Ryhmäpuheet

Jasmin Hamidin ryhmäpuhe tilinpäätöksestä 21.6.2017

Hyvä puheenjohtaja hyvät valtuutetut.

Alkuun haluan kiittää tarkastuslautakuntaa ja tarkastusvirastoa huolellisesti tehdystä työstä. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa toteutuneet.

Arviointikertomus on erinomainen työkalu näin uuden valtuustokauden kynnyksellä. Kertomus antaa selkeän kuvan kaupunkimme tilanteesta ja hyvät eväät viime viikolla käynnistyneelle strategiatyölle.

Viime vuosi oli Helsingin kaupungin taloudessa odotettua myönteisempi. Se oli itse asiassa todella hyvä! Niin kaupungin toimintakate, kuin verotulot olivat ennakoitua paremmat. Verotulot kasvoivat, ja investointien kymmenvuotissuunnitelma on pakottanut priorisoimaan hankkeita. Viime vuoden tuloksesta saamme kiittää myös poikkeuksellisen suuria maanmyyntituloja, jotka johtuvat Keski-Pasilan ja Kalasataman rakentamisen etenemisestä.

Hyvän taloudellisen tuloksen lisäksi viime vuodessa riittää muutakin hehkutettavaa.

Talonrakentaminen oli vuonna 2016 Helsingissä keskimääräistä vilkkaampaa, varsinkin toimitilojen osalta. Helsinkiin siis halutaan tulla paitsi asumaan, myös töihin – ja se on mahtavaa! Itse asiassa Helsinkiin halutaan tulla myös käymään. Helsingissä kirjattiin viime vuonna kaikkien aikojen ennätyslukemat matkailijoiden yöpymisissä, lähes 3,6 miljoonaa.

– Ja sama meininki näyttää jatkuvan myös alkuvuoden perusteella.

Viime vuonna hyväksyimme uuden yleiskaavan, joka tukeutuu raideliikenteeseen. Rakennamme siis uusia asuntoja Kaupunkia Tiivistäen ja Viheralueet Säästäen.

Vaikka viime vuosi oli Helsingille hyvä, elävät kunnat jatkuvassa epävarmuudessa tehtäviensä ja tällä hetkellä myös tulolähteiden suhteen.
Suurten kaupunkien tilannetta kurjistava maakuntauudistus ei etene aikataulussa, mikä on pidentänyt epävarmuuden jaksoa. – Ja vaikka finanssiyhtiöt nostavat Suomen kasvuennustetta kilpaa, kasvuvauhdin ennustetaan hidastuvan jo ensi vuonna.

Vihreät haluaa mahdollistaa kaupungin kasvun ja ovat valmiita investoimaan sen takia. Emme kuitenkaan halua jättää velkaa tuleville sukupolville maksettavaksi, joten asukaskohtainen velka täytyy pitää kestävällä tasolla.

Hyvät valtuutetut,

Myös jatkossa Helsingissä on tehtävä pitkän tähtäimen suunnitelmia ja suuntaa näyttävää politiikkaa.

Vuonna 2016 lasten määrä kasvoi niin varhaiskasvatuksen kuin peruskoulun piirissä. Meidän on huolehdittava siitä, että lapsimäärästä huolimatta varhaiskasvatuksen ja opetuksen laatu pysyy korkealla ja lapsimäärän kasvua on seurattava budjetoinnissa.  Meidän tulee uskaltaa puuttua eriarvoisuuden kasvuun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. – Päiväkodin on löydyttävä läheltä ja aukioloaikojen on joustettava muuttuvan työelämän mukana. Sisäilmaongelmat ovat Helsingissä suuri huolenaihe ja onneksi valtuustossa on aistittavissa vahva tahtotila tämän asian korjaamiseen.

Helsingissä on jatkossa entistä enemmän asukkaita ja erityisesti vieraskielisten asukkaiden määrä on kasvussa. – Eriarvoistumisen ehkäiseminen onkin yksi tärkeimmistä tavoitteistamme. Helsinki menestyy sitä paremmin, mitä harvempi jää ulkopuolelle hyvästä kehityksestä. Tärkeässä roolissa ovat niin kouluavustajat, kielen opetus, kuin työllistymisen tukeminen.

Helsingin kaupunginosat ovat eriytyneet selvästi 2000-luvun aikana. Meidän on huolehdittava siitä, että kaikki kaupunginosamme ovat houkuttelevia, palveluiltaan laadukkaita ja asumismuodoiltaan monipuolisia.

