Tiedotteet

Emma Kari: Vartiosaaresta Helsingin uusi retkeilyhelmi

Vihreiden Emma Kari ja yhteensä 31 muuta Helsingin kaupunginvaltuutettua esittävät, että Vartiosaaresta tehdään kaupungin uusi houkutteleva luontomatkailukohde.

Vartiosaari on Helsingin merellinen helmi, jonka luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvot ovat kiistattomat. Yli puolet saaren pinta-alasta on arvokkaita luontokohteita ja suurin osa Vallisaaren metsistä on arvometsiä. Saarta tulisi kehittää edelleen luonto- ja virkistyskohteena. Vartiosaari on tälläkin hetkellä virkistyskäytössä, mutta kulkuyhteydet ja virkistysmahdollisuudet saaressa ovat rajalliset.

– Vartiosaaresta on mahdollista tehdä uusi Vallisaari. Helsingin luontohelmi, johon kaupunkilaiset ja matkailijat jonottavat päästäkseen kävelemään sen ainutlaatuisissa metsissä ja ihailemaan näkymiä korkeilta kallioilta. Vartiosaari tuli yhdessä kesässä osaksi helsinkiläisten mielenmaisemaa ja -tarinaa. Vartiosaaren on mahdollista tehdä sama, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Emma Kari kertoo.

Karin aloitteessa esitetään, että Vartiosaaressa retkeilyä ja vierailua kehitetään parantamalla kulkuyhteyksiä veneellä tai sillalla ja parantamalla palveluita vierailijoille ja retkeilijöille esimerkiksi polkuja vahvistamalla, lisäämällä opasteita, roskiksia ja WC:itä, sekä rakentamalla levähdys- ja uimapaikkoja.

– Vartiosaaren virkistyskäytön kehittäminen edellyttää ennen kaikkea sujuvan kulkuyhteyden rakentamista. Virkistysmahdollisuuksien kehittäminen toisi Vartiosaaren upean luonnon nykyistä paremmin kaikkien kaupunkilaisten iloksi.

Vihreät ovat jo pitkään esittäneet, että asuinrakentamisen sijaan Vartiosaari pitäisi avata kaupunkilaisten käyttöön sujuvammilla yhteyksillä. Myös Vartiosaari-seura kannattaa virkistysmahdollisuuksien parantamista saarella.
Helsingin vuoden 2018 talousarviosta päätettäessä sovittiin Vihreiden esityksestä, että Vartiosaaren asemakaavoituksen suunnittelu keskeytetään tämän valtuustokauden ajaksi ja vapautuvat kaavoitusresurssit kohdistetaan erityisesti täydennysrakennushankkeisiin.
– Nämä vanhat metsäiset saaret on meille voimavara, jonka arvoa emme vielä täysin osata tunnistaa. Meidän pitää varmistaa, että nämä metsät ja tämä kulttuuriympäristö säilyvät ja yhä useampi ihminen pääsee sen tunteen kokemaan. Vartiosaaren kaavoituksen ollessa jäissä on nyt paras mahdollinen aika tehdä saaresta Helsingin uusi retkeilyvaltti, Kari kertoo.
Lisätietoja:
Emma Kari, puh. 044 300 6801

Vihreät maakuntavaltuustossa: Valinnanvapauslakia ei tule hyväksyä

Vihreiden ryhmäpuheen piti maakuntavaltuuston jäsen Kati Juva

Vihreät Uudenmaan maakuntavaltuutetut näkevät hallituksen valinnanvapauslakiesityksen erittäin ongelmallisena. Nyt käsittelyssä oleva esitys ei tule toteuttamaan sote-uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita: terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista, integraation parantamista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perus- ja erikoissairaanhoidon kesken eikä se kustannusten kasvun hillitsemistä.

”On ilmeistä, ettei tämä lakiehdotus auta vähentämään hyvinvointi- ja terveyseroja. Tiedämme hyvin, että eniten palveluita tarvitsevat 5 – 10 % väestöstä käyttävät 70 – 80 % sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Nämä ovat ihmisiä, joilla on vaikeuksia elämänhallinnassa joko mielenterveys- ja päihdeongelmien, pitkäaikaissairauksien tai ikääntymiseen liittyvän haurauden vuoksi. He tarvitsevat selkeitä hoito- ja kuntoutuspolkuja. Järjestelmän tulee toimia ”saattaen vaihdettava” periaatteella”, muistutti maakuntavaltuuston jäsen Kati Juva vihreiden ryhmäpuheessa.

