Tiedotteet

Hiilineutraali kaupunki satsaa koulutukseen ja kestävään kasvuun

Lue vihreiden ryhmäpuhe kaupunginvaltuuston strategia-keskustelussa 13.9. tästä 

 

Helsinki torjuu eriarvoisuutta ja ilmastonmuutosta tehokkaasti, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä satsaa varhaiskasvatuksen laatuun ja luonnon monimuotoisuuteen. Kaupunginhallitus hyväksyi strategiaesityksen tänään kokouksessaan. Vihreiden kaikki keskeiset tavoitteet ovat mukana strategiassa.

– Helsinki torjuu ilmastonmuutosta kunnianhimoisesti. Tavoitteemme on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, kun aiempi tavoite oli vuosi 2050. Ilmastopäästöjä vähennetään 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uudet ilmastotavoitteet nostavat Helsingin niiden kaupunkien joukkoon, jotka toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen torjunnassa, kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki kertoo.

Vihreiden aloitteesta Helsinki on päättänyt, ettei varhaiskasvatuksen laatua heikennetä maan hallituksen linjan mukaisesti. Helsinki sitoutuu jatkamaan linjaa, jossa tasa-arvoinen päivähoito-oikeus säilyy ja ryhmäkoot ovat pienempiä kuin lain minimitaso. Myös päivähoidon henkilökunnan pysyvyyteen ja turvalliseen arkeen satsataan. Maksuton varhaiskasvatus aloitetaan viisivuotiaista.

– Tulevina vuosina Helsingissä viedään raidehankkeita eteenpäin kunnianhimoisesti. Tuusulanväylän, Vihdintien, Malmin ja Kalasataman raitiotiet etenevät. Helsingistä rakennetaan raideliikenteen verkostokaupunkia yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi Helsingin ainutlaatuinen luonto, sen merkitys kaupunkilaisille ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen saavat strategiassa ansaitsemansa painoarvon, iloitsee Sinnemäki.

Pormestarin luonnoksessa ollut linjaus paperittomien palveluiden rajaamisesta vain kiireelliseen terveydenhuoltoon ja hätämajoitukseen poistettiin strategiasta, koska niistä ei päästy yhteisymmärrykseen puolueiden kesken.

– Vihreiden mielestä Helsingin pitää tarjota myös paperittomille ihmisille esimerkiksi kroonisten sairauksien välttämätön hoito, jotteivät ne pahene. Kun asiaa ei strategiassa linjata, sen valmistelu jatkuu perustuen sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökseen, jossa palvelut turvataan. Olen luottavainen, että myös kaupunginvaltuusto tulee päätymään lautakunnan enemmistön linjalle, sanoo apulaispormestari Sanna Vesikansa.

Vihreiden tavoitteet kotoutumisen tehostamisesta päätyivät strategiaesitykseen. Erityisesti maahanmuuttaneiden kielenopetukseen satsataan ja maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämistä tehostetaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa.

– Koko strategiassa voi olla hyvin tyytyväinen ohjelman painotukseen torjua alueellista eriarvoistumista. Hyvinvointi- ja terveyseroja kavennetaan ja asunnottomuutta torjutaan aktiivisesti, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs.

Strategian talouslinja on tiukka, mutta mahdollistaa aiempia vuosia paremmin investoinnit kaupungin kasvuun ja kaupunkilaisten palvelut. Strategiassa huomioidaan vahvemmin peruspalveluihin satsaaminen.

– Vihreille tärkeä tavoite oli, että Helsingissä otetaan huomioon nykyistä paremmin, kuinka lasten ja vanhusten määrä kasvaa muita kaupunkilaisia nopeammin. Nyt Helsingin budjetista päätettäessä meidän on helpompi turvata kaikille riittävät ja laadukkaat palvelut, sanoo Kivekäs.

Lopullisen päätöksen strategiasta tekee Helsingin kaupunginvaltuusto kokouksessaan 27.9.2017.

