Tiedotteet

Sami Halme Helsingin Vihreiden puheenjohtajaksi

Helsingin Vihreiden puheenjohtajaksi vuodelle 2018 valittiin eilisessä syyskokouksessa Sami Halme, joka on toiminut tänä vuonna yhdistyksen varapuheenjohtajana.

Halme on 55-vuotias pohjois-helsinkiläinen kolmen lapsen isä, joka työskentelee IT-asiantuntijana ja harrastaa jalkapalloa. Hän on toiminut Vihreiden puoluehallituksen jäsenenä vuosina 2013-17 sekä Pohjois-Helsingin Vihreiden puheenjohtajana.

Tärkeimpinä tehtävinä ensi vuodelle Halme nostaa esiin tammikuun presidentinvaalit, mahdolliset maakuntavaalit sekä valmistautumisen seuraaviin eduskuntavaaleihin. ”Vihreät lähtevät maakuntavaaleihin tavoittelemaan Uudenmaan suurimman puolueen asemaa”, Halme toteaa. Kampanjatyössä hän haluaa erityisesti kehittää Helsingin Vihreiden jäsenjärjestöjen toimintamahdollisuuksia ja muistuttaa vihreiden kannatuksen kasvumahdollisuuksista keskusta-alueiden ulkopuolella.

”Umpistadilaisena ja lähiössä kasvaneena ja asuvana koen tuovani Helsingin Vihreisiin ymmärrystä siitä, millaisiin asioihin lähiöissä kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota”, Halme kertoo.

Helsingin Vihreiden hallituksessa jatkaa Halmeen lisäksi Milo Toivonen. Uusiksi jäseniksi valittiin Maritta Hypen, Anu Karhu, Eveliina Laakso, Katja Reinikka, Heiju Simola, Hannu Timonen, Mikael Vakkari sekä Auni-Marja Vilavaara.

Helsingin Vihreiden hallitus 2018, kuvassa vasemmalta Katja Reinikka, Heiju Simola, Marjatta Hypen, Hannu Timonen, Eveliina Laakso, Sami Halme sekä Milo Toivonen. Kuvasta puuttuvat Auni-Marja Vilavaara, Mikael Vakkari sekä Anu Karhu.

Lisätietoja:
Sami Halme, puh. 0400 420 799, sami.halme@vihreat.fi
Toiminnanjohtaja Maaria Parry, puh. 040 754 3313, maaria.parry@vihreat.fi

Emma Kari: Neuvolat pelastamaan poikien lukutaitoa

Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Emma Kari esittää Helsingin neuvoloiden ottamista mukaan lukutaidon parantamistyöhön. Vuosituhannen alussa suomalaiset tytöt ja pojat olivat maailman parhaita lukutaidossa. Uusimpien PISA-tulosten perusteella ero tyttöjen ja poikien lukutaidossa on revennyt suuremmaksi kuin muissa länsimaissa.

”Kuilu tyttöjen ja poikien välillä kasvaa vuodesta toiseen. Aikuisväestön lukutaidossa ei näy sukupuolieroja. Yhä useamman pojan syrjäytyminen ja lukutaidon rapautuminen on uusi ilmiö, joka on välittömästi pysäytettävä. Kuntien on puututtava lasten oppimistulosten eriytymiseen päiväkotien ja koulujen lisäksi myös neuvoloissa”, Kari toteaa.

Kari esittää, että lapsille ääneen lukemiseen kannustaminen saadaan osaksi Helsingin neuvoloiden perustoimintaa. Kari jättää aiheesta valtuustoaloitteen keskiviikkona. Esimerkkiä voidaan hakea eräiden kuntien neuvoloissa toteutetusta ”Lue lapselle” -kokeilusta, jonka valtakunnallistamista ja vakiinnuttamista Kari myös toivoo.

”Neuvolajärjestelmä tavoittaa kaikki perheet varhaisesta vaiheesta lähtien. On tärkeää, että neuvolassa painotetaan vanhemmille lapselle ääneen lukemisen tärkeyttä. Erityisen tärkeää on nyt panostaa heikoimmassa asemassa olevien lasten lukutaitoon. On tärkeää, että jokaiselle lapselle luetaan iltasatu”, Kari jatkaa.

Pohja lukemiskulttuurille ja lukutaidolle luodaan jo varhaislapsuudessa. Vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevin nimenomaan ennen kuin lapsi itse osaa lukea. Kari muistuttaa, että syrjäytymisvaarassa olevista pojista puhuttaessa on tärkeää tiedostaa suppean mieskuvan laajentamisen tärkeys. Jokainen lapsen tulee saada kasvaa ainutlaatuisena yksilönä.

