Ryhmäpuheet

Otso Kivekkään ryhmäpuhe budjetin lähetekeskustelussa

Otso2

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Vuosi sitten sanoin tässä pöntössä, että Helsinki voi, ja meidän pitää taata kaikille Helsingin lapsille oikeus varhaiskasvatukseen.

Näin olemme tehneet. Jokainen helsinkiläinen lapsi pääsee jatkossakin varhaiskasvatuksen piiriin. Kiitos tästä kuuluu teille kaikille. Mikään ryhmä yksin ei voi ottaa siitä kunniaa. Me kaikki halusimme säilyttää hyvän päivähoidon.

Toissapäivänä kaupunginhallitus lausui maan hallitukselle, että emme kannata ehdotusta päivähoitomaksujen nostosta. Yksimielisesti.

Helsingin politiikan ehkä suurin vahvuus on kyky löytää yhteinen kanta, kun kaupungin tulevaisuus tai kaupunkilaisten palveluiden turvaaminen sitä edellyttää.

Maailma on kuitenkin muuttunut ympärillämme tässä vuoden aikana. Viime vuonna Suomeen tuli 32 000 turvapaikanhakijaa. Heistä suuri osa jää maahan, ja maahan jäävistä suurin osa muuttaa lopulta Helsingin seudulle. Heidän kotiutumisensa tänne on vastuullamme.

5000 – 10 000 ihmistä lisää ei vielä näy Helsingin katukuvassa. Tämä on kansainvälinen kaupunki, johon tullaan maailman eri kolkista. Ja hyvä niin. Mutta tähänastisille kotouttamisen rakenteille ja resursseille maahanmuuttajien suuri määrä on haaste.

Kävimme vihreiden ryhmän kanssa tutustumassa sote-viraston maahanmuuttoyksikön toimintaan ja heidän kohtaamiinsa ongelmiin. Niitä riittää. Hallitus kaavailee, että jokainen maahanmuuttaja pääsisi kielikoulutukseen 2 kuukaudessa; tämänhetkinen todellisuus on yhdeksän kuukautta. Monet kotoutujat tippuvat valtion ja kaupungin vastuiden väliseen kuiluun, ja odottavat jopa vuosia palveluita, joiden olisi tarkoitus auttaa heidät alkuun. Tämä on yksilöiden kannalta turhauttavaa ja yhteiskuntamme kannalta järjetöntä. Kotoutumisen onnistuminen on sekä Helsingin että maahan muuttaneiden itsensä etu. Jos valtio ei hoida sille kuuluvia tehtäviä, meidän Helsingissä on kannettava vastuumme.

(lisää…)

Otso Kivekkään puhe soteuudistuksesta

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

 

Vihreille on tärkeää, että jokainen helsinkiläinen ja suomalainen pääsee varallisuudestaan ja asuinpaikastaan riippumatta nopeasti lääkäriin ja saa tarvitessaan apua vaikeassa elämäntilanteessa.

Sosiaali- ja terveyspalveluidemme rakenteet ovat pikkuhiljaa vinoutuneet. Eriarvoisuus kasvaa ja pienet kunnat eivät selviä vastuistaan. Erikoissairaanhoidon kulujen noustessa terveysasemat kuihtuvat. Suomi tarvitsee sote-uudistusta.

Helsinki selviää vastuistaan. Me pystyisimme jatkamaan nykymallillakin, mutta erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden yhdistäminen on meilläkin tarpeen.

Helsinki on kuitenkin Suomen pääkaupunki. Ymmärrämme varmasti kaikki, että meidän on ajateltava myös koko maan etua, ei ainoastaan omaa näkökulmaamme. Suuri osa kunnista on liian pieniä vastaamaan kalliista hoidoista ja hajanainen organisaatio tulee liian kalliiksi.

Siksi on hyvä, että tämä hallitus on jatkanut sote-uudistuksen tekemistä, neljän edellisen siinä epäonnistuttua. Tämäkään yritys ei kyllä ole mennyt ihan nappiin.

