Tiedotteet

Kaupunki, jossa on helppo hengittää

”Helsingin täytyy olla kaupunki, jossa on mahdollista työskennellä, asua ja saada laadukkaita palveluita. Helsingin on oltava kaupunki, jossa on helppo hengittää, oli kyse sitten toimeentulosta tai ilmastonmuutoksen torjumisesta päästöjä kitkemällä”, tiivisti valtuutettu ja vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo ryhmäpuheessa vuoden 2019 talousarvioehdotuksen lähetekeskustelussa.

Puheessa otettiin kantaa muun muassa varhaiskasvatuksen työntekijöiden pitämiseen Helsingissä satsaamalla palkkoihin sekä maksuttomaan toiseen asteeseen. Ohisalo muistutti myös, että yhä useammat ihmiset haluavat asua Helsingissä, ja siksi kaupunkiin on rakennettava koteja kaikille.

Lue koko puhe tästä linkistä.

 

Esitetty maakuntauudistus on Uudellemaalle vahingollinen

 

Mari Holopainen ja Johanna Karimäki

Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston mukaan maakuntamalli on Uudenmaan kannalta vahingollinen. Maakuntavaltuuston kokouksessa äänestettiin maakunnan kannanotosta sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä maakuntauudistukseen. Äänin 57 puolesta, 12 vastaan ja viisi tyhjää maakuntavaltuusto otti kantaa, että maakuntauudistusta hallintomallina ja esitettyä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta ei tule Uudellamaalla toteuttaa esitetyllä tavalla.

”Maakuntavaltuutetut kokivat huolta siitä, ettei 1,7 miljoonan asukkaan Uuttamaata ole kuultu. Valtuuston näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta on tällä mallilla tulossa vaikeasti hallittava ja monimutkainen”, valtuuston puheenjohtaja Mari Holopainen toteaa.

Uudenmaan volyymi on merkityksellinen. Uudellamaalla asuu 1,7 miljoonaa ihmistä ja maakunta tuottaa Suomen bruttokansantuotteesta noin 40 prosenttia.

Toimintaympäristönä Uusimaa on talouden dynamiikan, elinkeinorakenteen, tutkimuksen ja ulkomaisten investointien määrän suhteen erityisen tärkeä koko Suomen kehitykselle. Alueen etu on koko Suomen etu, mutta nykymuodossaan uudistus kurittaa kasvun veturina toimivaa Uuttamaata tarpeettomasti.

”Lisäksi hallitus esittää menokattoa jäljelle jääville kuntien tehtäville. Tämä vaikeuttaa kasvavien palvelutarpeiden tyydyttämistä Uudenmaan kasvukunnissa”, kansanedustaja Johanna Karimäki muistuttaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus tarvitaan. Vihreät on jo vuosia pitänyt keskeisinä tavoitteina terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista sekä kustannusten laskua siirtämällä palveluiden painopistettä vahvemmin kohti perusterveydenhuoltoon, sujuvia hoitopolkuja ja selkeää sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistämistä. Vihreät kuitenkin näkee, että hallituksen ajama valinnanvapausmalli kasvattaa sosiaali- ja terveysalan kustannuksia, pirstoo ihmisten elintärkeät palvelut eikä lopulta kavenna terveys- ja hyvinvointieroja.

Maakuntien toimivuuden kannalta Suomeen on suunnitteilla liian monta maakuntaa kun pienin Keski-Pohjanmaan maakunta vastaa asukasluvultaan kutakuinkin Espoon Leppävaaran suuraluetta.

Lisätietoja:
Mari Holopainen, 040 762 0944, mari.holopainen@gmail.com
Johanna Karimäki, 050 512 1948, johanna.karimaki@eduskunta.fi

Vammaisten palveluiden kilpailutusten palauttaminen valmisteluun on tarpeellista

Vihreiden sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet ovat tyytyväisiä siihen, että lautakunta päätti palauttaa paljon keskustelua herättäneet vammaisten palveluiden kilpailutukset valmisteluun.