Lisätietoja:
Otso Kivekäs, valtuustoryhmän puheenjohtaja, puh. 044 333 6338
Anni Sinnemäki, apulaispormestari, puh. 050 511 3166
Sanna Vesikansa, apulaispormestari, puh. 040 745 9586

Vihreät johtamaan Uudenmaan liiton ja HUS:n valtuustoja – ”Tavoitteena entistä elinvoimaisempi Uusimaa”

Kevään kuntavaalien myötä Uudenmaan maakunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi noussut Vihreät on saanut useita tärkeitä kuntarajat ylittäviä johtotehtäviä.

Maakuntavaltuuston puheenjohtajaksi nimettiin helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Mari Holopainen ja HUS:n valtuuston puheenjohtajaksi niin ikään helsinkiläinen, HUS:n hallituksessa aiemmin vaikuttanut pitkän linjan kuntapoliitikko Suzan Ikävalko.

HUS:n hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin kaupunginvaltuutettu Jari Oksanen Porvoosta. Oksanen toimii myös HUS:n konsernijaoston varapuheenjohtajana. Maakuntahallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kaupunginvaltuutettu Timo Juurikkala Vantaalta.

”Tuleva maakuntauudistus on yksi Suomen hallintohistorian suurimpia. Vaikka nykymuotoisen maakunnan sekä HUS:n hallintoelinten kausi on normaalia lyhyempi, on se sitäkin tärkeämpi. Yhteinen tavoitteemme on huolehtia, että siirtymäkausi maakuntahallintoon sujuu ilman suuria ongelmia ja haasteet käännetään mahdollisuuksiksi. Uudenmaan vahvuudet kuten osaaminen tulee nostaa kehityksen ja kilpailukyvyn ajureiksi”, toteavat Mari Holopainen ja Timo Juurikkala

Näihin vahvuuksiin kuuluu myös Suomen toiseksi suurin työnantaja ja monia erikoissairaanhoidon valtakunnallisista erityistehtäviä hoitava Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Vihreiden näkemyksen mukaan Meilahden tutkimus- ja opetustyö kannattaa entistä vahvemmin valjastaa osaksi tulevaisuuteen katsovaa innovaatio- ja elinkeinopolitiikkaa.

”Työskentelen myös sen eteen, että palveluiden potilaslähtöinen, tarkoituksenmukainen integraatio etenee Uudellamaalla perustason palveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä. Kun työnjako ja yhteistyö pelaa saumattomasti,on tuloksena todennäköisesti myös kustannustehokkuutta, palveluiden parempaa vaikuttavuutta ja asiakastyytyväisyyttä”, lupaa Suzan Ikävalko.

Uudenmaan maakuntavaltuusto piti järjestäytymiskokouksensa 29. elokuuta ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) valtuusto 30. elokuuta.

Suzan Ikävalko, Helsinki

Mari Holopainen, Helsinki

 

 

 

 

 

 

Timo Juurikkala, Vantaa

Jari Oksanen, Porvoo

 

 

 

 

 

 

Lisätietoja:

Mari Holopainen, p. 0407620944
Suzan Ikävalko, p. 050 5834292
Timo Juurikkala, p. 040 5554013
Jari Oksanen, p. 0400 494039
Toiminnanjohtaja Maaria Parry, Helsingin Vihreät, p. 040 754 3313
Toiminnanjohtaja Tuomas Green, Uudenmaan Vihreät, p.  045 124 2818

Uudenmaan liiton  tiedote valinnoista

HUS:n tiedote valinnoista

Vihreät Helsingin strategiasta: Suunta on vihreä, mutta työtä vielä tehtävänä

Anni Sinnemäki, Otso Kivekäs ja Sanna Vesikansa

Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs on tyytyväinen siihen, miten paljon Vihreiden keskeiset tavoitteet ovat mukana ehdotuksessa Helsingin uudeksi strategiaksi. Strategiaehdotus julkaistiin tänään.