(lisää…)

Emma Karin ryhmäpuhe Helsingin energian kehittämisohjelmasta

hiilikasat mainos

Hyvä valtuusto,

Harvoin tässä salissa saa olla tekemässä päätöstä, josta voi olla näin aidon onnellinen.
Nyt on erinomainen hetki päättää yhden Suomen suurimman hiilivoimalan sulkemisesta.

Tämä vuosi tulee olemaan maailman mittaushistorian lämpimin. Itse asiassa 14 lämpimintä vuotta ovat olleet viimeisen 15 vuoden aikana. Tässä salissa puhutaan paljon velasta ja sen pahuudesta. Me kuitenkin jätämme lapsillemme suurta velkaa. Ilmastovelka on aikamme suurin kestävyysvaje.

Merten pinta nousee, jäätiköt sulavat, maanviljelyyn soveltuva maa vähenee, kuivuus lisääntyy, lajeja kuolee sukupuuttoon – tuhat kertaa nopeammin kuin tavallisesti.

Ihminen kuluttaa vuosittain uusiutuvat luonnonvarat loppuun jo elokuussa. Loppuvuoden elämme lastemme kustannuksella. Suomessa tuskaillaan nyt 30 000 turvapaikanhakijan kanssa. Jos maapallon lämpenemistä ei pysäytetä niin kymmenet miljoonat ihmiset joutuvat vielä lähtemään kodeistaan. Ja silloin tämän hetkinen humanitaarinen kriisi on vasta alkusoittoa.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on meidän sukupolvemme suurin tehtävä.

Nyt on oikea hetki päättää Helsingin energiapolitiikan uudesta suunnasta myös siksi, että maailman johtajat ovat koolla Pariisissa neuvottelemaan uudesta ilmastosopimuksesta.

Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan torjuta yhdellä kansainvälisellä sopimuksella.  Ilmastonmuutosta torjutaan moottoritiehanke kerrallaan, sitä torjutaan parkkihalli kerrallaan,
sitä torjutaan hiilivoimala kerrallaan. Ilmastonmuutosta torjutaan jokaisella uudella aurinkopaneelilla, jokaisella uudella ratikkavuorolla, jokaisella uudella led-lampulla.

Meillä on toivoa ilmastonmuutoksen pysäyttämisen suhteen. Kiina on kääntänyt hiilen kulutuksen laskuun. Yhdysvallat vähentää vihdoin päästöjään Obaman johdolla.
Ympäristöliike ajoi Shellin pois arktisesta öljynporauksesta. Sijoittajat vetävät rahojaan pois fossiiliteollisuudesta.

Ennen kaikkea meillä on nyt paremmat keinot ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Teknologiaa on. Osaamista on. Nyt tarvitaan vain päätöksiä.

(lisää…)

Vihreiden ryhmäpuhe Helsingin vuoden 2016 budjetista

Tänä vuonna budjettineuvottelut eivät menneet ihan perinteisen aikataulun mukaisesti ja sen vuoksi olemme täällä juuri tänään. Lopputulos kuitenkin ratkaisee ja vihreiden puolesta kiitos kaikille osallistuneille ryhmille. Laajalla yhteistyöllä saatiin enemmän aikaan kuin vain osiensa summa.

Vihreä ryhmä on tyytyväinen, että kaupunkilaisille tärkeiden palveluiden kuten opetukseen, varhaiskasvatuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, kirjastojen ja kulttuurin rahoitusta korjattiin merkittävästi.

Helsinki teki budjettineuvotteluissa merkittävän päätöksen, että kaikkien lasten oikeudesta kokopäivähoitoon sekä päiväkotiryhmien nykyisestä koosta ja henkilöstömitoituksesta pidetään kiinni. Tämä oli vihreille kaikkein tärkein asia neuvotteluissa. Varhaiskasvatus on investoimista lapsiin eli tulevaisuuteen. Se on sijoitus joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Monet asiantuntijatahot, esimerkiksi lapsiasiainvaltuutettu ja lastensuojelujärjestöt, ovat olleet huolissaan siitä, että hallituksen kaavailemat säästöt heikentävät varhaiskasvatuksen laatua, eriarvoistavat lapsia ja aiheuttavat lisäkuluja esimerkiksi lastensuojelussa.