Kotihoidon resursseja on lisätty, mutta myös asiakasmäärät ovat kasvaneet voimakkaasti. Tuottavuus on parantunut, mutta se ei saa tapahtua asiakkaiden hyvinvoinnin tai työntekijöiden työhyvinvoinnin heikkenemisenä. Sen vuoksi on panostettava toimintatapoihin, joilla samaan aikaan parannetaan tuottavuutta ja työ-  ja asiakastyytyväisyyttä.

Fiksun Kalasataman kaltaiset hankeet yhdesä Smart & Clean säätiön kanssa mahdollistavat Helsingin seudun kehittymisen maailman parhaaksi testialueeksi älykkäille ja puhtaille ratkaisuille.

Ilmastotavoitteidemme on oltava kunnianhimoisia ja niihin on päästävä. Helsingin tulee olla rohkea edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja samalla on varmistettava, että kaupunkia rakennetaan kestämään muuttuva ilmastomme.

Tarkastuskertomuksessa saimme noottia siitä, että suurimmalle osalle strategian tavoitteista ei ole asetettu mittaria. Jatkossa strategiaan on kirjattava selkeitä ja mitattavia tavoitteita pelkkien toimenpiteiden sijaan. Ensin täytyy tietää, mikä on lähtötilanne, ja johtaa siitä tavoitteet tilan muuttamiseksi.

 

Arvoisa puheenjohtaja, näiden huomioiden saattelemana vihreä valtuustoryhmä puoltaa vuoden 2016 tilinpäätöksen hyväksymistä.

 

Otso Kivekäs: Satsaus lapsiin ja eriarvoisuuden torjuntaan on satsaus Helsingin tulevaisuuteen

27080232863_4af10f5c54_oHelsingin Kaupunginvaltuusto käsittelee tänään kaupungin ensi vuoden talousarviota. Vihreät muistuttavat ryhmäpuheessaan, että vaikka budjetti laaditaan aina vuodeksi kerrallaan, kannattaa talouden suunnittelussa katse suunnata myös kauemmas ja investoida pidemmälle Helsingin tulevaisuuteen. Yksi Vihreille tärkeistä sijoituksista on maksuton varhaiskasvatus:

“Talousarvion yhteydessä päätettiin suunnitella Helsingin siirtymistä maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Tällöin kaikille lapsille taattaisiin paitsi oikeus, myös mahdollisuus osallistua ikätovereidensa kanssa lasten kasvua tukevaan kasvatukseen”, linjaa Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs.

“Suurin hyöty siitä on lapsille, joiden perhe on heikommassa sosiaalisessa asemassa. Nämä lapset jäävät myös todennäköisimmin varhaiskasvatuksen ulkopuolelle. Laaja osallistuminen varhaiskasvatukseen pienentää lasten oppimiseroja koulun alkaessa, vähentää koulupudokkuutta ja pitkällä tähtäimellä myös syrjäytymistä”, Kivekäs muistuttaa.

Osapäiväisesti maksuttoman varhaiskasvatuksen selvittämisen lisäksi budjettiin saatiin lisättyä Vihreiden aloitteesta rahaa myös syrjäytymisen ja asuinalueiden eriytymisen ehkäisyyn. Vihreät teki keväällä aiheesta valtuustoaloitteen, ja tänä syksynä valtuuston enemmistö halusi selvitettäväksi parhaat tavat ehkäistä Helsingin asuinalueiden jakautumista hyviin ja huonoihin. Samalla selvitetään, miten lasten eriarvoistumista torjutaan tehokkaimmin.

”Kaupungin jakautuminen hyviin ja huonoihin alueisiin ei ole kenenkään etu”, Kivekäs toteaa.

Vihreät ovat tyytyväisiä myös siihen, että kaikki halukkaat ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat pääsevät iltapäiväkerhoon koulupäivänsä jälkeen.

“Iltapäiväkerhopaikkoja tarvitseville lapsille ja perheille kirjaus tuo varmuutta ja sujuvuutta arkeen, ja parantaa mahdollisuuksia suunnitella elämää eteenpäin. Perheiden arjen hyvinvointi on myös satsaus tulevaisuuteen”, iloitsee Kivekäs.

