Ryhmäpuheet

Vihreät maakuntavaltuutetut: Valinnanvapauslakia ei tule hyväksyä

Ryhmäpuheen piti maakuntavaltuuston jäsen Kati Juva

Vihreiden ryhmäpuhe Uudenmaan liiton lausunnosta koskien hallituksen esitystä laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa

Maakuntavaltuuston kokous 5.11.2017

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät maakuntavaltuutetut

Olemme kaikki yksimielisiä siitä, että Suomessa tarvitaan kunnollinen sote-uudistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen on järkevää siirtää pieniltä kunnilta suuremmille hartioille. Alueellinen epätasa-arvo luo palveluiden järjestämiselle haasteita ja palveluiden yhdenmukaistaminen on tarpeen. Toisaalta digitalisaatio mahdollistaa toiminnan sujuvoittamista ja ihmisten osallistamista palveluiden järjestämiseen.

Sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet – terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, integraation parantaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että perus- ja erikoissairaanhoidon kesken sekä kustannusten kasvun hillitseminen ovat kaikki erinomaisia tavoitteita.

Valitettavasti nykyisen hallituksen rakentama maakunta- ja valinnanvapausmalli uhkaa kaikkien näiden tavoitteiden toteuttamista – ja jopa heikentää tilannetta entisestään. Tiedämme kaikki, että kyse on Kokoomuksen ja Keskustapuolueen onnettomasta kompromissista, jossa Kokoomus saa yritysmaailmaa tukevan laajan yksityisen markkinan tuottaman terveydenhuollon ja Keskustapuolue puolestaan kauan kaipaamansa maakuntauudistuksen.

Nyt lausuntokierroksella oleva valinnanvapauslaki on osin edellistä versiota parempi – aikataulua on esimerkiksi pidennetty. Perustason sote-keskusten supistaminen käytännössä terveyskeskuksiksi voi helpottaa keskisuurten toimijoiden tulemista markkinoille, mutta heikentää merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota. Eniten palveluja tarvitsevat jäävät erittäin pirstoutuneen ja monimutkaisen järjestelmän armoille. Merkittävä uusi ongelma lakiehdotuksessa on kaavailtu erikoissairaanhoidon laaja valinnanvapaus, joka uhkaa mm. päivystystoimintoja ja kriisitilanteiden hallintaa.

Näemme, että Uudenmaan liiton lausuntoluonnos lakiesityksestä on aivan liian optimistinen lain vaikutuksista ja sen mahdollisista uhkista.

On ilmeistä, ettei tämä lakiehdotus auta vähentämään hyvinvointi- ja terveyseroja. Tiedämme hyvin, että eniten palveluita tarvitsevat 5 – 10 % väestöstä käyttävät 70 – 80 % sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Nämä ovat ihmisiä, joilla on vaikeuksia elämänhallinnassa joko mielenterveys- ja päihdeongelmien, pitkäaikaissairauksien tai ikääntymiseen liittyvän haurauden vuoksi. He tarvitsevat selkeitä hoito- ja kuntoutuspolkuja. Järjestelmän tulee toimia ”saattaen vaihdettava” periaatteella. Tuottajakentän monimutkaistuminen ja palveluiden pirstoutuminen eri organisaatioihin heikentää merkittävästi näiden ihmisten asemaa. Ruotsin kokemusten mukaan mallista hyötyvät eniten vähän palveluita tarvitsevat, jotka osaavat surffailla palveluviidakossa.

Tämä ei myöskään takaa alueellista tasa-arvoa, koska kilpailua syntyy lähinnä suuriin kaupunkeihin.  

Perustason sote-keskuksiin ei ole tulossa varsinaisia sosiaalipalveluita, ainoastaan ohjausta ja neuvontaa. Palvelusuunnitelmat on tarkoitus tehdä maakunnissa, mutta palveluita voidaan tuottaa myös yksityisesti. Tämä voi heikentää integraatiota, jos palvelun tarve arvioidaan muualla, kuin missä asiakas tunnetaan hyvin. Tässä on myös merkittävä päällekkäisen työn riski, ja tietojärjestelmien saumaton toimiminen on kaiken ehdoton edellytys – ja nämä ovat edelleen alkutekijöissään.

Perusterveydenhuoltoon suunnitellaan myös erikoissairaanhoidon konsultaatioita – mikä on sinänsä hyvä asia. Laissa ei kuitenkaan ole järkevää määritellä mitä erikoisaloja tulee olla tarjolla. Tämä on jätettävä maakunnan omaan harkintaan.