(lisää…)

Otso Kivekkään ryhmäpuhe tilinpäätöksestä

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

2014 oli ensimmäinen vuosi, jonka budjetointiin valtuustokauden alussa sopimamme strategia vaikutti täysimääräisesti. Siksi tämä tilinpäätös on merkittävä kohta seurata strategian onnistumista.

Verrattuna budjettiin 2014, viime vuonna tulot ylittivät odotukset 20 miljoonaa. Samalla käyttömenot kokonaisuudessaan alittivat  budjetin 102 miljoonalla ja investoinnit alittivat jopa 44 miljoonaa

Strategiaan kirjoitettiin: ”Velkaantumiskehitystä hidastetaan pitämällä emokaupungin käyttömenojen reaalikasvu asukasmäärän kasvun mukaisena vähennettynä vuotuisella 1% tuottavuuden parantamisen tavoitteella”

Tämä on toteutunut. Menemättä nyt tuon matematiikan sisuksiin, menot ovat kasvaneet tavoitetta vähemmän. Itse asiassa menokasvu on ollut vain kaksi kolmannesta siitä, mitä tavoite sallisi.

(lisää…)

Otso Kivekkään ryhmäpuhe budjetista

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, ja katsojat Helsinkikanavalla.

Helsinki kasvaa. Tämän vuoden alussa asukkaita oli lähes kymmenen tuhatta enemmän kuin vuosi sitten. Ja sama toistuu joka vuosi. Valtuustokauden aikana asukasmäärä nousee Järvenpään asukasluvun verran.

Erityisesti kasvaa lasten määrä. Kymmenen vuotta sitten tapahtui käänne: vuosikymmenten ajan totuttiin siihen, että kun nuori pari saa lapsen, he muuttavat kohta Espooseen tai Nurmijärvelle. Mutta nyt he jäävätkin Helsinkiin. Alle kouluikäisten määrä kasvaa Helsingissä yli tuhannella joka vuosi. Ja nuo samat lapset alkavat nyt saavuttaa kouluiän.

Hyvät valtuutetut, Helsinki tarvitsee rohkeutta vastata tähän kasvuun. Uusille asukkaille pitää rakentaa koteja ja taloja varten tietysti myös kadut ja putket ja joukkoliikenne. Uudet asukkaat tarvitsevat myös palveluja. Tarvitsemme päiväkoteja, kouluja, leikkipuistoja ja liikuntapaikkoja. Ja tarvitsemme tilaa myös terveyskeskuksissa, koska kaikki eivät ole lapsia. Myös vanhusten määrä kasvaa tuhansilla joka vuosi.

Kaikki tämä maksaa. Jokainen uusi asukas tarkoittaa tarvetta tuhansien eurojen investoinneille, ja jokainen uusi kaupunkilainen tarkoittaa tuhansia eurojen tarvetta palveluissa.

 

Helsingillä on tähän vielä varaa. Veroprosenttimme on mannersuomen kolmanneksi alhaisin, ja kaupungilla on myös runsaasti omaisuutta. Uudet asukkaat ovat myös uusia veronmaksajia, kuluttajia, työntekijöitä ja yrittäjiä. Ja kuten kaupunginjohtaja sanoi, kaupungin tulot ovat itse asiassa ylittäneet ennusteet ja menot alittaneet ennusteet viime vuodelta.

Laajemmin talouden luvut eivät kuitenkaan anna juuri aihetta juhlaan. Vaikka Helsingissä talous voi kohtuullisesti, Suomella menee huonosti jo seitsemättä vuotta. Ja vaikka ennusteet lupaavat hienoista kasvua, se on vain kalpea aavistus luvuista jotka vielä viime vuoskymmenellä olivat normaaleja.

Kaupungistuminen, suurten kaupunkien kasvu, on Suomen talouden ehkä lupaavin parannuskeino. Tiiviimmät ja suuremmat kaupungit ovat tehokkaampia, ja synnyttävät uutta taloudellista toimeliaisuutta. Ei ole vain meidän etumme, että Helsinki kasvaa, vaan se on koko maan talouden kannalta merkittävää. Voisi sanoa, että Helsingin velvollisuus on kasvaa. Tietenkin säilyttäen oman luonteensa, meren läheisyyden ja kaupunkimetsät, joita asukkaat rakastavat. Mutta kasvaa yhtä kaikki.