“Emme olleet aivan tyytyväisiä siihen, miten vammaisten tärkeimpien palveluiden korkeatasoinen laatu turvataan ja vammaisten oman itsemäärämisoikeuden toteutuminen esimerkiksi oman kodin valinnassa varmistetaan. Uuden valmistelun kautta voidaan paremmin huolehtia laadusta ja toivon mukaan jopa parantaa sitä.”, sanoo lautakunnan jäsen Kati Juva. Hän korostaa myös läpinäkyvyyttä taloustiedoissa, jotta palveluntuottajien verojalanjälkeä voidaan paremmin seurata,

Helsingin kaupunki hakee kilpailutuksella listan palveluiden tuottajia, joista sitten jokaiselle palveluita tarvitsevalle haetaan hänen tarpeisiinsa sopiva palvelu.

“Vammaisten palveluiden kilpailuttamiseen liittyy suuria haasteita. Meille vihreille oli ehdottomasti selvää, että kilpailutuksen sopimukseen on kirjattava selkeästi se, ettei kenenkään pidä joutua muuttamaan kilpailutuksen vuoksi nyt eikä seuraavankaan kilpailutuksen yhteydessä. Kenenkään ei pitäisi myöskään joutua muuttamaan pois Helsingistä vastoin tahtoaan”, sanoo Laura Nordström.

Lautakunta päätti tiistai-illan kokouksessaan palauttaa kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden asumispalveluiden ja työ- ja päivätoiminnan hankinnat valmisteluun. Viranhaltijat valmistelevat nyt uudet esitykset lautakunnalle ohjeistuksen mukaan.
Kilpailutuksessa haetaan ratkaisuja lähivuosiksi. Jatkossa sote-uudistus saattaa vaikuttaa myös vammaisten palveluihin.

“Vaikka saammekin nyt varmistettua, että helsinkiläisten vammaisten palveluiden taso pysyy vakaana tai jopa kehittyy, olen todella huolissani tulevaisuudesta. Helsingissä on tällä hetkellä paremmat palvelut kuin suuressa osassa Uudellamaalla. Uudenmaan maakunnan täytyy heti alkaessaan säästää noin 300 miljoonaa euroa. Kuinka saamme silloin suojattua leikkauksilta helsinkiläisten palvelut  sote-uudistuksessa?” kysyy apulaispormestari Sanna Vesikansa.

Lisätietoja:

Apulaispormestari Sanna Vesikansa, puh. 040 745 9586
Lautakunnan jäsen Kati Juva puh. 050 500 2318
Lautakunnan varajäsen Laura Nordström 050 3676671

Helsinki haluaa irti Fennovoiman-Rosatomin ydinvoimalahankkeesta

Helsinki päätti tänään selvittää yhdessä Vantaan kanssa Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimahankkeesta luopumista. Luopumisen edellytyksiä selvitetään kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Emma Karin tekemän aloitteen pohjalta. Karin aloite hyväksyttiin tänään lopullisesti kaupunginvaltuustossa yksimielisesti. Vantaalla vastaava päätös tehtiin viikkoa aikaisemmin.

Vihreät ovat tyytyväisiä, että Helsinki ja Vantaa selvittävät perinpohjaisesti Fennovoimasta irtautumisen.

– Päätös kertoo siitä, että Helsingissä halutaan katso eteenpäin ja tehdä tulevaisuuden ratkaisuja. Helsingin linjaus on merkittävä ja antaa myös muille kunnille selkänojaa käynnistää irtautuminen Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimalaprojektista. Tähän projektiin osallistuminen ei ole Helsingin, sen asukkaiden ja veronmaksajien, eikä Vantaan Energian edun mukaista. Emme halua, että helsinkiläiset veronmaksajat joutuvat geopolitiikan pelinappuloiksi kannattamattomaan hankkeeseen, Emma Kari toteaa.
Kari muistuttaa, että Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimalahankkeeseen liittyy suuria taloudellisia riskejä.

– Osakas toisensa jälkeen on irtautunut Fennovoimasta nimenomaan taloudellisten riskien vuoksi. Ydinvoimahankkeissa budjettien ja aikataulun pettämisestä ja hintojen kohoamisesta on tullut enemmän sääntö kuin poikkeus. On todennäköistä, ettei Fennovoiman tarjoama sähkö tule ydinvoimalan valmistuttua olemaan kilpailukykyistä. Fennovoiman omistajilla on kuitenkin velvollisuus ostaa laitoksen tuottamaa ydinenergiaa, vaikka muuta energiaa saisikin halvemmalla. On kyseenalaista, onko koko hanke ensinkään Helsingille taloudellisesti kannattava, Kari sanoo.