Vihreät kritisoivat ankarasti valinnanvapauden laajentamista erikoissairaanhoitoon. Tämä voi johtaa muun muassa päivystyksen ja kriisipalveluiden merkittävään heikkenemiseen.

”Kaiken kaikkiaan Vihreät näkevät nyt esitetyn valinnanvapauslain todella ongelmallisena suhteessa kaikkiin sote-uudistukselle asetettuihin tavoitteisiin nähden. Nykymuodossa tätä lakia ei tule hyväksyä”, Kati Juva päätti puheensa.

Vihreiden ryhmäpuheenvuoron voi lukea kokonaisuudessaan tämän linkin kautta.

Sitova asiakasmitoitus Helsingin lastensuojeluun

Lastensuojelun resurssit Helsingissä kaipaavat kipeästi kriittistä tarkastelua. Vihreiden kaupunginvaltuutetun Maria Ohisalon jättämän valtuustoaloitteen lastensuojelun asiakasmäärien rajaamisesta 30 lapseen työntekijää kohden allekirjoitti 40 kaupunginvaltuutettua kuudesta eri puolueesta. Aloitteella halutaan puuttua lastensuojelun avo-, sijaishuollon ja jälkihuollon sosiaalityön asiakasmääriin.

Kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2017 ja sen jälkeen jo yli 3000 lastensuojelun ammattilaista ja muuta asiasta huolestunutta henkilöä on allekirjoittanut adressin, jossa vaaditaan lastensuojelulakiin muutoksia sosiaalityöntekijöiden työkuorman pienentämiseksi ja näin lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Osassa kunnista sosiaalityöntekijöillä voi pahimmillaan olla yli 100 lasta asiakkaana. Adressissa vaadittiin toimia myös kuntatasolla.
Kunnissa on puhuttu jo vuosia sosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön resurssien riittämättömyydestä.

– Helsinki voi nyt osoittaa olevansa edelläkävijä ja rajoittaa lastensuojelun asiakasmääriä jo ennen mahdollista lakimuutosta rajoituksista, toteaa aloitteen tehnyt Ohisalo.

Lastensuojeluilmoituksia tehtiin Helsingissä vuoden 2016 aikana 16 478 kappaletta. Lähes joka kymmenennestä 0–17-vuotiaasta helsinkiläislapsesta tehtiin vuoden 2016 aikana lastensuojeluilmoitus. Helsingin lastensuojelun avohuollon sosiaalityössä on keskimäärin 40 ja enimmillään 50 lasta sosiaalityöntekijää kohden.

– Jo nämä luvut kertovat siitä, että sitova maksimimäärä asiakkaille tulee tarpeeseen. Helsinkiläisten sosiaalityöntekijöiden kokemuksista olemme saaneet kuulla, että keskiarvotkin kertovat toisaalta vain osan totuudesta, toteaa Ohisalo.

Myös lapsiasiavaltuutettu on jo vuonna 2013 todennut, että asiakasmääriä pitäisi rajata 20–30 asiakkaaseen. Sosiaali- ja terveysministeriön Lastensuojelun laatusuosituksen mukaan lastensuojelun työntekijäresurssit suhteessa asiakasmääriin ovat yleisesti katsoen riittämättömät. Sosiaali- ja terveysministeriö myös suosittaa, että lastensuojelun henkilöstöresurssi mahdollistaisi vuorovaikutustyön ja osallisuuden toteutumisen.

– Sosiaalityöntekijät tekevät tärkeää työtä ja heille pitää antaa mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. On myös lastensuojelun parissa olevien lasten ja nuorten etu, että työntekijöillä on mahdollisuus kohdata heidät ajan kanssa ja tukea pitkäjänteisesti elämässä, sanoo Maria Ohisalo.

Lisätietoja:

Maria Ohisalo
0407034185
maria.ohisalo@gmail.com

Sami Halme Helsingin Vihreiden puheenjohtajaksi

Helsingin Vihreiden puheenjohtajaksi vuodelle 2018 valittiin eilisessä syyskokouksessa Sami Halme, joka on toiminut tänä vuonna yhdistyksen varapuheenjohtajana.