Ja siksi me tarvitsemme parempaa tuottavuutta. Meidän pitää pystyä palvelemaan kasvavaa väestöä ja toivottamaan uudet asukkaat – tulivat he sitten kätilöopistolta tai rajan yli – tervetulleeksi, mutta rahakirstumme ei ole rajaton.

 

Tuottavuus on sitä, että saamme samat tai paremmat palvelut, mutta niihin tarvittava työn määrä ja käytetty raha vähenee. Se ei tarkoita karsimista, kiirehtimistä tai selkänahasta leikkaamista. Itse asiassa työntekijöiden hyvinvointi on tärkeä tuottavuustekijä, sen heikkeneminen heikentää yleensä myös tuottavuutta.

Tuottavuus tarkoittaa ennen kaikkea turhan työn välttämistä ja että ostetuista palveluista ei makseta liikaa. Vähennetään soran kuskaamista kasasta toiseen. Ihan näin konkreettisena esimerkkinä.

Kaupungin strategiaan on kirjattu tuottavuustavoite. Sen mukaan reaalimenot eivät saa kasvaa kuin väestönkasvun verran, miinus yksi prosenttiyksikkö. Se ei oikeastaan koske tuottavuutta, vaan menojen kasvua.

Se ei riitä. On hyvä tavoite, että kaupungin menot kasvavat vain hallitusti. Mutta rahan leikkaaminen mekaanisesti ei ole sama asia kuin tuottavuuden parantaminen. Jos me vain leikkaamme kuluja heikentämällä palveluita, tuhoamme niitä eväitä, jotka Helsinki tarvitsee kasvuun.

Siksi katseet pitää kohdistaa todelliseen tuottavuuden parantamiseen. Siis siihen, että voimme saada samat tai paremmat palvelut vähemmällä työllä. Tähän on olemassa keinoja. Määritellään palvelut, lasketaan niiden hinnat ja etsitään tehostamismahdollisuudet. Sitä ei voi tehdä yksinkertaisesti yhden vuoden budjettia katsomalla, vaan vaikuttavuutta täytyy seurata pidemmällä aikavälillä. Mutta se on täysin tehtävissä.

Todellinen tuottavuuskehitys ei ole leikkaamista eikä se käynnisty leikkaamisesta. Tämän haluamme välittää viestiksi budjetin valmisteluun.

 

Strategiassa sovimme myös investointikaton käytöstä rajaamaan kaupungin rahankäyttöä. Se toimikin hyvin välineenä arvioida, mitkä investoinnit ovat tärkeimpiä, ja mistä voidaan joustaa. Mutta jo nyt on nähdään, kuinka investointikatto hidastaa uusien alueiden välttämättömiä investointeja. Asuntoja rakennetaan liian hitaasti ja leikkipuistot rapistuvat käsiin ja päiväkodit täyttyvät ääriään myöten. Eikä puistoihin ole rahaa ollenkaan.

Kaupungin tavoite on kasvaa, ja kasvu vaatii investointeja. Ei voi olla niin, että päätämme rakentaa 6500 asuntoa vuodessa, mutta emme sitten rakennakaan asukkaille katuja tai kouluja. Että tyrehdytämme sen kasvun jota haluamme. Tämän budjettikierroksen yhteydessä me tarvitsemme viisautta löytää tapa tehdä ja rahoittaa ne investoinnit, joita me tarvitsemme. Tämänkin me haluamme välittää viestiksi budjetin valmisteluun.

Hyvät valtuutetut, ihmiset muuttavat Helsinkiin, koska tämä on hyvä kaupunki. Ihmiset pysyvät täällä, koska Helsinki on hyvä kaupunki. Meidän vastuumme on pitää Helsinki hyvänä myös tuleville polville. Pidetään tämä mielissä tulevaa budjettia valmisteltaessa.