“Lapselle ääneen lukeminen kasvattaa lapsen sanavarastoa, parantaa koulussa menestymisen edellytyksiä sekä parantaa lapsen tunnetaitoja ja sosiaalisia kykyjä. Kaikkea tätä lapset tarvitsevat. Samalla meidän on ymmärrettävä, että heikon koulumenestyksen taustalla voi olla monia eri tekijöitä. Tärkeintä on tunnistaa tukea tarvitsevat lapset ja perheet. Varhainen tuki on tehokkainta tukea”, Kari sanoo.

Vuosi sitten Kari julkaisi “Pelastetaan pojat” -paketin, jossa esitetään useita politiikkatoimia syrjäytymisvaarassa olevien poikien auttamiseksi.

https://www.vihreat.fi/pelastetaan-pojat 

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801

Anni Sinnemäki Helsingin budjetista: kasvava kaupunki satsaa laadukkaaseen opetukseen, varhaiskasvatukseen ja eriarvoisuuden torjuntaan

Helsinki siirtyy ensi vuonna maksuttomaan varhaiskasvatukseen alkaen 5-vuotiasta lapsista. Eriarvoisuutta torjutaan kunnianhimoisesti ja jokainen ekaluokkalainen saa aloittaa vieraan kielen oppimisen. Helsingin Kaupunginvaltuusto käsittelee tänään kokouksessaan kaupungin ensi vuoden talousarviota.

Helsinki kasvaa tällä hetkellä nopeammin kuin rohkeimmatkaan ennusteet ovat uskaltaneet luvata. Etenkin lasten määrä lisääntyy jatkuvasti. Helsingissä pyritäänkin huomioimaan päivähoitoikäisten lasten määrä tulevina vuosina entistä täsmällisemmin, jotta päiväkotipaikkoja riittäisi kaikille niitä tarvitseville lapsille ja jotta jokainen perhe saisi päiväkotipaikan läheltä kotiaan.

– Vuosi sitten Helsingin kuluvan vuoden budjetista neuvoteltaessa Vihreät esittivät, että varhaiskasvatuksesta on tehtävä maksutonta helsinkiläisille lapsille. Nyt tämä maksuttomuus aloitetaan ensi vuonna viisivuotiaista lapsista. Helsinki toimii jälleen kerran suunnannäyttäjänä siinä, miten koulutuksesta leikkaamisen sijaan lapsiin satsataan entistä enemmän, linjaa Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Varhaiskasvatuksen laadun lisäksi myös kouluikäisiin lapsiin satsataan ensi vuoden budjetissa. Ensi vuonna jokainen ekaluokkalainen Helsingin jokaisessa koulussa saa aloittaa vieraan kielen opiskelun.

– Tutkimusten mukaan uusiin kieliin tutustuminen kannattaa oppia ajoissa. Vihreille oli tärkeää, että tämä hieno uudistus koskee nimenomaan Helsingin jokaista koulua sen sijaan, että varhainen kieltenoppiminen olisi vain harvojen koulujen oppilaiden etuoikeus. Tässäkin alueellinen ja lasten välinen tasa-arvo toteutuu, Sinnemäki iloitsee.

Budjetista neuvoteltaessa päätettiin myös yhdessä valtuustoryhmien kesken, että Vartiosaari ei kuulu tämän valtuustokauden rakentamisen suunnittelun painopisteisiin. Sen sijaan ensi vuosina rakennetaan mm. Pasilaan, Jätkäsaareen, Kalasatamaan, Kruunuvuorenrantaan, Arabianrantaan, Vuosaareen, Raide-Jokerin varrelle, Koskelaan ja eri puolelle kaupunkia pienempinä täydennysrakentamishankkeina.

– Kun rakentamista suunnitellaan ja toteutetaan paljon, on samalla tärkeää osata myös valita se, minne ensimmäiseksi ei rakenneta. Seuraavaksi haluamme tavoitella Vartiosaaren ainutlaatuisen luonnon ja saaren virkistyskäytön avaamista kaikkien helsinkiläisten iloksi, Sinnemäki kertoo.