Talousarviossa saatiin myös muita Vihreitä tavoitteita läpi: kulttuuriavustuksia ja erityisesti satsausta lähiöihin lisättiin, asuntojen tuotannon vauhdittamiseen saatiin tarvittavat rahat ja ympäristökeskuksen varoja kasvatettiin luontoselvitysten lisäämiseksi. Lisäksi terveyskeskusten jonoja puretaan, kiireettömään hoitoon pääsyä ja ikääntyvien kotihoitoa parannettaan ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin sijoitetaan lisäresursseja, muiden tavoitteiden muassa.

Puheensa lopussa Kivekäs viittaa valtuustoa useasti puhuttaneeseen tuottavuustavoitteeseen. Hän muistuttaa, että kaupungin toimintaa kannattaa jatkossakin tehostaa, mutta liian kaavamaisia säästötavoitteita tulee varoa. Esimerkiksi kaikkialle sama yhden prosentin leikkuri johtaa kestämättömiin tilanteisiin. Tämä talousarvio on istuvan kaupunginvaltuuston viimeinen, joten Kivekäs evästää päättäjiä jo ensi kaudelle:

“Pitää olla uskoa ja uskallusta investoida tulevaan. Siihen, että lapsia syntyy ja kaupunki kasvaa. Mikään talouden reunaehto ei saa johtaa siihen, että päiväkotipaikkaa ei saa, että lapset eivät mahdu kouluun tai että helsinkiläisille ei rakenneta heidän tarvitsemiaan asuntoja.”

Lisätietoja:
Otso Kivekäs, puh. 044 333 6338

Vihreiden Krohn: Kokonaiskuva sote-uudistuksessa katoaa detaljeihin

Tänään käsittelyssä ollutta lausuntoa valtion sote-järjestämislakiluonnoksesta leimaa sama epämääräisyys ja tavoitteiden hämärtyminen, mikä leimaa sote-uudistusta ylipäätänsä. Lausunto määrittelee kaupungin periaatteet sille, miten Helsingin kaupunki suhtautuu sote-uudistuksen. Mitä kaupunki haluaa siis uudistuksesta sanoa?

“Nyt kokonaiskuva katoaa yksityiskohtien alle. Kun kaupunginhallituksessa on lausunnosta äänestetty 25 kertaa, voimme todeta että prosessi on epäonnistunut. Emme ole yhdessä miettineet mikä meidän viestimme maan hallitukselle on”, pohtii Vihreiden ryhmäpuheen pitänyt Minerva Krohn.

“Sote-uudistuksella hyvät tavoitteet, esimerkiksi väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen sekä palvelujen yhdenvertainen saatavuus. Epäselväksi jää, voidaanko näitä tavoitteita saavuttaa esitetyn lainsäädännön avulla”, huomioi Krohn.

Sote-uudistus tulee yhtenäistämään asiakasmaksut maakunnan sisällä. Helsinki ei ole perinyt terveyskeskusmaksua vuosiin ja tämä käytäntö on hyvä olla jatkossakin.

Helsingin Vihreät vaatii, että uudistuksen esivalmistelu Uudellamaalla on saatava käyntiin. Sote-uudistukselle on eittämättä tarvetta, sillä järjestämisvastuu on pirstaloitunut liian pienten kuntien harteille. Helsinki ja Uusimaa ovat uudistuksesta selkeästi jäljessä.

“Useat maakunnat ovat edelleen liian pieniä järjestämisvastuun kantamiseen. Helsinki ja Uusimaa joutuvat maksumiehiksi poliitikkojen kyvyttömyydelle tehdä päätöksiä”, toteaa Krohn.

Uudistuksen vaarana onkin, että se heikentää Helsingin palveluita. Kaupunki uhkaa joutua sote-uudistuksessa maksajan rooliin, kun köyhempiä maakuntia pitää tukea. Toisaalta Helsingin oma sote-tuotanto on kallista verrattuna muihin kuntiin.

“Uudistuksen jälkeen on epätodennäköistä että Uudenmaan maakunta satsaisi erityisen paljon rahaa juuri Helsinkiin. Edessä on ilmeisesti raju kustannusten sopeuttaminen ja mahdollisesti myös palvelujen karsiminen”, jatkaa Krohn.

Lakiluonnoksen pohjalta on vaikea arvioida, miten uudistus vaikuttaa kaupunkilaisten sote-palveluihin. Joka tapauksessa on selvää, että uudistus ei ota huomioon Helsingin erityispiirteitä riittävästi: Helsinki olisi riittävän iso kantamaan sote-vastuun yksinkin.