Ryhmäpuhe Anni Sinnemäen puolesta

Kari_Emma_rintakuva2_webHyvät valtuutetut, hyvät ystävät

Rakkaus Helsinkiin on meitä kaikkia valtuutettuja yhdistävä tekijä. Me käytämme paljon aikaa ja energiaa paremman Helsingin puolesta. Me kaikki tässä salissa istuvat haluamme rakentaa kaupunkia, jossa ihmisten on hyvä elää.

Kotikaupunkimme muuttuu jatkuvasti- siinä missä eilen oli metsää saattaakin tänään olla uusi asuinalue, siellä missä eilen oli vanha ratapiha onkin huomenna taloja. Koko tätä suurta muutosta ajaa yksi asia: enemmän ja enemmän ihmisiä haluaa muuttaa Helsinkiin ja yhä useampi ihminen haluaa olla helsinkiläinen.

Me valtuustona olemme helsinkiläisille velkaa sen, että me teemme kaikkemme paremman Helsingin puolesta. Siksi esitän Anni Sinnemäkeä apulaiskaupunginjohtajan virkaan.

Sinnemäki on pätevä, kuunteleva ja aikaansaava johtaja. Sinnemäki on läpikotaisen helsinkiläinen. Hänellä on laaja kokemus politiikasta ja johtotehtävistä. Hän on johtanut eduskuntaryhmää ja puoluetta, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaostoa. Hän on entinen työministeri, joka on vastannut Suomen työllisyys- ja kilpailupolitiikasta sekä osasta yrittäjyyspolitiikkaa. Hänen vastuulla on ollut myös useiden virastojen tulosohjaus. Valtioneuvoston ja kvartetin jäsenenä Sinnemäki on ollut mukana johtamassa Suomea.

Sinnemäki on istunut yli kolme vuotta ympäristövaliokunnassa, eli siinä valiokunnassa, joka eduskunnassa vastaa kaavoituksesta, asumisesta ja rakentamisesta. Sinnemäki tuntee Helsingin ja Helsingin päätöksenteon. Hän on toiminut valtuutettuna Helsingin kaupunginvaltuustossa vuoden 2005 alusta lähtien ja ollut myös lautakunnan puheenjohtajana. Valtuutettuna hän on ollut linjaamassa Helsingin kiinteistötoimen ja kaupunkisuunnittelun tavoitteita ja tekemässä niistä päätöksiä.

Helsingin muutosvauhti ei hidastu, päinvastoin. Ihmiset vaativat poliittisilta päättäjiltä täysin oikeutetusti läpinäkyvämpää ja parempaa toimintaa. Meidän täytyy laittaa uusi vaihde silmään Helsingin rakentamisessa. Kaupunkilaiset haluavat tulla mukaan kaupungin kehittämiseen.

Urban Helsingin esittelemä varjoyleiskaava on hieno esimerkki kaupunkilaisten voimasta. Me olemme kaikki kaupunkilaisilla töissä, ja nyt on uuden ajan aika. Annilla on kyky viedä hyvät ajatukset läpi päätöksiksi kaikkia osapuolia kuunnellen ja kaikkien kanssa neuvotellen. Se on taito, jota nyt tarvitaan.

Helsinkiläiset ansaitsevat apulaiskaupunginjohtajan, joka on kokenut, aikaansaava ja osallistava johtaja. Helsinkiläiset ansaitsevat apulaiskaupunginjohtajan, joka haluaa Helsingin parasta. Helsinkiläiset ansaitsevat apulaiskaupunginjohtajan, joka kuuntelee sekä päätöksentekijöitä että kaupunkilaisia.

Siksi Anni Sinnemäki apulaiskaupunginjohtajaksi.

Emma Kari,
Valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

Ryhmäpuhe vuoden 2015 talousarvioehdotuksesta

Hannu Oskala, vihreä valtuustoryhmä

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Taloustieteen Nobelisti Paul Krugman kommentoi tammikuun alkupuolella Suomen talouspolitiikkaa seuraavasti:

“Suomi on tehnyt todella kovaa kiristyspolitiikka ilman minkäänlaista painetta markkinoilta. Poliitikot ovat olleet todella vastuuttomia” – “Tehkää mitä tahansa, mutta älkää ainakaan kiristäkö enempää. Älkää enää pahentako tilannetta entisestään.” (lisää…)