Selvitys on tarkoitus tehdä yhteistyössä yhtiön kanssa niin, että se valmistuu keväällä 2018. Tämä mahdollistaa Fennovoimasta irtautumistoimien käynnistämisen vuoden 2018 varsinaisessa yhtiökokouksessa. Saman sisältöinen aloite on käsittelyssä myös Vantaalla Vantaan Vihreiden toimesta. Helsingin kaupunki omistaa 40 prosenttia ja Vantaan kaupunki 60 prosenttia Vantaan Energia Oy:n osakkeista.

– Ydinvoimalahankkeiden yskiessä uusiutuvan energian hinta on jatkanut laskuaan. Helsingin energiapolitiikassa on tehty täyskäännös. Suunta on nyt kivihiilestä ja ydinvoimasta kohti energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa. Tästä linjasta on pidettävä kiinni, Kari jatkaa.
Lisätietoja:
Emma Kari, puh.  044 300 6801

Brysselin Vihreät yhdistää vihreän väen

Syksyllä 2017 perustettu Brysselin Vihreät ry on ensimmäinen vihreä ulkosuomalaisjärjestö, ja se toimii tästä lähtien Helsingin Vihreiden jäsenjärjestönä. Brysselin Vihreät tarjoaa  kaupungissa toimiville lukuisille vihreät arvot jakaville suomalaisille foorumin, joka järjestää keskustelutilaisuuksia, seuraa EU-politiikkaa ja osallistuu Suomessa käytävien vaalien kampanjointiin Brysselissä.

“Brysselissä työskentelee ja asuu iso joukko suomalaisia vihreitä, jotka ansaitsevat vihdoin yhdyssiteen ja keskustelufoorumin. Uusi yhdistys tarjoaa mahdollisuuden myös tukea kotimaan vihreiden politiikkaa nyt, kun Suomen EU-puheenjohtajuus lähestyy”, Brysselin Vihreiden perustajajäseniin kuuluva europarlamentaarikko Heidi Hautala kertoo.

“Toiminta on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin, se on ollut hienoa nähdä. Olemme jo järjestäneet muun muassa keskustelutilaisuuden presidenttiehdokas Pekka Haaviston Brysselin-vierailun yhteydessä, jolloin Haavisto kertoi täydelle huoneelle Eurooppa-visiostaan. Haluamme vaikuttaa myös laajemmin siihen, miten Eurooppaa käsitellään Suomen politiikassa”, puheenjohtaja Markus Drake toteaa.

Yhdistykselle oli luontevaa hakea Helsingin Vihreiden jäsenjärjestöksi, sillä yhdistys on paikallisjärjestö ja suuri piiriyhdistys voi tarjota sille tukea varsinkin toiminnan alkuvaiheessa.

“Ensi vuonna käydään europarlamenttivaalit, ja Brysselin Vihreiden panos vaalitilaisuuksien ja -viestinnän suunnittelussa tulee olemaan Helsingin Vihreille arvokas. Toivotamme yhdistyksen lämpimästi tervetulleeksi Helsingin piiriyhdistyksen siipien suojiin”, Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Sami Halme sanoo.

Pekka Haavisto Brysselin Vihreiden vieraana

 
Brysselin Vihreiden jäseneksi voi liittyä osoitteessa https://www.vihreat.fi/liity?yhdistys=258
Facebook: brysselinvihreat
Twitter: vihreatbxl

Lisätietoja:
Brysselin Vihreiden puheenjohtaja Markus Drake, markus.drake@vihreat.fi
Helsingin Vihreiden toiminnanjohtaja Maaria Parry, maaria.parry@vihreat.fi

Emma Kari: Salmisaaren kivihiilivoimala on suljettava

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii Helsinkiä käynnistämään välittömästi valmistelun myös Salmisaaren kivihiilivoimalasta luopumiseksi. Kari jättää Salmisaaren kivihiilivoimalasta aloitteen seuraavassa valtuustossa. Vihreiden aloitteesta Helsinki on jo päättänyt Hanasaaren kivihiilivoimalan sulkemisesta vuoteen 2024 mennessä.

“Ajatus kieltää kivihiili energiatuotannossa on Sipilän hallituksen vastuuttoman ilmastopolitiikan harvoja valopilkkuja. Helsingin on nyt nopeasti luotava askelmerkit Salmisaaren hiilivoimalasta luopumiseksi. Myös kokoomuksen on vihdoin sitouduttava kivihiilen nopeaan alasajoon Helsingissä. Ilmastonsuojelussa ei voi ajaa kaksilla rattailla. Jos kokoomus on maan hallituksessa kieltämässä kivihiiltä, ei se samalla voi vastustaa alasajoa maan pääkaupungissa”, Kari toteaa.