Halme on 55-vuotias pohjois-helsinkiläinen kolmen lapsen isä, joka työskentelee IT-asiantuntijana ja harrastaa jalkapalloa. Hän on toiminut Vihreiden puoluehallituksen jäsenenä vuosina 2013-17 sekä Pohjois-Helsingin Vihreiden puheenjohtajana.

Tärkeimpinä tehtävinä ensi vuodelle Halme nostaa esiin tammikuun presidentinvaalit, mahdolliset maakuntavaalit sekä valmistautumisen seuraaviin eduskuntavaaleihin. ”Vihreät lähtevät maakuntavaaleihin tavoittelemaan Uudenmaan suurimman puolueen asemaa”, Halme toteaa. Kampanjatyössä hän haluaa erityisesti kehittää Helsingin Vihreiden jäsenjärjestöjen toimintamahdollisuuksia ja muistuttaa vihreiden kannatuksen kasvumahdollisuuksista keskusta-alueiden ulkopuolella.

”Umpistadilaisena ja lähiössä kasvaneena ja asuvana koen tuovani Helsingin Vihreisiin ymmärrystä siitä, millaisiin asioihin lähiöissä kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota”, Halme kertoo.

Helsingin Vihreiden hallituksessa jatkaa Halmeen lisäksi Milo Toivonen. Uusiksi jäseniksi valittiin Maritta Hypen, Anu Karhu, Eveliina Laakso, Katja Reinikka, Heiju Simola, Hannu Timonen, Mikael Vakkari sekä Auni-Marja Vilavaara.

Helsingin Vihreiden hallitus 2018, kuvassa vasemmalta Katja Reinikka, Heiju Simola, Marjatta Hypen, Hannu Timonen, Eveliina Laakso, Sami Halme sekä Milo Toivonen. Kuvasta puuttuvat Auni-Marja Vilavaara, Mikael Vakkari sekä Anu Karhu.

Lisätietoja:
Sami Halme, puh. 0400 420 799, sami.halme@vihreat.fi
Toiminnanjohtaja Maaria Parry, puh. 040 754 3313, maaria.parry@vihreat.fi

Emma Kari: Neuvolat pelastamaan poikien lukutaitoa

Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Emma Kari esittää Helsingin neuvoloiden ottamista mukaan lukutaidon parantamistyöhön. Vuosituhannen alussa suomalaiset tytöt ja pojat olivat maailman parhaita lukutaidossa. Uusimpien PISA-tulosten perusteella ero tyttöjen ja poikien lukutaidossa on revennyt suuremmaksi kuin muissa länsimaissa.

”Kuilu tyttöjen ja poikien välillä kasvaa vuodesta toiseen. Aikuisväestön lukutaidossa ei näy sukupuolieroja. Yhä useamman pojan syrjäytyminen ja lukutaidon rapautuminen on uusi ilmiö, joka on välittömästi pysäytettävä. Kuntien on puututtava lasten oppimistulosten eriytymiseen päiväkotien ja koulujen lisäksi myös neuvoloissa”, Kari toteaa.

Kari esittää, että lapsille ääneen lukemiseen kannustaminen saadaan osaksi Helsingin neuvoloiden perustoimintaa. Kari jättää aiheesta valtuustoaloitteen keskiviikkona. Esimerkkiä voidaan hakea eräiden kuntien neuvoloissa toteutetusta ”Lue lapselle” -kokeilusta, jonka valtakunnallistamista ja vakiinnuttamista Kari myös toivoo.

”Neuvolajärjestelmä tavoittaa kaikki perheet varhaisesta vaiheesta lähtien. On tärkeää, että neuvolassa painotetaan vanhemmille lapselle ääneen lukemisen tärkeyttä. Erityisen tärkeää on nyt panostaa heikoimmassa asemassa olevien lasten lukutaitoon. On tärkeää, että jokaiselle lapselle luetaan iltasatu”, Kari jatkaa.

Pohja lukemiskulttuurille ja lukutaidolle luodaan jo varhaislapsuudessa. Vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevin nimenomaan ennen kuin lapsi itse osaa lukea. Kari muistuttaa, että syrjäytymisvaarassa olevista pojista puhuttaessa on tärkeää tiedostaa suppean mieskuvan laajentamisen tärkeys. Jokainen lapsen tulee saada kasvaa ainutlaatuisena yksilönä.

