Inka Hopsu

Ennen lainsäädännön muutosta avoimuutta ja läpinäkyvyyttä voidaan lisätä kaupunkien omin toimin. Osakeyhtiölaki ei sitä kiellä.

“Julkisuus voidaan toteuttaa kirjaamalla yhtiöiden yhtiöjärjestykseen, että niiden on toiminnassaan noudatettava julkisuuslakia vastaavasti kuin jos kyse olisi kunnan omasta toiminnasta. Kirjaus koskisi vain niitä kuntien yhtiöitä, jotka eivät toimi markkinoilla. Esimerkiksi Helsingin energiaa se ei siis koskisi,” päättävät Otso Kivekäs ja Inka Hopsu.

Yhteystiedot
Otso Kivekäs, puheenjohtaja, Helsingin Vihreä valtuustoryhmä
p. 044 – 333 6338

Inka Hopsu, puheenjohtaja, Espoon Vihreä valtuustoryhmä
p. 040 – 758 9549

Vihreät valtuutetut: Vieraiden kielten oppimista jo päiväkotiin ja ensimmäiseltä luokalta alkaen

vieraankielenopetus

Leikin avulla vieraaseen kieleen tutustuminen kannattaa aloittaa nykyistä aiemmin. 

Vihreät kaupunginvaltuutetut Mari Holopainen ja Sanna Vesikansa jättivät 2.11.2016  kokouksessa aloitteen vieraan kielen oppimisen aikaistamisesta Helsingissä. Aloitteen allekirjoitti 35 valtuutettua. Holopainen ja Vesikansa esittävät, että vieraan kielen opiskelu alkaisi alakoulun ensimmäiseltä luokalta. Samalla tarjotaan kielikerhoja ja lisätään kielikylpyä ja -suihkuja osana varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyönä aloitetaan valmistelu, jossa esitetään Helsinkiin uusia keinoja vieraan kielen oppimisen herkkyyskauden hyödyntämiseen ja tasa-arvoiseen saavutettavuuteen.

“Pienellä lapsella on valmius oppia uutta kieltä jo varhain. Kaksi- tai monikielisyys on mahdollista vauvasta alkaen. Varhaisesta vieraan kielen oppimisen aloituksesta on osoitettu olevan useita hyötyjä. Kielitaito kehittää esimerkiksi muistia, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Uuteen kieleen tutustuminen lisää  pienten lasten kiinnostusta muita kieliä ja kulttuureja kohtaan”, Holopainen sanoo.

Tutkimusten mukaan kielellisen kehityksen herkin vaihe päättyy siinä iässä, kun ensimmäisen vieraan kielen opiskelu alkaa  kolmannella luokalla, noin yhdeksän vuoden iässä. Tämä on inhimillisten resurssien hukkaamista.  Pienet lapset ovat myös kosketuksissa vieraisiin kieliin aivan eri tavoin kuin aiemmin ja he kerryttävät vieraiden kielten sanavarastoa paljon ennen ensimmäistäkään vieraan kielen oppituntia.

Vieraan kieleen oppiminen alakoulun ensimmäiseltä luokalta lähtien on mahdollista muutamissa helsinkiläisissä kouluissa. Kielikylpypäiväkotien vähäisen määrän vuoksi ovat ne saavutettavia vain pienelle osalle helsinkiläisistä lapsista. Lisäksi osa yksityisistä päiväkodista on kielipäiväkoteja, ja jotkut yksityiset  tarjoavat mahdollisuutta maksulliseen kielikerhoon. Omatoimisena harrastuksena on tarjolla myös maksullisia kielikerhoja, joissa kieleen on mahdollista tutustua leikin, pelien, laulun ja liikunnan kautta. Kielikerhojen korkean hinnan vuoksi tämä muoto oppia ja tutustua uuteen kieleen rajautuu nykyisin vain osalle lapsista.

Vieraan kielen leikinomaista oppimista otollisessa iässä ei tarjota helsinkiläisille lapsille riittävän laajasti ja tasa-arvoisesti. Helsingin kaupungin kannattaisi panostaa kielellisen kehityksen herkkyyskauden huomioimiseen ja vieraan kielen oppimisen tasa-arvoiseen saavutettavuuteen.

“Monikulttuurisen Helsingin asukkaiden, lasten, perheiden ja päiväkotien työntekijöiden, jo olemassa olevaa laajaa kielitaitoa voisi myös systemaattisesti ja nykyistä enemmän hyödyntää kielen oppimisessa,” Sanna Vesikansa toteaa.

Yhteydenotot:
Mari Holopainen, kaupunginvaltuutettu mari.holopainen(at)vihreat.fi 040 762 0944
Sanna Vesikansa, kaupunginvaltuutettu sanna.vesikansa(at)iki.fi 040 745 9586