Lisätietoja: Minerva Krohn, puh. 050 588 4244

 

 

Otso Kivekkään puhe pormestarimallista 22.6.2016

Otso Kivekäs

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Tämä on merkittävä päivä Helsingille. Tänään me päätämme lisätä demokratiaa Helsingissä ja uudistaa hallinnon tsaarinajasta nykyaikaan.

Ensi vuonna vaalien jälkeen Helsinkiin valitaan pormestari. Pormestari on vaaleilla valitun valtuuston edustaja, valtuuston luottamuksen varassa toimiva poliitikko. Ei itsenäinen virkamies kuten kaupunginjohtaja vanhassa mallissa. Vertaamalla valtiotasolle voisi sanoa, että siirrymme parlamentarismiin. Tämä on merkittävä askel demokratian kehityksessä, erittäin tervetullut muutos.

Samalla Helsingin hallintomalli uudistetaan täysin. 31 virastoa korvautuu viidellä toimialalla. Nykyinen virastorakenteemme ja siihen liittyvä toimintatapa periytyvät 1870-luvulta. Mallin vahvuus on ollut sen pysyvyys. Kaupungin organisaation ulkopuoliset tahot, olivat ne sitten keisarin edustajia tai kaupunkilaisia, eivät ole päässeet liikaa heiluttamaan organisaation toimintaa. Maailma on kuitenkin muuttunut 140 vuodessa jonkin verran. Vanhan mallin heikkous on sen jäykkyys. Kaupungin kyky uudistua tai reagoida muutoksiin ympäristössä on heikompi kuin se voisi olla. Ja kaupungin kyky kuunnella kaupunkilaisia on heikompi kuin sen pitäisi olla.

Tämäkin muutos on tervetullut. Kun organisaatio muuttuu suoraviivaisemmaksi ja selkeämmäksi, todella toivon sen vahvistavan myös kulttuurista muutosta, joka kaupungissa on jo käynnissä. Muutosta, jossa virkamiehet näkevät uudet ajatukset mahdollisuuksina ja kaupunkilaiset kumppaneina, joiden kanssa yhdessä kaupunkia kehitetään. Jossa naapurin tontille astumistakaan ei pelätä, ja pyritään ajattelemaan omaa osastoa laajempia kokonaisuuksia. Toimivampi organisaatio antaa mahdollisuuden keventää kaikkia niitä monimutkaisia kontrollin ja valvonnan mekanismeja, joilla kaupunkia on pyritty hallitsemaan. Tämä viestinä jatkovalmisteluun: vähemmän kontrollia ja raportteja, enemmän keskustelua ja yhteistyötä. Hallintouudistuksen onnistumisen ydin on siinä.

(lisää…)

Hannu Oskalan puhe Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma

Hannu Oskala1

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustotoverit, tänään päätämme asumisen ja maankäytön isoista linjoista lähivuosiksi.

Helsinkiläisten asumismenojen kohtuullistaminen on ollut vihreille pitkäaikainen tavoite. Tämä onnistuu parhaiten rakentamalla Helsinkiin lisää asuntoja. Onkin mahtavaa että myös kaikki muut ryhmät kannattivat asuntotuotantotavoitteen merkittävää nostamista jo kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Vuonna 2019, jos hyvin käy, Helsinkiin valmistuu 7000 asuntoa vuosittain. Eikä tuo 7000 tietenkään mikään katto ole. Harva tässä salissa halunnee lyödä jarruja pohjaan, jos tuo tavoite saavutetaan. Helsingin väkiluvun kasvua ei ennusteta, se rakennetaan. Parempi olisikin ehkä ajatella tuota lukua ala- kuin ylärajana.

Silti Vihreä valtuustoryhmä ymmärtää että tavoitteen pitää olla myös realistinen, ja meille on vakuutettu virkamiesten puolelta että tuo tavoite voidaan todella myös saavuttaa.

Tärkeää on myös että asuntotuotantotavoitetta voidaan nostaa viheralueita vaarantamatta.

(lisää…)

Erkki Perälän ryhmäpuhe pormestarimallista ja Helsingin johtamisuudistuksesta

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Vihreiden tavoitteena on tehdä Helsingin päätöksenteosta demokraattisempaa, avoimempaa ja kaupunkilaisten näkökulmasta selkeämpää. Me haluamme, että kaupunkilaiset saavat entistä tarkemmin sitä, mitä he kuntavaaleissa tilaavat.

Tämän lisäksi haluamme, että kaupunkilaisilla on entistä suoremmat vaikutusmahdollisuudet kaupungin päivittäiseen toimintaan.