“Lapselle ääneen lukeminen kasvattaa lapsen sanavarastoa, parantaa koulussa menestymisen edellytyksiä sekä parantaa lapsen tunnetaitoja ja sosiaalisia kykyjä. Kaikkea tätä lapset tarvitsevat. Samalla meidän on ymmärrettävä, että heikon koulumenestyksen taustalla voi olla monia eri tekijöitä. Tärkeintä on tunnistaa tukea tarvitsevat lapset ja perheet. Varhainen tuki on tehokkainta tukea”, Kari sanoo.

Vuosi sitten Kari julkaisi “Pelastetaan pojat” -paketin, jossa esitetään useita politiikkatoimia syrjäytymisvaarassa olevien poikien auttamiseksi.

https://www.vihreat.fi/pelastetaan-pojat 

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801

Anni Sinnemäki Helsingin budjetista: kasvava kaupunki satsaa laadukkaaseen opetukseen, varhaiskasvatukseen ja eriarvoisuuden torjuntaan

Helsinki siirtyy ensi vuonna maksuttomaan varhaiskasvatukseen alkaen 5-vuotiasta lapsista. Eriarvoisuutta torjutaan kunnianhimoisesti ja jokainen ekaluokkalainen saa aloittaa vieraan kielen oppimisen. Helsingin Kaupunginvaltuusto käsittelee tänään kokouksessaan kaupungin ensi vuoden talousarviota.

Helsinki kasvaa tällä hetkellä nopeammin kuin rohkeimmatkaan ennusteet ovat uskaltaneet luvata. Etenkin lasten määrä lisääntyy jatkuvasti. Helsingissä pyritäänkin huomioimaan päivähoitoikäisten lasten määrä tulevina vuosina entistä täsmällisemmin, jotta päiväkotipaikkoja riittäisi kaikille niitä tarvitseville lapsille ja jotta jokainen perhe saisi päiväkotipaikan läheltä kotiaan.

– Vuosi sitten Helsingin kuluvan vuoden budjetista neuvoteltaessa Vihreät esittivät, että varhaiskasvatuksesta on tehtävä maksutonta helsinkiläisille lapsille. Nyt tämä maksuttomuus aloitetaan ensi vuonna viisivuotiaista lapsista. Helsinki toimii jälleen kerran suunnannäyttäjänä siinä, miten koulutuksesta leikkaamisen sijaan lapsiin satsataan entistä enemmän, linjaa Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Varhaiskasvatuksen laadun lisäksi myös kouluikäisiin lapsiin satsataan ensi vuoden budjetissa. Ensi vuonna jokainen ekaluokkalainen Helsingin jokaisessa koulussa saa aloittaa vieraan kielen opiskelun.

– Tutkimusten mukaan uusiin kieliin tutustuminen kannattaa oppia ajoissa. Vihreille oli tärkeää, että tämä hieno uudistus koskee nimenomaan Helsingin jokaista koulua sen sijaan, että varhainen kieltenoppiminen olisi vain harvojen koulujen oppilaiden etuoikeus. Tässäkin alueellinen ja lasten välinen tasa-arvo toteutuu, Sinnemäki iloitsee.

Budjetista neuvoteltaessa päätettiin myös yhdessä valtuustoryhmien kesken, että Vartiosaari ei kuulu tämän valtuustokauden rakentamisen suunnittelun painopisteisiin. Sen sijaan ensi vuosina rakennetaan mm. Pasilaan, Jätkäsaareen, Kalasatamaan, Kruunuvuorenrantaan, Arabianrantaan, Vuosaareen, Raide-Jokerin varrelle, Koskelaan ja eri puolelle kaupunkia pienempinä täydennysrakentamishankkeina.

– Kun rakentamista suunnitellaan ja toteutetaan paljon, on samalla tärkeää osata myös valita se, minne ensimmäiseksi ei rakenneta. Seuraavaksi haluamme tavoitella Vartiosaaren ainutlaatuisen luonnon ja saaren virkistyskäytön avaamista kaikkien helsinkiläisten iloksi, Sinnemäki kertoo.