Ensi vuoden budjetissa torjutaan eriarvoistumista. Ryhmien välisissä neuvotteluissa talousarvioon lisättiin tarvepohjaista erityisrahaa, jotta jokaisessa koulussa ja päiväkodissa olisi yhtä hyvä oppia ja jotta erot Helsingin eri alueiden välillä eivät kärjistyisi.  Vihreät iloitsevat budjetissa myös siitä, että tulevina vuosina Helsingissä liikutaan sujuvammin: raideliikenteeseen satsataan, ja pyöräilyn investointirahat kaksinkertaistetaan tulevien kolmen vuoden aikana. Myös kaupunkipyöräjärjestelmän laajentamista jatketaan.

 

Lisätietoja:
Anni Sinnemäki, puh. 050 511 3166
Erityisavustaja Julianna Kentala, puh. 040 5195 700

Esitetty sote-malli sitoo Uudenmaan kädet

 

Johanna Karimäki (oik.), Timo Juurikkala ja Maria Ohisalo ovat huolissaan terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisesta esitetyssä sote-mallissa

Uudenmaan Vihreät maakuntavaltuutetut pitävät ongelmallisena hallituksen nyt esittämää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta ja sen viimeisintä lakiluonnosta.

“Esityksessä on useita vanhoja ongelmia, mutta sen lisäksi myös uusia. Uusista ongelmista suurin on, että Suomen kansainvälisesti arvioiden maailman huippuluokkaa oleva erikoissairaanhoito ollaan asettamassa osittain markkinaehtoiseksi. Näyttää siltä, että Uusimaa pakotetaan avaamaan merkittävä osa toimintaansa asiakasseteleille, oli se toiminnan kannalta järkevää tai ei.  Uusimaa ei pysty priorisoimaan potilaiden laadukasta ja saumatonta hoitoa ja kustannustehokkuutta, vaan joutuu asettamaan kaiken edelle sen, että yritykset pääsevät terveysmarkkinoille. Lisäksi asiakasseteliä koskevat pykälät ovat vaikeaselkoisia ja tulkinnanvaraisia”, ihmettelee Vihreän maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtaja Johanna Karimäki.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus tarvitaan. Vihreät on jo vuosia pitänyt keskeisinä tavoitteina terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista, sujuvia hoitopolkuja ja selkeää sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistämistä. Maakuntahallinnolla pitäisi olla myös verotusoikeus ja maakuntia pitäisi olla vähemmän.

“Hyvä lähtökohta uudistukselle olisi luottaa siihen, että sosiaali- ja terveyskeskusten markkinallistamisesta sekä asiakasseteleiden ja henkilökohtaisen budjetoinnin käytöstä päätettäisiin pääasiassa maakunnissa. Se, mikä sopii Uudellemaalle, ei välttämättä sovi Lappiin. Maakuntien oma harkinta varmistaisi rauhallisesti sujuvan muutoksen ilman markkinallistamisen pakon aiheuttamaa hätäilyä”, sanoo Vihreän maakuntahallitusryhmän puheenjohtaja Timo Juurikkala.

Vihreät kantaa huolta myös sote-uudistuksen rahoituksesta. Hallitus tavoittelee merkittäviä kustannussäästöjä sote-uudistuksella mutta ei ole osoittanut, miten säästöjä syntyy.

“Asiantuntijat ovat olleet hyvin huolissaan kapitaatiomalliin perustuvan rahoituksen kestävyydestä. Vihreät pitää asiantuntijoiden esittämää kritiikkiä mallista tärkeänä, eikä sitä soisi hallituksen tavoin sivuutettavan. Nyt näyttää todennäköiseltä, että kustannustehokkuus ei parane eivätkä terveys- ja hyvinvointierot pienene”, ihmettelevät Johanna Karimäki ja Timo Juurikkala.

Uudenmaan vihreät maakuntavaltuutetut ovat myös huolissaan henkilöstön roolista uudistuksessa.

“Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, hyvin merkittävä osa erityisesti Uudenmaan tuotannosta siirtyy yksityisille toimijoille ja vastaava osa rahoituksesta siirtyy julkiselta yksityisille toimijoille. Kun tähän lisätään hallituksen suunnitelmat säästää sosiaali- ja terveyspalveluista, voi Uudenmaan maakunnan ensimmäinen tehtävä olla henkilökunnan määrän hyvin rankka karsiminen. Vaikka uusia töitä meidän mainioille osaajillemme löytyisikin, on muutosvauhti inhimillisesti hyvin raskas, varsinkin kun alan työntekijät ovat joutuneet elämään epävarmuudessa jo vuosia”, sanoo Vihreän maakuntavaltuustoryhmän varapuheenjohtaja Maria Ohisalo.