– Saimme eilen päättyneissä neuvotteluissa jo strategiaehdotukseen mukaan paljon vihreille tärkeitä asioita. Helsinki satsaa päivähoitoon ja koulutukseen, torjuu eriarvoisuutta ja aikaistaa hiilineutraaliustavoitettaan. Vaikka vihreät tavoittelivat vielä isompia satsauksia lapsiin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan, suunta on oikea, kertoo Kivekäs.

Helsinki siirtyy maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Ensimmäisenä osittainen maksuttomuus aloitetaan viisivuotiaista. Helsinki myös sitoutuu edelleen kaikkien lasten tasa-arvoiseen päivähoito-oikeuteen ja satsaa päivähoidon laatuun. Ryhmäkoot pidetään myös lain minimitasoa kunnianhimoisempina.

– Helsinki torjuu strategiassa vahvasti eriarvoisuutta. Tulokselliseksi osoitettua myönteisen erityiskohtelun rahoitusta päiväkodeissa ja kouluissa kasvatetaan tällä valtuustokaudella. Viime viikolla julkaistu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimus osoittaa selvästi, että Helsingin kouluille myöntämä syrjäytymistä ehkäisevä lisärahoitus on erittäin tehokas tapa torjua muun muassa koulupudokkuutta, Kivekäs muistuttaa.

Helsinki aikaistaa esityksessä hiilineutraaliuteen siirtymistä vuodesta 2050 vuoteen 2035. Ilmastopäästöjä vähennetään 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Kaupunki tulee satsaamaan raideliikenteeseen ja aloittaa kaupunkibulevardien rakentamisen Vihdintiestä.

– Helsingin ilmastotavoitteet ovat Suomen suurten kaupunkien mittakaavassa historiallisen kunnianhimoiset, kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki iloitsee.

– Suuret kaupungit ratkaisevat sen, pääsemmekö Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Vihreät uskovat, että hiilineutraalisuustavoite olisi mahdollista saavuttaa jo vuonna 2030, mutta strategiaesityksen tavoite asettaa Helsingille tuntuvasti lisää kunnianhimoa löytää ratkaisuja, joiden avulla Helsinki on tulevaisuudessa vähäpäästöinen ja vapaa fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

Paperittomien kohtelun osalta Vihreät eivät ole tyytyväisiä esitykseen, vaan kannattavat, että välttämättömät terveyspalvelut tarjotaan kaikille niitä tarvitseville. Samalla linjalla oli kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta kokouksessaan tiistaina.

– Jokaisen ihmisen terveyttä on järkevää hoitaa jo ennen kuin ongelmat ovat henkeä uhkaavia. Se on sekä yksilöiden että kaupungin etu. Meistä Helsingin pitää sitoutua hoitamaan kaikille perusterveydenhuollon palvelut. Mielenterveysongelmien tai kroonisen sairauden hoitaminen on usein halvempaa kuin kriisin odottaminen, sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa huomauttaa.

– Myös strategian taloustavoitteissa olisimme toivoneet vahvempia satsauksia päiväkoteihin ja kouluihin sekä muihin kasvavan kaupungin kannalta tärkeisiin palveluihin. Niiden puolustaminen jatkuu, kun Helsingin budjetista päätetään syksyllä, linjaa Kivekäs.

Lisätietoja:

Otso Kivekäs, puh. 044 333 6338
Anni Sinnemäki, puh. 050 511 3166
Sanna Vesikansa, puh. 040 745 9586

Kunnianhimoa ilmastotavoitteisiin sekä satsauksia eriarvoistumisen torjuntaan ja päivähoidon laatuun

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs vaatii, että Helsingissä torjutaan ilmastonmuutosta tähtäämällä hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Helsingin tulevien vuosien suuntaviivat määritellään lähiaikoina uudessa strategiassa, jonne Vihreät esittävät Helsingin viimeisen kivihiilivoimalan korvaamista hajautetulla uusiutuvalla energialla ja energiatehokkuudella.

– Suurten kaupunkien on näytettävä suuntaa. Helsingin neljän suurimman puolueen pormestariehdokkaat kannattivat ennen kuntavaaleja Salmisaaren kivihiilivoimalan sulkemista vuoteen 2030 mennessä, Kivekäs muistuttaa.