Ensi vuoden budjetissa torjutaan eriarvoistumista. Ryhmien välisissä neuvotteluissa talousarvioon lisättiin tarvepohjaista erityisrahaa, jotta jokaisessa koulussa ja päiväkodissa olisi yhtä hyvä oppia ja jotta erot Helsingin eri alueiden välillä eivät kärjistyisi.  Vihreät iloitsevat budjetissa myös siitä, että tulevina vuosina Helsingissä liikutaan sujuvammin: raideliikenteeseen satsataan, ja pyöräilyn investointirahat kaksinkertaistetaan tulevien kolmen vuoden aikana. Myös kaupunkipyöräjärjestelmän laajentamista jatketaan.

 

Lisätietoja:
Anni Sinnemäki, puh. 050 511 3166
Erityisavustaja Julianna Kentala, puh. 040 5195 700

Esitetty sote-malli sitoo Uudenmaan kädet

 

Johanna Karimäki (oik.), Timo Juurikkala ja Maria Ohisalo ovat huolissaan terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisesta esitetyssä sote-mallissa

Uudenmaan Vihreät maakuntavaltuutetut pitävät ongelmallisena hallituksen nyt esittämää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta ja sen viimeisintä lakiluonnosta.

“Esityksessä on useita vanhoja ongelmia, mutta sen lisäksi myös uusia. Uusista ongelmista suurin on, että Suomen kansainvälisesti arvioiden maailman huippuluokkaa oleva erikoissairaanhoito ollaan asettamassa osittain markkinaehtoiseksi. Näyttää siltä, että Uusimaa pakotetaan avaamaan merkittävä osa toimintaansa asiakasseteleille, oli se toiminnan kannalta järkevää tai ei.  Uusimaa ei pysty priorisoimaan potilaiden laadukasta ja saumatonta hoitoa ja kustannustehokkuutta, vaan joutuu asettamaan kaiken edelle sen, että yritykset pääsevät terveysmarkkinoille. Lisäksi asiakasseteliä koskevat pykälät ovat vaikeaselkoisia ja tulkinnanvaraisia”, ihmettelee Vihreän maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtaja Johanna Karimäki.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus tarvitaan. Vihreät on jo vuosia pitänyt keskeisinä tavoitteina terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista, sujuvia hoitopolkuja ja selkeää sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistämistä. Maakuntahallinnolla pitäisi olla myös verotusoikeus ja maakuntia pitäisi olla vähemmän.

“Hyvä lähtökohta uudistukselle olisi luottaa siihen, että sosiaali- ja terveyskeskusten markkinallistamisesta sekä asiakasseteleiden ja henkilökohtaisen budjetoinnin käytöstä päätettäisiin pääasiassa maakunnissa. Se, mikä sopii Uudellemaalle, ei välttämättä sovi Lappiin. Maakuntien oma harkinta varmistaisi rauhallisesti sujuvan muutoksen ilman markkinallistamisen pakon aiheuttamaa hätäilyä”, sanoo Vihreän maakuntahallitusryhmän puheenjohtaja Timo Juurikkala.

Vihreät kantaa huolta myös sote-uudistuksen rahoituksesta. Hallitus tavoittelee merkittäviä kustannussäästöjä sote-uudistuksella mutta ei ole osoittanut, miten säästöjä syntyy.

“Asiantuntijat ovat olleet hyvin huolissaan kapitaatiomalliin perustuvan rahoituksen kestävyydestä. Vihreät pitää asiantuntijoiden esittämää kritiikkiä mallista tärkeänä, eikä sitä soisi hallituksen tavoin sivuutettavan. Nyt näyttää todennäköiseltä, että kustannustehokkuus ei parane eivätkä terveys- ja hyvinvointierot pienene”, ihmettelevät Johanna Karimäki ja Timo Juurikkala.

Uudenmaan vihreät maakuntavaltuutetut ovat myös huolissaan henkilöstön roolista uudistuksessa.

“Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, hyvin merkittävä osa erityisesti Uudenmaan tuotannosta siirtyy yksityisille toimijoille ja vastaava osa rahoituksesta siirtyy julkiselta yksityisille toimijoille. Kun tähän lisätään hallituksen suunnitelmat säästää sosiaali- ja terveyspalveluista, voi Uudenmaan maakunnan ensimmäinen tehtävä olla henkilökunnan määrän hyvin rankka karsiminen. Vaikka uusia töitä meidän mainioille osaajillemme löytyisikin, on muutosvauhti inhimillisesti hyvin raskas, varsinkin kun alan työntekijät ovat joutuneet elämään epävarmuudessa jo vuosia”, sanoo Vihreän maakuntavaltuustoryhmän varapuheenjohtaja Maria Ohisalo.