 

Lisätiedot:

Johanna Karimäki
Uudenmaan Vihreän maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja
Puh. 09 432 3021

Maria Ohisalo
Uudenmaan Vihreän maakuntavaltuustoryhmän varapuheenjohtaja
Puh. 040 7034185

Timo Juurikkala
Uudenmaan maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, Vihreät
Puh. 040 555 4013

 

Uudenmaan Vihreä maakuntavaltuustoryhmä:
Toiminnanjohtaja Tuomas Green, Uudenmaan Vihreät, tuomas.green@vihreat.fi, 045 1242 818
Toiminnanjohtaja Maaria Parry, Helsingin Vihreät, maaria.parry@vihreat.fi, 040 754 3313

 

Vihreät tyytyväisiä budjettiin: Helsinki torjuu eriarvoisuutta kunnianhimoisesti, sosiaali- ja terveyspalveluihin ensimmäistä kertaa tarvepohjaista lisärahoitusta

Helsinki torjuu ensi vuoden budjetissaan voimakkaasti eriarvoisuutta. Kaupungin uusi strategia linjaa poikkeuksellisen vahvasti, että Helsinkiä kehitetään tasavertaisesti. Nyt neuvoteltu budjetti lunastaa nämä tavoitteet ja panostaa reippaasti tasa-arvoiseen koulutukseen ja kasvatukseen. Vihreät ovat tyytyväisiä tänään päättyneisiin neuvotteluihin Helsingin talousarviosta, joissa Vihreiden keskeiset tavoitteet toteutuivat.

Ensi vuoden budjetissa näkyy vahvasti satsaus tasa-arvoiseen koulutukseen ja varhaiskasvatuksen laatuun.

– Nostimme tarvepohjaista lisärahaa (ns. positiivisen diskriminaation raha) haastavampien alueiden koulujen ja varhaiskasvatuksen tukemiseen, jotta varmistetaan, että jokaisessa helsinkiläisessä koulussa ja päiväkodissa on yhtä hyvä oppia. Tehokkaasti havaittua käytäntöä myös laajennetaan ammattikouluihin ja ruotsinkieliselle puolelle.  Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukea lisätään. Maksuton varhaiskasvatus aloitetaan ensi vuonna viisivuotiaista, ja tähän on satsattu riittävästi, kertoo Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs.

Varhaiskasvatuksen laatu oli Vihreille yksi keskeinen tavoite näissä neuvotteluissa. Myös lasten määrän reippaaseen kasvuun varaudutaan ja päiväkoteja rakennetaan lisää, jotta paikat riittävät kaikille tarvitseville ja mahdollisimman moni perhe saisi päivähoitopaikan läheltä kotiaan.

– Kun lapsimäärä kaupungissa kasvaa, ja yhä useampi osallistuu varhaiskasvatukseen, täytyy samalla varmistaa, että saamme riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa ja että henkilökunta voi tehdä työnsä hyvin. Tämän varmistamiseksi käynnistetään keskustelut työntekijöiden kanssa, Kivekäs jatkaa.

Suurimmat lisäykset budjettiin tehtiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, joihin lisättiin yhteensä 21 miljoonaa euroa. Kiitelty tarvepohjainen lisäraha laajenee nyt ensimmäistä kertaa myös sosiaali- ja terveyspalveluihin.

– Kaupunkistrategian kunnianhimoisia tavoitteita päästään nyt toteuttamaan myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Erityisesti tärkeää on, että voimme torjua lasten eriarvoistumista myös neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa. Nuorten mielenterveysongelmissa autetaan matalalla kynnyksellä tarjottavilla palveluilla, sanoo sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa.

–  On myös hyvin tärkeää, että ikääntyvien palveluita kohennetaan erityisesti satsaamalla kotihoitoon, jatkaa Vesikansa.

Budjettineuvotteluissa linjattiin Vihreiden aloitteesta myös kaupungin kestävästä kasvusta ja arvokkaan luonnon säästämisestä.

– Vartiosaari jää tuleviksi vuosiksi virkistyskäyttöön helsinkiläisten iloksi. Helsinki kasvaa ennennäkemättömän vauhdikkaasti ja kaupungissa rakennetaan paljon. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että ohjaamme rakentamisen kestävästi ja säästämme arvokasta luontoa. Tämän takia kaavoituksen resurssit budjetissa ohjattiin täydennysrakentamiseen ja Vartiosaaren rakentamisen suunnittelu keskeytetään nyt kokonaan tämän valtuustokauden ajaksi, iloitsee kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki.