Toinen Vihreiden tärkeimmistä tavoitteista on eriarvoisuuden torjuminen. Vihreät esittävät, että tulokselliseksi osoitettua myönteisen erityiskohtelun rahoitusta päiväkodeissa ja kouluissa kasvatetaan tällä valtuustokaudella. Viime viikolla julkaistu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimus osoittaa selvästi, että Helsingin kouluille myöntämä syrjäytymistä ehkäisevä lisärahoitus on erittäin tehokas tapa torjua muun muassa koulupudokkuutta.

– Lasten ja nuorten eriarvoistamista vähentää erityisesti laadukas opetus ja varhaiskasvatus. Siksi Vihreät tavoittelee varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista ja sitä, että jokaisessa helsinkiläisessä koulussa on yhtäläiset mahdollisuudet oppia. Tutkimuksen mukaan erityistuesta hyötyvät eniten heikosti pärjäävät kantasuomalaiset pojat sekä maahanmuuttajatytöt. Helsingin jokaisen koulun on oltava niin hyvä, että vanhemmat valitsevat mielellään lähikoulun, Kivekäs linjaa.

Vihreiden tavoitteisiin kuuluu myös  laadukas ja maksuton varhaiskasvatus. Osittainen varhaiskasvatuksen maksuttomuus voitaisiin toteuttaa Helsingissä  vaiheittain viisivuotiaista aloittaen.

– Neljä tuntia maksutonta varhaiskasvatusta päivässä toisi mukanaan monia etuja. Maksuttomuus parantaisi heikommassa asemassa olevien perheiden lasten mahdollisuuksia saada laadukasta varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus helpottaa koulun aloitusta, parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia ja vähentää syrjäytymisriskiä. Samaan aikaan on kuitenkin myös huolehdittava varhaiskasvatuksen laadusta ja riittävästä määrästä hoitopaikkoja, Kivekäs huomauttaa.

Ehdotus Helsingin vuosien 2017-2021 strategiaksi julkistetaan torstaina 24.8.2017. Kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi strategia tulee syyskuussa.

– Toivomme tietenkin, että mahdollisimman monet tavoitteistamme olisivat mukana jo pormestarin ehdotuksessa, Kivekäs painottaa.

Lisätietoja:

Otso Kivekäs, Helsingin Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
puh. 044 333 6338

 

Emma Kari: Helsingin tukea tarvitseville kouluille 10 miljoonan euron lisärahoitus

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii Helsinkiä nostamaan lasten ja nuorten syrjäytymisen torjumisen valtuustokauden kärkitavoiteeksi. Tänään julkaistu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimus osoittaa selvästi, että Helsingin kouluille myöntämä syrjäytymistä ehkäisevä lisärahoitus on erittäin tehokas tapa torjua koulupudokkuutta. Kari toimii Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnan varapuheenjohtajana ja suomenkielisen jaoston puheenjohtajana.

“Vihreät ovat vuosia ajaneet köyhien alueiden koulujen ja päiväkotien erityisrahaa, jotta syrjäytymisvaarassa olevia nuoria voitaisiin auttaa. Rahat ovat pieniä, mutta tulokset suuria. Nyt tutkimus osoittaa, että tätä lisärahoitusta saavien koulujen oppilaiden todennäköisyys jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen kasvoi Helsingissä merkittävästi. Näin vaikuttavien tutkimustulosten on ohjattava kaupungin politiikkaa”, Kari toteaa.

Erityistukea myönnetään Helsingissä koululaisten vanhempien koulutustason, perheiden tulotason sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuuden perusteella. VATT:n tutkimuksen mukaan erityistuesta hyötyvät eniten heikosti pärjäävät kantasuomalaiset pojat sekä maahanmuuttajatytöt.

Kari muistuttaa, että lasten ja nuorten syrjäytymisen estäminen edellyttää panostamista päiväkoteihin ja kouluihin.