 

Lisätiedot:

Johanna Karimäki
Uudenmaan Vihreän maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja
Puh. 09 432 3021

Maria Ohisalo
Uudenmaan Vihreän maakuntavaltuustoryhmän varapuheenjohtaja
Puh. 040 7034185

Timo Juurikkala
Uudenmaan maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, Vihreät
Puh. 040 555 4013

 

Uudenmaan Vihreä maakuntavaltuustoryhmä:
Toiminnanjohtaja Tuomas Green, Uudenmaan Vihreät, tuomas.green@vihreat.fi, 045 1242 818
Toiminnanjohtaja Maaria Parry, Helsingin Vihreät, maaria.parry@vihreat.fi, 040 754 3313

 

Vihreät tyytyväisiä budjettiin: Helsinki torjuu eriarvoisuutta kunnianhimoisesti, sosiaali- ja terveyspalveluihin ensimmäistä kertaa tarvepohjaista lisärahoitusta

Helsinki torjuu ensi vuoden budjetissaan voimakkaasti eriarvoisuutta. Kaupungin uusi strategia linjaa poikkeuksellisen vahvasti, että Helsinkiä kehitetään tasavertaisesti. Nyt neuvoteltu budjetti lunastaa nämä tavoitteet ja panostaa reippaasti tasa-arvoiseen koulutukseen ja kasvatukseen. Vihreät ovat tyytyväisiä tänään päättyneisiin neuvotteluihin Helsingin talousarviosta, joissa Vihreiden keskeiset tavoitteet toteutuivat.

Ensi vuoden budjetissa näkyy vahvasti satsaus tasa-arvoiseen koulutukseen ja varhaiskasvatuksen laatuun.

– Nostimme tarvepohjaista lisärahaa (ns. positiivisen diskriminaation raha) haastavampien alueiden koulujen ja varhaiskasvatuksen tukemiseen, jotta varmistetaan, että jokaisessa helsinkiläisessä koulussa ja päiväkodissa on yhtä hyvä oppia. Tehokkaasti havaittua käytäntöä myös laajennetaan ammattikouluihin ja ruotsinkieliselle puolelle.  Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukea lisätään. Maksuton varhaiskasvatus aloitetaan ensi vuonna viisivuotiaista, ja tähän on satsattu riittävästi, kertoo Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs.

Varhaiskasvatuksen laatu oli Vihreille yksi keskeinen tavoite näissä neuvotteluissa. Myös lasten määrän reippaaseen kasvuun varaudutaan ja päiväkoteja rakennetaan lisää, jotta paikat riittävät kaikille tarvitseville ja mahdollisimman moni perhe saisi päivähoitopaikan läheltä kotiaan.

– Kun lapsimäärä kaupungissa kasvaa, ja yhä useampi osallistuu varhaiskasvatukseen, täytyy samalla varmistaa, että saamme riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa ja että henkilökunta voi tehdä työnsä hyvin. Tämän varmistamiseksi käynnistetään keskustelut työntekijöiden kanssa, Kivekäs jatkaa.

Suurimmat lisäykset budjettiin tehtiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, joihin lisättiin yhteensä 21 miljoonaa euroa. Kiitelty tarvepohjainen lisäraha laajenee nyt ensimmäistä kertaa myös sosiaali- ja terveyspalveluihin.

– Kaupunkistrategian kunnianhimoisia tavoitteita päästään nyt toteuttamaan myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Erityisesti tärkeää on, että voimme torjua lasten eriarvoistumista myös neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa. Nuorten mielenterveysongelmissa autetaan matalalla kynnyksellä tarjottavilla palveluilla, sanoo sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa.

–  On myös hyvin tärkeää, että ikääntyvien palveluita kohennetaan erityisesti satsaamalla kotihoitoon, jatkaa Vesikansa.

Budjettineuvotteluissa linjattiin Vihreiden aloitteesta myös kaupungin kestävästä kasvusta ja arvokkaan luonnon säästämisestä.