– Budjettineuvotteluissa lisättiin rahaa muun muassa raideliikenteeseen, luonnonsuojeluohjelmaan ja kunnianhimoisen päästövähennysohjelman valmisteluun sekä liikuntapaikkojen rakentamiseen, Sinnemäki jatkaa.

Helsinki jatkaa myös satsaamista pyöräliikenteeseen: käytettävät investointimäärärahat kaksinkertaistetaan kolmen vuoden aikana ja kaupunkipyörät laajennetaan kaikkialle Helsinkiin.

Lisätietoja:
Anni Sinnemäki, puh. 050 511 3166
Sanna Vesikansa, puh. 040 745 9586
Otso Kivekäs, puh. 044 333 6338

Hiilineutraali kaupunki satsaa koulutukseen ja kestävään kasvuun

Lue vihreiden ryhmäpuhe kaupunginvaltuuston strategia-keskustelussa 13.9. tästä 

 

Helsinki torjuu eriarvoisuutta ja ilmastonmuutosta tehokkaasti, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä satsaa varhaiskasvatuksen laatuun ja luonnon monimuotoisuuteen. Kaupunginhallitus hyväksyi strategiaesityksen tänään kokouksessaan. Vihreiden kaikki keskeiset tavoitteet ovat mukana strategiassa.

– Helsinki torjuu ilmastonmuutosta kunnianhimoisesti. Tavoitteemme on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, kun aiempi tavoite oli vuosi 2050. Ilmastopäästöjä vähennetään 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uudet ilmastotavoitteet nostavat Helsingin niiden kaupunkien joukkoon, jotka toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen torjunnassa, kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki kertoo.

Vihreiden aloitteesta Helsinki on päättänyt, ettei varhaiskasvatuksen laatua heikennetä maan hallituksen linjan mukaisesti. Helsinki sitoutuu jatkamaan linjaa, jossa tasa-arvoinen päivähoito-oikeus säilyy ja ryhmäkoot ovat pienempiä kuin lain minimitaso. Myös päivähoidon henkilökunnan pysyvyyteen ja turvalliseen arkeen satsataan. Maksuton varhaiskasvatus aloitetaan viisivuotiaista.

– Tulevina vuosina Helsingissä viedään raidehankkeita eteenpäin kunnianhimoisesti. Tuusulanväylän, Vihdintien, Malmin ja Kalasataman raitiotiet etenevät. Helsingistä rakennetaan raideliikenteen verkostokaupunkia yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi Helsingin ainutlaatuinen luonto, sen merkitys kaupunkilaisille ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen saavat strategiassa ansaitsemansa painoarvon, iloitsee Sinnemäki.

Pormestarin luonnoksessa ollut linjaus paperittomien palveluiden rajaamisesta vain kiireelliseen terveydenhuoltoon ja hätämajoitukseen poistettiin strategiasta, koska niistä ei päästy yhteisymmärrykseen puolueiden kesken.

– Vihreiden mielestä Helsingin pitää tarjota myös paperittomille ihmisille esimerkiksi kroonisten sairauksien välttämätön hoito, jotteivät ne pahene. Kun asiaa ei strategiassa linjata, sen valmistelu jatkuu perustuen sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökseen, jossa palvelut turvataan. Olen luottavainen, että myös kaupunginvaltuusto tulee päätymään lautakunnan enemmistön linjalle, sanoo apulaispormestari Sanna Vesikansa.

Vihreiden tavoitteet kotoutumisen tehostamisesta päätyivät strategiaesitykseen. Erityisesti maahanmuuttaneiden kielenopetukseen satsataan ja maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämistä tehostetaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa.

– Koko strategiassa voi olla hyvin tyytyväinen ohjelman painotukseen torjua alueellista eriarvoistumista. Hyvinvointi- ja terveyseroja kavennetaan ja asunnottomuutta torjutaan aktiivisesti, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs.

Strategian talouslinja on tiukka, mutta mahdollistaa aiempia vuosia paremmin investoinnit kaupungin kasvuun ja kaupunkilaisten palvelut. Strategiassa huomioidaan vahvemmin peruspalveluihin satsaaminen.