“Helsinki on tehnyt oikein torjuessaan Sipilän hallituksen heikennykset varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Se ei kuitenkaan riitä. Yhden syrjäytyneen nuoren hinnaksi yhteiskunnalle on arvioitu olevan jopa miljoona euroa. Vielä suurempi asia on se henkilökohtaisen surun määrä, jonka yhteiskunnan marginaaliin jääminen aiheuttaa. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukeminen koulujen erityisrahoituksella on tutkitusti tehokas tapa estää lasten syrjäytymistä. Siksi tätä lisätukea on nyt nostettava merkittävästi”, Kari sanoo.

Vihreiden tavoitteena on nostaa lasten syrjäytymisen torjuminen ja koulutukseen panostaminen Helsingin päätavoitteiksi tälle valtuustokaudelle syksyllä hyväksyttävässä kaupungin strategiassa.

Lisätiedot:

Kansanedustaja Emma Kari
puh. 044 300 6801

Uudet kasvot Helsingin Vihreiden toimistolla

Kuvassa Helsingin Vihreiden toiminnanjohtaja Maaria Parry (oik) ja Helsingin Vihreiden järjestökoordinaattori ja vaalipäällikkö Emma Mikkilä (vas).

Helsingin Vihreiden toiminnanjohtajan tehtävään palasi maanantaina 14.8. Maaria Parry, joka on ollut kuusi vuotta opinto- ja perhevapailla ulkomailla.

“On mielenkiintoista palata Helsinkiin juuri nyt, kun vihreillä on vahva asema kunnallisvaalien jäljiltä ja kaupunki valmistelee uutta valtuustostrategiaansa. Tässä työssä pääsen tukemaan valtuutettujamme vihreiden strategiatavoitteiden edistämisessä ja toteuttamisessa”, Parry toteaa.

Toiminnanjohtaja vastaa piirijärjestön hallinnosta ja viestinnästä sekä toimii vihreän valtuustoryhmän sihteerinä.

Helsingin Vihreiden järjestökoordinaattorina ja vaalipäällikkönä toiminut Taina Tyrväinen on toimivapaalla maanantaista 14.8. alkaen. Hänen määräaikaisena sijaisenaan aloitti Emma Mikkilä. Mikkilä on aiemmin toiminut muun muassa Vihreiden kampanjakoordinaattorina ja toimistopäällikkönä. Helsingin Vihreiden järjestökoordinaattorina hän vastaa piirin järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan tukemisesta ja vaalikampanjasta.

”Hienoa päästä mukaan Helsingin Vihreiden järjestö- ja kampanjatyöhön! On innostavaa päästä tutustumaan ja kehittämään järjestökenttää ja suunnittelemaan tulevia maakuntavaaleja”, Mikkilä kertoo.

Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Pauliina Saares
puh. 040 741 2778
pauliina.saares(at)vihreat.fi

Helsingin Vihreiden toiminnanjohtaja Maaria Parry
puh. 045 754 3313
maaria.parry(at)vihreat.fi

Helsingin Vihreiden järjestökoordinaattori ja vaalipäällikkö Emma Mikkilä
puh. 045 125 2541
emma.mikkila(at)vihreat.fi

Vihreät esittää maakuntavaltuuston puheenjohtajaksi Mari Holopaista

Helsingin Vihreät esittää Uudenmaan maakuntavaltuuston puheenjohtajaksi Mari Holopaista. Holopainen on kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu ja kauppatieteiden väitöskirjatutkija Aalto-yliopistossa. Hän on toiminut yli kahdeksan vuotta maakuntavaltuuston jäsenenä ja varajäsenenä. Kuluvalla kaudella hän puheenjohtaa myös Helsingin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nuorisojaostoa.

– Näen tehtävän merkityksellisenä juuri nyt. Suunnitelmissa on laaja tehtäväkentän ja organisaatioiden muutos, joista suurin ja haasteellisin koskee sosiaali- ja terveyspalveluita. Maakuntavaltuustossa on asiantuntijatietoa hyödyntäen käytävä keskustelua siitä, miten pystytään jatkossa turvaamaan palvelut asukkaille. Itse näen tärkeänä, että huolehditaan tasa-arvoisista ja järkevistä rakenteista, ennaltaehkäisystä ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevista, Holopainen linjaa.