Karin aloitteesta Helsinki on selvittänyt uusiutuvan energian potentiaalia Helsingissä. Mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi, hajautetun uusiutuvan energian tuottamiseksi ja hukkalämpöjen hyödyntämiseksi ovat Helsingissä suuret. Hiilestä luopuminen edellyttää tuotannon ja kulutuksen muuttamisen lisäksi myös systeemitason tarkastelua.

“Kivihiilestä kokonaan luopuminen vaatii Helsingiltä uudenlaista tapaa ajatella energian tuotantoa ja sen käyttöä. Kivihiilestä luopuminen ei onnistu nykyisen energiajärjestelmän hienosäädöllä, vaan todennäköisesti tarvitaan systeemitason muutoksia. Kaupungin on pikaisesti käynnistettävä aikaisempaa kokonaisvaltaisempi ja kunnianhimoisempi valmistelu, jossa kaikki vaihtoehdot energiajärjestelmän muuttamiseksi hiilivapaaksi selvitetään”, Kari sanoo.

Kari toivoo, että kivihiilestä luopuminen osattaisiin nähdä Helsingissä mahdollisuutena luoda tilaa uudelle yrittäjyydelle ja ilmastoedelläkävijyydelle. Samalla hän toivoo maan hallitukselta todellisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ilmastotutkijoiden kuuntelemista.

“Kivihiilen kieltämisen lisäksi Suomen pitää päästä eroon myös kivihiiltäkin haitallisemmasta turpeen poltosta. Hallitus on kuitenkin alentanut turpeen verotusta ja lisännyt ilmastolle haitallisen toiminnan tukemista. Maailma käy epätoivoista kamppailua ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. On käsittämätöntä, että tässä tilanteessa Suomen hallitus on käyttänyt kaiken vaikutusvaltansa EU:n ilmastopolitiikan vesittämiseen lisätäkseen metsien hakkuita. Tämä on vastuutonta”, Kari toteaa.

Lisätiedot:
Emma Kari, 044 300 6801
emma.kari@vihreat.fi

Helsinki ja Vantaa ryhtyvät selvittämään Fennovoimasta irtautumista

Helsingin kaupunginhallitus päätti tänään Helsingin ja Vantaan yhteisselvityksestä Fennovoiman ydinvoimahankkeesta luopumiseksi. Selvityksen käynnistäminen on vastaus kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Emma Karin tekemään aloitteeseen Vantaan Energia Oy:n irtautumiseksi Fennovoimasta.

”Olen todella tyytyväinen, että Helsinki ja Vantaa selvittävät perinpohjaisesti Fennovoimasta irtautumisen. Kaupunginhallituksen linjaus on merkittävä ja antaa myös muille kunnille selkänojaa käynnistää irtautuminen Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimalaprojektista. Tähän projektiin osallistuminen ei ole Helsingin, sen asukkaiden ja veronmaksajien, eikä Vantaan Energian edun mukaista. Emme halua, että helsinkiläiset veronmaksajat joutuvat geopolitiikan pelinappuloiksi kannattamattomaan hankkeeseen”, Kari toteaa.

Helsingin kaupunki omistaa 40 prosenttia ja Vantaan kaupunki 60 prosenttia Vantaan Energia Oy:n osakkeista. Lopullisen päätöksen selvityksen käynnistämisestä tekee kaupunginvaltuusto.

”Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimalahankkeeseen liittyy suuria taloudellisia riskejä. Osakas toisensa jälkeen on hylännyt hankkeen. Ydinvoimalahankkeiden yskiessä uusiutuvan energian hinta on jatkanut laskuaan. On todennäköistä, ettei Fennovoiman tarjoama sähkö tule olemaan kilpailukykyistä. Fennovoiman omistajilla on velvollisuus ostaa laitoksen tuottamaa ydinenergiaa, vaikka muuta energiaa saisikin halvemmalla. Helsingin energiapolitiikassa on tehty täyskäännös. Suunta on nyt kivihiilestä ja ydinvoimasta kohti energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa. Tästä linjasta on pidettävä kiinni”, Kari sanoo.