– Vihreille tärkeä tavoite oli, että Helsingissä otetaan huomioon nykyistä paremmin, kuinka lasten ja vanhusten määrä kasvaa muita kaupunkilaisia nopeammin. Nyt Helsingin budjetista päätettäessä meidän on helpompi turvata kaikille riittävät ja laadukkaat palvelut, sanoo Kivekäs.

Lopullisen päätöksen strategiasta tekee Helsingin kaupunginvaltuusto kokouksessaan 27.9.2017.

Lisätietoja:
Otso Kivekäs, valtuustoryhmän puheenjohtaja, puh. 044 333 6338
Anni Sinnemäki, apulaispormestari, puh. 050 511 3166
Sanna Vesikansa, apulaispormestari, puh. 040 745 9586

Vihreät johtamaan Uudenmaan liiton ja HUS:n valtuustoja – ”Tavoitteena entistä elinvoimaisempi Uusimaa”

Kevään kuntavaalien myötä Uudenmaan maakunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi noussut Vihreät on saanut useita tärkeitä kuntarajat ylittäviä johtotehtäviä.

Maakuntavaltuuston puheenjohtajaksi nimettiin helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Mari Holopainen ja HUS:n valtuuston puheenjohtajaksi niin ikään helsinkiläinen, HUS:n hallituksessa aiemmin vaikuttanut pitkän linjan kuntapoliitikko Suzan Ikävalko.

HUS:n hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin kaupunginvaltuutettu Jari Oksanen Porvoosta. Oksanen toimii myös HUS:n konsernijaoston varapuheenjohtajana. Maakuntahallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kaupunginvaltuutettu Timo Juurikkala Vantaalta.

”Tuleva maakuntauudistus on yksi Suomen hallintohistorian suurimpia. Vaikka nykymuotoisen maakunnan sekä HUS:n hallintoelinten kausi on normaalia lyhyempi, on se sitäkin tärkeämpi. Yhteinen tavoitteemme on huolehtia, että siirtymäkausi maakuntahallintoon sujuu ilman suuria ongelmia ja haasteet käännetään mahdollisuuksiksi. Uudenmaan vahvuudet kuten osaaminen tulee nostaa kehityksen ja kilpailukyvyn ajureiksi”, toteavat Mari Holopainen ja Timo Juurikkala

Näihin vahvuuksiin kuuluu myös Suomen toiseksi suurin työnantaja ja monia erikoissairaanhoidon valtakunnallisista erityistehtäviä hoitava Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Vihreiden näkemyksen mukaan Meilahden tutkimus- ja opetustyö kannattaa entistä vahvemmin valjastaa osaksi tulevaisuuteen katsovaa innovaatio- ja elinkeinopolitiikkaa.

”Työskentelen myös sen eteen, että palveluiden potilaslähtöinen, tarkoituksenmukainen integraatio etenee Uudellamaalla perustason palveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä. Kun työnjako ja yhteistyö pelaa saumattomasti,on tuloksena todennäköisesti myös kustannustehokkuutta, palveluiden parempaa vaikuttavuutta ja asiakastyytyväisyyttä”, lupaa Suzan Ikävalko.

Uudenmaan maakuntavaltuusto piti järjestäytymiskokouksensa 29. elokuuta ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) valtuusto 30. elokuuta.

Suzan Ikävalko, Helsinki

Mari Holopainen, Helsinki

 

 

 

 

 

 

Timo Juurikkala, Vantaa

Jari Oksanen, Porvoo

 

 

 

 

 

 

Lisätietoja:

Mari Holopainen, p. 0407620944
Suzan Ikävalko, p. 050 5834292
Timo Juurikkala, p. 040 5554013
Jari Oksanen, p. 0400 494039
Toiminnanjohtaja Maaria Parry, Helsingin Vihreät, p. 040 754 3313
Toiminnanjohtaja Tuomas Green, Uudenmaan Vihreät, p.  045 124 2818

Uudenmaan liiton  tiedote valinnoista

HUS:n tiedote valinnoista

Vihreät Helsingin strategiasta: Suunta on vihreä, mutta työtä vielä tehtävänä

Anni Sinnemäki, Otso Kivekäs ja Sanna Vesikansa

Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs on tyytyväinen siihen, miten paljon Vihreiden keskeiset tavoitteet ovat mukana ehdotuksessa Helsingin uudeksi strategiaksi. Strategiaehdotus julkaistiin tänään.