– Uudenmaan kannattaisi mielestäni nostaa yhä enemmän osaaminen, kansainvälisyys, koulutus, tutkimus ja startupit vahvuuksikseen. Uudellamaalla asuu lähes kolmannes Suomen väestöstä ja sen merkitys on ratkaiseva maamme talouden uudistumisen kannalta, Holopainen jatkaa.

Muiksi maakuntavaltuuston jäseniksi esitetään Fatim Diarraa, Jasmin Hamidia, Atte Harjannetta, Kati Juvaa, Maria Ohisaloa, Reetta Vanhasta ja Ozan Yanaria. Maakuntahallituksen jäseneksi esitetään Minerva Krohnia, joka on toiminut tehtävässä edellisellä kaudella.

HSL:n hallitukseen Helsingin Vihreät esittävät Ville Ylikahria ja Alviina Alametsää. Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut HSY:n hallituksen varapuheenjohtajaksi esitetään Atte Harjannetta.

 

Lisätietoja:
Mari Holopainen, kaupunginvaltuutettu, puh. 0407620944
Otso Kivekäs, Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja, puh. 044 333 6338

Helsinki palauttaa omaishoidon tuen kriteerit, uudistus valmisteltava oikeudenmukaisemmin

Sosiaali- ja terveyslautakunta kehottaa Helsinkiä myöntämään omaishoidon tukea tilapäisesti vanhoilla perusteilla, kunnes uudet, oikeudenmukaisemmat kriteerit on valmisteltu. Lautakunta käsitteli omaishoidon tuen kriteereitä ja tukeen aiemmin tänä vuonna tehtyjä muutoksia tänään kokouksessaan. Myös alkuvuodesta tehdyt monilta tukea heikentävät päätökset on käyty läpi.

”Me haluamme parantaa omaishoitajien tukea, emme heikentää sitä. Lautakunnalle esitetyt muutokset ovat oikeansuuntaisia, mutta niistä ei selviä, miten muutokset vaikuttavat tuen saajien määrään. Siksi palautimme vanhat kriteerit voimaan väliaikaisesti. Nyt on valmisteltava uudet kriteerit huolellisesti, omaisjärjestöjä kuullen”, linjaa lautakunnan jäsen Laura Nordström.

Sosiaali- ja terveysvirasto uudisti omaishoidon tuen kriteerit vuoden vaihteessa. Uudistuksen on kritisoitu heikentävän omaishoitajien tukea Helsingissä ja muutokset ovat synnyttäneet laajaa kritiikkiä omaishoitajaperheiden keskuudessa. Tästä syystä Vihreät ovat jo aiemmin vaatineet, että Helsingin omaishoidontuen kiristykset peruttava ja kriteerit valmisteltava uudelleen. Maaliskuussa sosiaali- ja terveyslautakunta ohjeistikin sosiaali- ja terveysvirastoa keskeyttämään omaishoidon tuen tarkistukset, jotka heikensivät etenkin monien alle 18-vuotiasta hoitavien omaishoitajien tukea. Selvityksen mukaan uusien kriteerien perusteella omaishoidontuki olisi heikentynyt tai jopa katkeaisi todella suurella osalla, jopa puolella lapsiperheistä.

“Vammaisjärjestöjä ja omaisia on tärkeää kuulla kriteerejä uusittaessa. Olen kuullut koko alkuvuoden omaishoitajien huolia ja siksi nyt on tärkeää saada konkreettinen hengähdystauko. Kannatamme uudistamista, mutta sitä ei voi tehdä näin nopealla varoitusajalla.” korostaa esityksen tehnyt sosiaali – ja terveyslautakunnan jäsen Tuomas Tuure.