Päätimme kaupunginvaltuustossa tämän vaalikauden alussa, että kaupungin johtamisjärjestelmä uudistetaan. Tavoitteiksi uudistukselle asetettiin, että kunnallisvaalitulos heijastuu nykyistä paremmin kaupungin johtoon, demokraattinen päätöksenteko ja sen vaikuttavuus parane ja että kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen rooli vahvistuu kaupungin johtamisessa.

Nämä ovat vihreän valtuustoryhmän mielestä edelleen erinomaisia tavoitteita johtamisjärjestelmän uudistamiselle. Käsillä oleva esitys vastaa niihin hyvin.

(lisää…)

Otso Kivekkään ryhmäpuhe budjetin lähetekeskustelussa

Otso2

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Vuosi sitten sanoin tässä pöntössä, että Helsinki voi, ja meidän pitää taata kaikille Helsingin lapsille oikeus varhaiskasvatukseen.

Näin olemme tehneet. Jokainen helsinkiläinen lapsi pääsee jatkossakin varhaiskasvatuksen piiriin. Kiitos tästä kuuluu teille kaikille. Mikään ryhmä yksin ei voi ottaa siitä kunniaa. Me kaikki halusimme säilyttää hyvän päivähoidon.

Toissapäivänä kaupunginhallitus lausui maan hallitukselle, että emme kannata ehdotusta päivähoitomaksujen nostosta. Yksimielisesti.

Helsingin politiikan ehkä suurin vahvuus on kyky löytää yhteinen kanta, kun kaupungin tulevaisuus tai kaupunkilaisten palveluiden turvaaminen sitä edellyttää.

Maailma on kuitenkin muuttunut ympärillämme tässä vuoden aikana. Viime vuonna Suomeen tuli 32 000 turvapaikanhakijaa. Heistä suuri osa jää maahan, ja maahan jäävistä suurin osa muuttaa lopulta Helsingin seudulle. Heidän kotiutumisensa tänne on vastuullamme.

5000 – 10 000 ihmistä lisää ei vielä näy Helsingin katukuvassa. Tämä on kansainvälinen kaupunki, johon tullaan maailman eri kolkista. Ja hyvä niin. Mutta tähänastisille kotouttamisen rakenteille ja resursseille maahanmuuttajien suuri määrä on haaste.

Kävimme vihreiden ryhmän kanssa tutustumassa sote-viraston maahanmuuttoyksikön toimintaan ja heidän kohtaamiinsa ongelmiin. Niitä riittää. Hallitus kaavailee, että jokainen maahanmuuttaja pääsisi kielikoulutukseen 2 kuukaudessa; tämänhetkinen todellisuus on yhdeksän kuukautta. Monet kotoutujat tippuvat valtion ja kaupungin vastuiden väliseen kuiluun, ja odottavat jopa vuosia palveluita, joiden olisi tarkoitus auttaa heidät alkuun. Tämä on yksilöiden kannalta turhauttavaa ja yhteiskuntamme kannalta järjetöntä. Kotoutumisen onnistuminen on sekä Helsingin että maahan muuttaneiden itsensä etu. Jos valtio ei hoida sille kuuluvia tehtäviä, meidän Helsingissä on kannettava vastuumme.

(lisää…)

Otso Kivekkään puhe soteuudistuksesta

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

 

Vihreille on tärkeää, että jokainen helsinkiläinen ja suomalainen pääsee varallisuudestaan ja asuinpaikastaan riippumatta nopeasti lääkäriin ja saa tarvitessaan apua vaikeassa elämäntilanteessa.

Sosiaali- ja terveyspalveluidemme rakenteet ovat pikkuhiljaa vinoutuneet. Eriarvoisuus kasvaa ja pienet kunnat eivät selviä vastuistaan. Erikoissairaanhoidon kulujen noustessa terveysasemat kuihtuvat. Suomi tarvitsee sote-uudistusta.

Helsinki selviää vastuistaan. Me pystyisimme jatkamaan nykymallillakin, mutta erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden yhdistäminen on meilläkin tarpeen.

Helsinki on kuitenkin Suomen pääkaupunki. Ymmärrämme varmasti kaikki, että meidän on ajateltava myös koko maan etua, ei ainoastaan omaa näkökulmaamme. Suuri osa kunnista on liian pieniä vastaamaan kalliista hoidoista ja hajanainen organisaatio tulee liian kalliiksi.