Selvitys on tarkoitus tehdä yhteistyössä yhtiön kanssa niin, että se valmistuu keväällä 2018. Tämä mahdollistaa Fennovoimasta irtautumistoimien käynnistämisen vuoden 2018 varsinaisessa yhtiökokouksessa. Lopullisen päätöksen selvityksen käynnistämisestä tekee kaupunginvaltuusto.

 
Lisätietoja:
Emma Kari
044 300 6801

Emma Kari: Vartiosaaresta Helsingin uusi retkeilyhelmi

Vihreiden Emma Kari ja yhteensä 31 muuta Helsingin kaupunginvaltuutettua esittävät, että Vartiosaaresta tehdään kaupungin uusi houkutteleva luontomatkailukohde.

Vartiosaari on Helsingin merellinen helmi, jonka luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvot ovat kiistattomat. Yli puolet saaren pinta-alasta on arvokkaita luontokohteita ja suurin osa Vallisaaren metsistä on arvometsiä. Saarta tulisi kehittää edelleen luonto- ja virkistyskohteena. Vartiosaari on tälläkin hetkellä virkistyskäytössä, mutta kulkuyhteydet ja virkistysmahdollisuudet saaressa ovat rajalliset.

– Vartiosaaresta on mahdollista tehdä uusi Vallisaari. Helsingin luontohelmi, johon kaupunkilaiset ja matkailijat jonottavat päästäkseen kävelemään sen ainutlaatuisissa metsissä ja ihailemaan näkymiä korkeilta kallioilta. Vallisaari tuli yhdessä kesässä osaksi helsinkiläisten mielenmaisemaa ja -tarinaa. Vartiosaaren on mahdollista tehdä sama, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Emma Kari kertoo.

Karin aloitteessa esitetään, että Vartiosaaressa retkeilyä ja vierailua kehitetään parantamalla kulkuyhteyksiä veneellä tai sillalla ja parantamalla palveluita vierailijoille ja retkeilijöille esimerkiksi polkuja vahvistamalla, lisäämällä opasteita, roskiksia ja WC:itä, sekä rakentamalla levähdys- ja uimapaikkoja.

– Vartiosaaren virkistyskäytön kehittäminen edellyttää ennen kaikkea sujuvan kulkuyhteyden rakentamista. Virkistysmahdollisuuksien kehittäminen toisi Vartiosaaren upean luonnon nykyistä paremmin kaikkien kaupunkilaisten iloksi.

Vihreät ovat jo pitkään esittäneet, että asuinrakentamisen sijaan Vartiosaari pitäisi avata kaupunkilaisten käyttöön sujuvammilla yhteyksillä. Myös Vartiosaari-seura kannattaa virkistysmahdollisuuksien parantamista saarella.

Helsingin vuoden 2018 talousarviosta päätettäessä sovittiin Vihreiden esityksestä, että Vartiosaaren asemakaavoituksen suunnittelu keskeytetään tämän valtuustokauden ajaksi ja vapautuvat kaavoitusresurssit kohdistetaan erityisesti täydennysrakennushankkeisiin.

– Nämä vanhat metsäiset saaret on meille voimavara, jonka arvoa emme vielä täysin osata tunnistaa. Meidän pitää varmistaa, että nämä metsät ja tämä kulttuuriympäristö säilyvät ja yhä useampi ihminen pääsee sen tunteen kokemaan. Vartiosaaren kaavoituksen ollessa jäissä on nyt paras mahdollinen aika tehdä saaresta Helsingin uusi retkeilyvaltti, Kari kertoo.
Lisätietoja:
Emma Kari, puh. 044 300 6801

Vihreät maakuntavaltuustossa: Valinnanvapauslakia ei tule hyväksyä

Vihreiden ryhmäpuheen piti maakuntavaltuuston jäsen Kati Juva

Vihreät Uudenmaan maakuntavaltuutetut näkevät hallituksen valinnanvapauslakiesityksen erittäin ongelmallisena. Nyt käsittelyssä oleva esitys ei tule toteuttamaan sote-uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita: terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista, integraation parantamista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perus- ja erikoissairaanhoidon kesken eikä se kustannusten kasvun hillitsemistä.