– Vartiosaari jää tuleviksi vuosiksi virkistyskäyttöön helsinkiläisten iloksi. Helsinki kasvaa ennennäkemättömän vauhdikkaasti ja kaupungissa rakennetaan paljon. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että ohjaamme rakentamisen kestävästi ja säästämme arvokasta luontoa. Tämän takia kaavoituksen resurssit budjetissa ohjattiin täydennysrakentamiseen ja Vartiosaaren rakentamisen suunnittelu keskeytetään nyt kokonaan tämän valtuustokauden ajaksi, iloitsee kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki.

– Budjettineuvotteluissa lisättiin rahaa muun muassa raideliikenteeseen, luonnonsuojeluohjelmaan ja kunnianhimoisen päästövähennysohjelman valmisteluun sekä liikuntapaikkojen rakentamiseen, Sinnemäki jatkaa.

Helsinki jatkaa myös satsaamista pyöräliikenteeseen: käytettävät investointimäärärahat kaksinkertaistetaan kolmen vuoden aikana ja kaupunkipyörät laajennetaan kaikkialle Helsinkiin.

Lisätietoja:
Anni Sinnemäki, puh. 050 511 3166
Sanna Vesikansa, puh. 040 745 9586
Otso Kivekäs, puh. 044 333 6338

Hiilineutraali kaupunki satsaa koulutukseen ja kestävään kasvuun

Lue vihreiden ryhmäpuhe kaupunginvaltuuston strategia-keskustelussa 13.9. tästä 

 

Helsinki torjuu eriarvoisuutta ja ilmastonmuutosta tehokkaasti, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä satsaa varhaiskasvatuksen laatuun ja luonnon monimuotoisuuteen. Kaupunginhallitus hyväksyi strategiaesityksen tänään kokouksessaan. Vihreiden kaikki keskeiset tavoitteet ovat mukana strategiassa.

– Helsinki torjuu ilmastonmuutosta kunnianhimoisesti. Tavoitteemme on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, kun aiempi tavoite oli vuosi 2050. Ilmastopäästöjä vähennetään 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uudet ilmastotavoitteet nostavat Helsingin niiden kaupunkien joukkoon, jotka toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen torjunnassa, kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki kertoo.

Vihreiden aloitteesta Helsinki on päättänyt, ettei varhaiskasvatuksen laatua heikennetä maan hallituksen linjan mukaisesti. Helsinki sitoutuu jatkamaan linjaa, jossa tasa-arvoinen päivähoito-oikeus säilyy ja ryhmäkoot ovat pienempiä kuin lain minimitaso. Myös päivähoidon henkilökunnan pysyvyyteen ja turvalliseen arkeen satsataan. Maksuton varhaiskasvatus aloitetaan viisivuotiaista.

– Tulevina vuosina Helsingissä viedään raidehankkeita eteenpäin kunnianhimoisesti. Tuusulanväylän, Vihdintien, Malmin ja Kalasataman raitiotiet etenevät. Helsingistä rakennetaan raideliikenteen verkostokaupunkia yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi Helsingin ainutlaatuinen luonto, sen merkitys kaupunkilaisille ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen saavat strategiassa ansaitsemansa painoarvon, iloitsee Sinnemäki.

Pormestarin luonnoksessa ollut linjaus paperittomien palveluiden rajaamisesta vain kiireelliseen terveydenhuoltoon ja hätämajoitukseen poistettiin strategiasta, koska niistä ei päästy yhteisymmärrykseen puolueiden kesken.

– Vihreiden mielestä Helsingin pitää tarjota myös paperittomille ihmisille esimerkiksi kroonisten sairauksien välttämätön hoito, jotteivät ne pahene. Kun asiaa ei strategiassa linjata, sen valmistelu jatkuu perustuen sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökseen, jossa palvelut turvataan. Olen luottavainen, että myös kaupunginvaltuusto tulee päätymään lautakunnan enemmistön linjalle, sanoo apulaispormestari Sanna Vesikansa.

Vihreiden tavoitteet kotoutumisen tehostamisesta päätyivät strategiaesitykseen. Erityisesti maahanmuuttaneiden kielenopetukseen satsataan ja maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämistä tehostetaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa.

– Koko strategiassa voi olla hyvin tyytyväinen ohjelman painotukseen torjua alueellista eriarvoistumista. Hyvinvointi- ja terveyseroja kavennetaan ja asunnottomuutta torjutaan aktiivisesti, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs.