– Saimme eilen päättyneissä neuvotteluissa jo strategiaehdotukseen mukaan paljon vihreille tärkeitä asioita. Helsinki satsaa päivähoitoon ja koulutukseen, torjuu eriarvoisuutta ja aikaistaa hiilineutraaliustavoitettaan. Vaikka vihreät tavoittelivat vielä isompia satsauksia lapsiin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan, suunta on oikea, kertoo Kivekäs.

Helsinki siirtyy maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Ensimmäisenä osittainen maksuttomuus aloitetaan viisivuotiaista. Helsinki myös sitoutuu edelleen kaikkien lasten tasa-arvoiseen päivähoito-oikeuteen ja satsaa päivähoidon laatuun. Ryhmäkoot pidetään myös lain minimitasoa kunnianhimoisempina.

– Helsinki torjuu strategiassa vahvasti eriarvoisuutta. Tulokselliseksi osoitettua myönteisen erityiskohtelun rahoitusta päiväkodeissa ja kouluissa kasvatetaan tällä valtuustokaudella. Viime viikolla julkaistu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimus osoittaa selvästi, että Helsingin kouluille myöntämä syrjäytymistä ehkäisevä lisärahoitus on erittäin tehokas tapa torjua muun muassa koulupudokkuutta, Kivekäs muistuttaa.

Helsinki aikaistaa esityksessä hiilineutraaliuteen siirtymistä vuodesta 2050 vuoteen 2035. Ilmastopäästöjä vähennetään 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Kaupunki tulee satsaamaan raideliikenteeseen ja aloittaa kaupunkibulevardien rakentamisen Vihdintiestä.

– Helsingin ilmastotavoitteet ovat Suomen suurten kaupunkien mittakaavassa historiallisen kunnianhimoiset, kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki iloitsee.

– Suuret kaupungit ratkaisevat sen, pääsemmekö Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Vihreät uskovat, että hiilineutraalisuustavoite olisi mahdollista saavuttaa jo vuonna 2030, mutta strategiaesityksen tavoite asettaa Helsingille tuntuvasti lisää kunnianhimoa löytää ratkaisuja, joiden avulla Helsinki on tulevaisuudessa vähäpäästöinen ja vapaa fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

Paperittomien kohtelun osalta Vihreät eivät ole tyytyväisiä esitykseen, vaan kannattavat, että välttämättömät terveyspalvelut tarjotaan kaikille niitä tarvitseville. Samalla linjalla oli kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta kokouksessaan tiistaina.

– Jokaisen ihmisen terveyttä on järkevää hoitaa jo ennen kuin ongelmat ovat henkeä uhkaavia. Se on sekä yksilöiden että kaupungin etu. Meistä Helsingin pitää sitoutua hoitamaan kaikille perusterveydenhuollon palvelut. Mielenterveysongelmien tai kroonisen sairauden hoitaminen on usein halvempaa kuin kriisin odottaminen, sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa huomauttaa.

– Myös strategian taloustavoitteissa olisimme toivoneet vahvempia satsauksia päiväkoteihin ja kouluihin sekä muihin kasvavan kaupungin kannalta tärkeisiin palveluihin. Niiden puolustaminen jatkuu, kun Helsingin budjetista päätetään syksyllä, linjaa Kivekäs.

Lisätietoja:

Otso Kivekäs, puh. 044 333 6338
Anni Sinnemäki, puh. 050 511 3166
Sanna Vesikansa, puh. 040 745 9586

Kunnianhimoa ilmastotavoitteisiin sekä satsauksia eriarvoistumisen torjuntaan ja päivähoidon laatuun

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs vaatii, että Helsingissä torjutaan ilmastonmuutosta tähtäämällä hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Helsingin tulevien vuosien suuntaviivat määritellään lähiaikoina uudessa strategiassa, jonne Vihreät esittävät Helsingin viimeisen kivihiilivoimalan korvaamista hajautetulla uusiutuvalla energialla ja energiatehokkuudella.

– Suurten kaupunkien on näytettävä suuntaa. Helsingin neljän suurimman puolueen pormestariehdokkaat kannattivat ennen kuntavaaleja Salmisaaren kivihiilivoimalan sulkemista vuoteen 2030 mennessä, Kivekäs muistuttaa.

Toinen Vihreiden tärkeimmistä tavoitteista on eriarvoisuuden torjuminen. Vihreät esittävät, että tulokselliseksi osoitettua myönteisen erityiskohtelun rahoitusta päiväkodeissa ja kouluissa kasvatetaan tällä valtuustokaudella. Viime viikolla julkaistu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimus osoittaa selvästi, että Helsingin kouluille myöntämä syrjäytymistä ehkäisevä lisärahoitus on erittäin tehokas tapa torjua muun muassa koulupudokkuutta.