”On ilmeistä, ettei tämä lakiehdotus auta vähentämään hyvinvointi- ja terveyseroja. Tiedämme hyvin, että eniten palveluita tarvitsevat 5 – 10 % väestöstä käyttävät 70 – 80 % sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Nämä ovat ihmisiä, joilla on vaikeuksia elämänhallinnassa joko mielenterveys- ja päihdeongelmien, pitkäaikaissairauksien tai ikääntymiseen liittyvän haurauden vuoksi. He tarvitsevat selkeitä hoito- ja kuntoutuspolkuja. Järjestelmän tulee toimia ”saattaen vaihdettava” periaatteella”, muistutti maakuntavaltuuston jäsen Kati Juva vihreiden ryhmäpuheessa.

Vihreät kritisoivat ankarasti valinnanvapauden laajentamista erikoissairaanhoitoon. Tämä voi johtaa muun muassa päivystyksen ja kriisipalveluiden merkittävään heikkenemiseen.

”Kaiken kaikkiaan Vihreät näkevät nyt esitetyn valinnanvapauslain todella ongelmallisena suhteessa kaikkiin sote-uudistukselle asetettuihin tavoitteisiin nähden. Nykymuodossa tätä lakia ei tule hyväksyä”, Kati Juva päätti puheensa.

Vihreiden ryhmäpuheenvuoron voi lukea kokonaisuudessaan tämän linkin kautta.

Sitova asiakasmitoitus Helsingin lastensuojeluun

Lastensuojelun resurssit Helsingissä kaipaavat kipeästi kriittistä tarkastelua. Vihreiden kaupunginvaltuutetun Maria Ohisalon jättämän valtuustoaloitteen lastensuojelun asiakasmäärien rajaamisesta 30 lapseen työntekijää kohden allekirjoitti 40 kaupunginvaltuutettua kuudesta eri puolueesta. Aloitteella halutaan puuttua lastensuojelun avo-, sijaishuollon ja jälkihuollon sosiaalityön asiakasmääriin.

Kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2017 ja sen jälkeen jo yli 3000 lastensuojelun ammattilaista ja muuta asiasta huolestunutta henkilöä on allekirjoittanut adressin, jossa vaaditaan lastensuojelulakiin muutoksia sosiaalityöntekijöiden työkuorman pienentämiseksi ja näin lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Osassa kunnista sosiaalityöntekijöillä voi pahimmillaan olla yli 100 lasta asiakkaana. Adressissa vaadittiin toimia myös kuntatasolla.
Kunnissa on puhuttu jo vuosia sosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön resurssien riittämättömyydestä.

– Helsinki voi nyt osoittaa olevansa edelläkävijä ja rajoittaa lastensuojelun asiakasmääriä jo ennen mahdollista lakimuutosta rajoituksista, toteaa aloitteen tehnyt Ohisalo.

Lastensuojeluilmoituksia tehtiin Helsingissä vuoden 2016 aikana 16 478 kappaletta. Lähes joka kymmenennestä 0–17-vuotiaasta helsinkiläislapsesta tehtiin vuoden 2016 aikana lastensuojeluilmoitus. Helsingin lastensuojelun avohuollon sosiaalityössä on keskimäärin 40 ja enimmillään 50 lasta sosiaalityöntekijää kohden.

– Jo nämä luvut kertovat siitä, että sitova maksimimäärä asiakkaille tulee tarpeeseen. Helsinkiläisten sosiaalityöntekijöiden kokemuksista olemme saaneet kuulla, että keskiarvotkin kertovat toisaalta vain osan totuudesta, toteaa Ohisalo.

Myös lapsiasiavaltuutettu on jo vuonna 2013 todennut, että asiakasmääriä pitäisi rajata 20–30 asiakkaaseen. Sosiaali- ja terveysministeriön Lastensuojelun laatusuosituksen mukaan lastensuojelun työntekijäresurssit suhteessa asiakasmääriin ovat yleisesti katsoen riittämättömät. Sosiaali- ja terveysministeriö myös suosittaa, että lastensuojelun henkilöstöresurssi mahdollistaisi vuorovaikutustyön ja osallisuuden toteutumisen.

– Sosiaalityöntekijät tekevät tärkeää työtä ja heille pitää antaa mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. On myös lastensuojelun parissa olevien lasten ja nuorten etu, että työntekijöillä on mahdollisuus kohdata heidät ajan kanssa ja tukea pitkäjänteisesti elämässä, sanoo Maria Ohisalo.

Lisätietoja:

Maria Ohisalo
0407034185
maria.ohisalo@gmail.com