Strategian talouslinja on tiukka, mutta mahdollistaa aiempia vuosia paremmin investoinnit kaupungin kasvuun ja kaupunkilaisten palvelut. Strategiassa huomioidaan vahvemmin peruspalveluihin satsaaminen.

– Vihreille tärkeä tavoite oli, että Helsingissä otetaan huomioon nykyistä paremmin, kuinka lasten ja vanhusten määrä kasvaa muita kaupunkilaisia nopeammin. Nyt Helsingin budjetista päätettäessä meidän on helpompi turvata kaikille riittävät ja laadukkaat palvelut, sanoo Kivekäs.

Lopullisen päätöksen strategiasta tekee Helsingin kaupunginvaltuusto kokouksessaan 27.9.2017.

Lisätietoja:
Otso Kivekäs, valtuustoryhmän puheenjohtaja, puh. 044 333 6338
Anni Sinnemäki, apulaispormestari, puh. 050 511 3166
Sanna Vesikansa, apulaispormestari, puh. 040 745 9586

Vihreät johtamaan Uudenmaan liiton ja HUS:n valtuustoja – ”Tavoitteena entistä elinvoimaisempi Uusimaa”

Kevään kuntavaalien myötä Uudenmaan maakunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi noussut Vihreät on saanut useita tärkeitä kuntarajat ylittäviä johtotehtäviä.

Maakuntavaltuuston puheenjohtajaksi nimettiin helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Mari Holopainen ja HUS:n valtuuston puheenjohtajaksi niin ikään helsinkiläinen, HUS:n hallituksessa aiemmin vaikuttanut pitkän linjan kuntapoliitikko Suzan Ikävalko.

HUS:n hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin kaupunginvaltuutettu Jari Oksanen Porvoosta. Oksanen toimii myös HUS:n konsernijaoston varapuheenjohtajana. Maakuntahallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kaupunginvaltuutettu Timo Juurikkala Vantaalta.

”Tuleva maakuntauudistus on yksi Suomen hallintohistorian suurimpia. Vaikka nykymuotoisen maakunnan sekä HUS:n hallintoelinten kausi on normaalia lyhyempi, on se sitäkin tärkeämpi. Yhteinen tavoitteemme on huolehtia, että siirtymäkausi maakuntahallintoon sujuu ilman suuria ongelmia ja haasteet käännetään mahdollisuuksiksi. Uudenmaan vahvuudet kuten osaaminen tulee nostaa kehityksen ja kilpailukyvyn ajureiksi”, toteavat Mari Holopainen ja Timo Juurikkala

Näihin vahvuuksiin kuuluu myös Suomen toiseksi suurin työnantaja ja monia erikoissairaanhoidon valtakunnallisista erityistehtäviä hoitava Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Vihreiden näkemyksen mukaan Meilahden tutkimus- ja opetustyö kannattaa entistä vahvemmin valjastaa osaksi tulevaisuuteen katsovaa innovaatio- ja elinkeinopolitiikkaa.

”Työskentelen myös sen eteen, että palveluiden potilaslähtöinen, tarkoituksenmukainen integraatio etenee Uudellamaalla perustason palveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä. Kun työnjako ja yhteistyö pelaa saumattomasti,on tuloksena todennäköisesti myös kustannustehokkuutta, palveluiden parempaa vaikuttavuutta ja asiakastyytyväisyyttä”, lupaa Suzan Ikävalko.

Uudenmaan maakuntavaltuusto piti järjestäytymiskokouksensa 29. elokuuta ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) valtuusto 30. elokuuta.

Suzan Ikävalko, Helsinki

Mari Holopainen, Helsinki

 

 

 

 

 

 

Timo Juurikkala, Vantaa

Jari Oksanen, Porvoo

 

 

 

 

 

 

Lisätietoja:

Mari Holopainen, p. 0407620944
Suzan Ikävalko, p. 050 5834292
Timo Juurikkala, p. 040 5554013
Jari Oksanen, p. 0400 494039
Toiminnanjohtaja Maaria Parry, Helsingin Vihreät, p. 040 754 3313
Toiminnanjohtaja Tuomas Green, Uudenmaan Vihreät, p.  045 124 2818

Uudenmaan liiton  tiedote valinnoista

HUS:n tiedote valinnoista