– Lasten ja nuorten eriarvoistamista vähentää erityisesti laadukas opetus ja varhaiskasvatus. Siksi Vihreät tavoittelee varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista ja sitä, että jokaisessa helsinkiläisessä koulussa on yhtäläiset mahdollisuudet oppia. Tutkimuksen mukaan erityistuesta hyötyvät eniten heikosti pärjäävät kantasuomalaiset pojat sekä maahanmuuttajatytöt. Helsingin jokaisen koulun on oltava niin hyvä, että vanhemmat valitsevat mielellään lähikoulun, Kivekäs linjaa.

Vihreiden tavoitteisiin kuuluu myös  laadukas ja maksuton varhaiskasvatus. Osittainen varhaiskasvatuksen maksuttomuus voitaisiin toteuttaa Helsingissä  vaiheittain viisivuotiaista aloittaen.

– Neljä tuntia maksutonta varhaiskasvatusta päivässä toisi mukanaan monia etuja. Maksuttomuus parantaisi heikommassa asemassa olevien perheiden lasten mahdollisuuksia saada laadukasta varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus helpottaa koulun aloitusta, parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia ja vähentää syrjäytymisriskiä. Samaan aikaan on kuitenkin myös huolehdittava varhaiskasvatuksen laadusta ja riittävästä määrästä hoitopaikkoja, Kivekäs huomauttaa.

Ehdotus Helsingin vuosien 2017-2021 strategiaksi julkistetaan torstaina 24.8.2017. Kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi strategia tulee syyskuussa.

– Toivomme tietenkin, että mahdollisimman monet tavoitteistamme olisivat mukana jo pormestarin ehdotuksessa, Kivekäs painottaa.

Lisätietoja:

Otso Kivekäs, Helsingin Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
puh. 044 333 6338

 

Emma Kari: Helsingin tukea tarvitseville kouluille 10 miljoonan euron lisärahoitus

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii Helsinkiä nostamaan lasten ja nuorten syrjäytymisen torjumisen valtuustokauden kärkitavoiteeksi. Tänään julkaistu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimus osoittaa selvästi, että Helsingin kouluille myöntämä syrjäytymistä ehkäisevä lisärahoitus on erittäin tehokas tapa torjua koulupudokkuutta. Kari toimii Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnan varapuheenjohtajana ja suomenkielisen jaoston puheenjohtajana.

“Vihreät ovat vuosia ajaneet köyhien alueiden koulujen ja päiväkotien erityisrahaa, jotta syrjäytymisvaarassa olevia nuoria voitaisiin auttaa. Rahat ovat pieniä, mutta tulokset suuria. Nyt tutkimus osoittaa, että tätä lisärahoitusta saavien koulujen oppilaiden todennäköisyys jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen kasvoi Helsingissä merkittävästi. Näin vaikuttavien tutkimustulosten on ohjattava kaupungin politiikkaa”, Kari toteaa.

Erityistukea myönnetään Helsingissä koululaisten vanhempien koulutustason, perheiden tulotason sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuuden perusteella. VATT:n tutkimuksen mukaan erityistuesta hyötyvät eniten heikosti pärjäävät kantasuomalaiset pojat sekä maahanmuuttajatytöt.

Kari muistuttaa, että lasten ja nuorten syrjäytymisen estäminen edellyttää panostamista päiväkoteihin ja kouluihin.

“Helsinki on tehnyt oikein torjuessaan Sipilän hallituksen heikennykset varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Se ei kuitenkaan riitä. Yhden syrjäytyneen nuoren hinnaksi yhteiskunnalle on arvioitu olevan jopa miljoona euroa. Vielä suurempi asia on se henkilökohtaisen surun määrä, jonka yhteiskunnan marginaaliin jääminen aiheuttaa. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukeminen koulujen erityisrahoituksella on tutkitusti tehokas tapa estää lasten syrjäytymistä. Siksi tätä lisätukea on nyt nostettava merkittävästi”, Kari sanoo.

Vihreiden tavoitteena on nostaa lasten syrjäytymisen torjuminen ja koulutukseen panostaminen Helsingin päätavoitteiksi tälle valtuustokaudelle syksyllä hyväksyttävässä kaupungin strategiassa.

Lisätiedot:

Kansanedustaja Emma Kari
puh. 044 300 6801