Siksi on hyvä, että tämä hallitus on jatkanut sote-uudistuksen tekemistä, neljän edellisen siinä epäonnistuttua. Tämäkään yritys ei kyllä ole mennyt ihan nappiin.

(lisää…)

Emma Karin ryhmäpuhe Helsingin energian kehittämisohjelmasta

hiilikasat mainos

Hyvä valtuusto,

Harvoin tässä salissa saa olla tekemässä päätöstä, josta voi olla näin aidon onnellinen.
Nyt on erinomainen hetki päättää yhden Suomen suurimman hiilivoimalan sulkemisesta.

Tämä vuosi tulee olemaan maailman mittaushistorian lämpimin. Itse asiassa 14 lämpimintä vuotta ovat olleet viimeisen 15 vuoden aikana. Tässä salissa puhutaan paljon velasta ja sen pahuudesta. Me kuitenkin jätämme lapsillemme suurta velkaa. Ilmastovelka on aikamme suurin kestävyysvaje.

Merten pinta nousee, jäätiköt sulavat, maanviljelyyn soveltuva maa vähenee, kuivuus lisääntyy, lajeja kuolee sukupuuttoon – tuhat kertaa nopeammin kuin tavallisesti.

Ihminen kuluttaa vuosittain uusiutuvat luonnonvarat loppuun jo elokuussa. Loppuvuoden elämme lastemme kustannuksella. Suomessa tuskaillaan nyt 30 000 turvapaikanhakijan kanssa. Jos maapallon lämpenemistä ei pysäytetä niin kymmenet miljoonat ihmiset joutuvat vielä lähtemään kodeistaan. Ja silloin tämän hetkinen humanitaarinen kriisi on vasta alkusoittoa.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on meidän sukupolvemme suurin tehtävä.

Nyt on oikea hetki päättää Helsingin energiapolitiikan uudesta suunnasta myös siksi, että maailman johtajat ovat koolla Pariisissa neuvottelemaan uudesta ilmastosopimuksesta.

Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan torjuta yhdellä kansainvälisellä sopimuksella.  Ilmastonmuutosta torjutaan moottoritiehanke kerrallaan, sitä torjutaan parkkihalli kerrallaan,
sitä torjutaan hiilivoimala kerrallaan. Ilmastonmuutosta torjutaan jokaisella uudella aurinkopaneelilla, jokaisella uudella ratikkavuorolla, jokaisella uudella led-lampulla.

Meillä on toivoa ilmastonmuutoksen pysäyttämisen suhteen. Kiina on kääntänyt hiilen kulutuksen laskuun. Yhdysvallat vähentää vihdoin päästöjään Obaman johdolla.
Ympäristöliike ajoi Shellin pois arktisesta öljynporauksesta. Sijoittajat vetävät rahojaan pois fossiiliteollisuudesta.

Ennen kaikkea meillä on nyt paremmat keinot ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Teknologiaa on. Osaamista on. Nyt tarvitaan vain päätöksiä.

(lisää…)

Vihreiden ryhmäpuhe Helsingin vuoden 2016 budjetista

Tänä vuonna budjettineuvottelut eivät menneet ihan perinteisen aikataulun mukaisesti ja sen vuoksi olemme täällä juuri tänään. Lopputulos kuitenkin ratkaisee ja vihreiden puolesta kiitos kaikille osallistuneille ryhmille. Laajalla yhteistyöllä saatiin enemmän aikaan kuin vain osiensa summa.

Vihreä ryhmä on tyytyväinen, että kaupunkilaisille tärkeiden palveluiden kuten opetukseen, varhaiskasvatuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, kirjastojen ja kulttuurin rahoitusta korjattiin merkittävästi.

Helsinki teki budjettineuvotteluissa merkittävän päätöksen, että kaikkien lasten oikeudesta kokopäivähoitoon sekä päiväkotiryhmien nykyisestä koosta ja henkilöstömitoituksesta pidetään kiinni. Tämä oli vihreille kaikkein tärkein asia neuvotteluissa. Varhaiskasvatus on investoimista lapsiin eli tulevaisuuteen. Se on sijoitus joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Monet asiantuntijatahot, esimerkiksi lapsiasiainvaltuutettu ja lastensuojelujärjestöt, ovat olleet huolissaan siitä, että hallituksen kaavailemat säästöt heikentävät varhaiskasvatuksen laatua, eriarvoistavat lapsia ja aiheuttavat lisäkuluja esimerkiksi lastensuojelussa.

(lisää…)