Helsinki on vuoden 2017 budjetissaan lisännyt yli 8 miljoonaa euroa lisää omaishoidon parantamiseen. Siinä yhteydessä ei poliitikoille kerrottu, että osa lakisääteisten vapaiden kustannuksista katetaan muista omaishoitajien tuista leikkaamalla. Omaishoitajille muutoksia on perusteltu omaishoidon lain muuttumisella 1.7.2016. Laki toi kaikille omaishoitajille oikeuden vähintään kahteen vapaapäivään kuukaudessa.

”Vihreät eivät hyväksy, että uusien lain takaamien vapaapäivien luomien lisäkustannusten varjolla omaishoidon tukea on oltu leikkaamassa. Lakimuutoksen tavoitteena oli parantaa tärkeää työtä tekevien omaishoitajien asemaa ja jaksamista. Helsingissä lähdettiin toteuttamaan säästöjä, erityisesti alle 18-vuotiaiden lasten omaishoidossa. On hyvä, että se korjataan. Samalla on kuitenkin totta, että kriteereitä ei ole aikoihin päivitetty, joten ne on syytä tarkistaa”, toteaa kaupunginhallituksen jäsen, sosiaali- ja terveystoimen tuleva apulaispormestari Sanna Vesikansa.

Lisätietoja:
Sanna Vesikansa, puh.  040 745 9586
Tuomas Tuure, puh. 045 7732 4101
Laura Nordström, puh. 050 367 6671

 

Vihreä voitto kaupunginvaltuuston kokouksessa: Helsinki haluaa irtautua Fennovoiman-Rosatomin ydinvoimalahankkeesta

Helsinki käynnistää toimet irtautuakseen Fennovoiman ja Rosatomin riskialttiista ydinvoimalahankkeesta. Vihreiden kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Emma Karin esitys voitti hetkiä sitten kaupunginvaltuuston tiukan äänestyksen luvuin 39-37.

Kari esitti, että Helsinki käynnistää omistajaohjaustoimet kutsumalla ylimääräisen yhtiökokouksen Vantaan Energian irroittaumiseksi Fennovoiman ydinvoimahankkeesta. Helsinki on mukana Rosatomin ydinvoimalahankkeessa osittain omistamansa Vantaan energian kautta.

– Päätös kertoo siitä, että Helsingissä halutaan katso eteenpäin ja tehdä tulevaisuuden ratkaisuja. Fennovoiman tilanteesta kertoo paljon se, että valtuuston keskustelussa yksikään kaupunginvaltuutettu ei halunnut hanketta puolustaa. Fennovoimaan sisältyy niin paljon riskejä, että jopa ydinvoimaan muuten myönteisesti suhtautuvat kritisoivat hanketta, Emma Kari sanoo.

– Osakas toisensa jälkeen on irtautunut Fennovoimasta nimenomaan taloudellisten riskien vuoksi. Ydinvoimahankkeissa budjettien ja aikataulun pettämisestä ja hintojen kohoamisesta on tullut enemmän sääntö kuin poikkeus. On todennäköistä, ettei Fennovoiman tarjoama sähkö tule ydinvoimalan valmistuttua olemaan kilpailukykyistä. On kyseenalaista, onko koko hanke ensinkään omistajilleen taloudellisesti kannattava, Kari sanoo.

Kesko-konserniin kuuluva Kestra Oy sai välimiesoikeudelta tammikuussa päätöksen, että se voi irtautua ydinvoimalahankkeesta. Tämä saattaa avata myös muille hankkeen osakkaille mahdollisuuden jättäytyä pois. Keskon poisjäänti voi tarkoittaa taloudellisten lisävastuiden lankeamista jäljelle jääville omistajille. Näyttää epätodennäköiseltä, että Fennovoima löytäisi näille osakkeille muita ostajia. Vantaan energia on suurin kuntataustainen Fennovoiman omistaja, Helsinki puolestaan omistaa 40 prosenttia Vantaan energiasta.

– Viimeisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa tehty päätös on upea lopetus valtuustokaudelle, jolla monet Vihreille tärkeät tavoitteet ovat edenneet harppauksin. Seuraavaksi Helsingin on satsattava tulevaisuuden energiavaihtoehtoihin: uusiutuvan energian tuotantoon, älykkäisiin sähköverkkoihin, energiatehokkuuteen ja muihin kestäviin vaihtoehtoihin. Se on ilmaston ja helsinkiläisten veronmaksajien etu, Kari sanoo.

Lisätietoja:
Emma Kari, puh. 044 300 6801

 

Emma Kari: Helsinki irti Fennovoimasta

Vihreät vaativat, että Helsingin on käynnistettävä toimet Helsingin irtautumiseksi Fennovoiman ja Rosatomin riskialttiista ydinvoimalahankkeesta. Helsinki on mukana Rosatomin ydinvoimalahankkeessa osittain omistamansa Vantaan energian kautta. Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Emma Karin aloite käsitellään tänään Helsingin kaupunginvaltuustossa.

-Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimalahankkeeseen liittyy suuria taloudellisia riskejä. Ydinvoimalahankkeiden yskiessä uusiutuvan energian hinta on jatkanut laskuaan. Siksi on todennäköistä, ettei Fennovoiman tarjoama sähkö tule ydinvoimalan valmistuttua olemaan kilpailukykyistä.  On kyseenalaista, onko koko hanke ensinkään omistajilleen taloudellisesti kannattava, Kari sanoo.

Kesko-konserniin kuuluva Kestra Oy sai välimiesoikeudelta tammikuussa päätöksen, että se voi irtautua ydinvoimalahankkeesta. Tämä voi hyvin avata myös muille hankkeen osakkaille mahdollisuuden jättäytyä pois. Keskon poisjäänti tarkoittaa taloudellisten lisävastuiden lankeamista hankkeen jäljelle jääville omistajille. Näyttää epätodennäköiseltä, että Fennovoima löytäisi näille osakkeille muita ostajia. Vantaan energia on suurin kuntataustainen Fennovoiman omistaja, Helsinki omistaa 40 prosenttia Vantaan energiasta.

– Keskon saama välimiespäätös asettaa voimakkaasti kyseenalaiseksi koko Fennovoiman rahoituksellisen perustan. Jos ja kun markkinasähkö tulee olemaan huomattavasti Fennovoiman tuottamaa sähköä halvempaa, tietää se tappioita omistajille, jotka ovat sitoutuneet ostamaan kaiken Fennovoiman tuottaman sähkön omistustensa suhteessa. Viimeistään nyt pitäisi kaikille olla selvää, että Fennovoimasta ei tule koskaan tuottavaa tai järkevää investointia, Kari sanoo.

Myös hankkeen viivästyminen aikataulustaan, mahdolliset EU-pakotteet sekä ydinturvallisuuteen ja jätehuoltoon liittyvät epävarmuudet lisäävät hankkeen mahdollisia kustannuksia ja riskejä.

– Kuntalaisten omistaman energiayhtiön ei ole perusteltua olla mukana näin epävarmassa ja riskialttiissa suurhankkeessa. Se ei ole taloudellisesti järkevää eikä, veronmaksajiemme edun mukaista. Pääomalla, jonka olemme sitomassa Fennovoima-hankkeeseen, olisi tarpeellisempia, tuottavampia ja vähemmän riskialttiita vaihtoehtoja. Meidän tulisi satsata tulevaisuuden energiavaihtoentoihin: uusiutuvan energian tuotantoon, älykkäisiin sähköverkkoihin, energiatehokkuuteen ja muihin kestäviin ja taloudellisesti kannattaviin vaihtoehtoihin. Se on ilmaston ja helsinkiläisten kukkaroiden etu, Kari linjaa.

Kari esittää tämän päiväisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa, että Helsinki käynnistää omistajaohjaustoimet kutsumalla ylimääräisen yhtiökokouksen Vantaan Energian irroittaumiseksi Fennovoiman ydinvoimahankkeesta.

Lisätietoja:
Emma Kari, puh. 044 300 6801