Yksi merkittävä ongelma perustason sote-keskusten markkinallistamisen mallissa on, ettei niillä ole väestövastuuta, eikä siten myöskään kannustimia terveyden edistämiseen – ainoastaan asiakaskunnan hyvinvointiin. Rakenteellisiin muutoksiin esimerkiksi elinympäristössä, ravitsemuksessa tai liikunnassa ei ole tarvetta, ei myöskään todella tärkeään esteettömyyteen.

Nyt käsittelyssä olevassa lakiesityksessä asiakassetelimallia on laajennettu merkittävästi erikoissairaanhoitoon. Suunnitelmissa on erityisesti ei-kiireellisten leikkausten siirtäminen valinnanvapauden piiriin velvoittamalla maakunnat antamaan tähän asiakasseteleitä. Tämä on Vihreiden mielestä huono ajatus. Laajamittainen kirurgisen toiminnan yksityistäminen voi johtaa julkisen terveydenhuollon palveluiden,  kuten päivystyksen ja kriisivalmiuden merkittävään heikkenemiseen.  Myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan koulutus – joka on yliopistosairaaloiden ja julkisen puolen tehtävä – vaarantuu, kun resurssit merkittävästi pienenevät potilaiden ja asiakkaiden siirtyessä yksityiselle puolelle.

Me vihreät kannatamme valinnanvapautta, mutta hallituksen esittämä malli johtaa merkittäviin vaikeuksiin. On tärkeää, että maakunta voi itse päättää ja arvioida yksityisen palvelun käytön ja tarpeen.

Valinnanvapauden merkittävä riski on myös markkinoinnin ja tiedon saamisen vaikeus ja ristiriita. On selvää, että yksityinen sektori ryhtyy voimakkaaseen mielikuvamainontaan saadakseen erityisesti vähän palveluita tarvitsevia hyväosasia ihmisiä asiakkaikseen. Erityisen haluttuja ovat tietenkin työterveyshuollon asiakkaat, jotka eivät välttämättä käytä lainkaan sote-keskuksen palveluita. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että todellista, laatuun ja vaikuttavuuteen perustuvaa tietoa on vaikeasti saatavilla, ja se on vaikeaselkoista. Lakiehdotus mahdollistaa kermankuorinnan.

Kaikki asiantuntijat ovat myös yksimielisiä siitä, ettei tämä lakiesitys hillitse kustannusten kasvua. Kohtalaisen terveiden ja hyväosaisten kohdalla valinnanvapaus todennäköisesti lisää maakunnan kustantamien palveluiden käyttöä (mm. suun terveydenhuollossa), ja järjestelmän pirstaleisuus aiheuttaa transaktiokustannuksia ja päällekkäistä työtä. Tätä kautta Suomeen ollaan myös rakentamassa rinnakkaisten järjestelmien kautta ylikapasiteettia.

Kun maakunnan rahoitus tulee valtiolta, on kustannusten kasvaessa ainoa mahdollisuus joko nostaa asiakasmaksuja tai leikata palveluita. Kummatkin ovat todella huonoja ratkaisuja. Jos tähän malliin mennään, on välttämätöntä, että maakunnille taataan myös verotusoikeus. Verotusoikeutta pitää painottaa myös lausuntoluonnoksessa, jotta maakunnan järjestämisedellytykset toteutuvat.

Valinnanvapausmalli on myös erittäin ongelmallinen henkilökunnan osalta – joka on pääosin pienipalkkaista ja naisvaltaista. Yksityisten palveluiden lisääntymisestä seuraa julkiselle sektorille sopeutustoimia ja irtisanomisia. Toki suurin osa työntekijöistä sijoittuu sitten uusille työmarkkinoille, mutta epävarmuus ja kuntasektoria usein huonommat työolosuhteet heikentävät työilmapiiriä. Lisäksi uudistus hajottaa toimivia työyhteisöjä ja saattaa aiheuttaa osan hakeutumista muille aloille. Tähän ei ole varaa jo nyt työvoimapulasta kärsivällä alalla.

Kaiken kaikkiaan Vihreät näkevät nyt esitetyn valinnanvapauslain todella ongelmallisena suhteessa kaikkiin sote-uudistukselle asetettuihin tavoitteisiin nähden. Nykymuodossa tätä lakia ei tule hyväksyä.

Anni Sinnemäen puhe Helsingin vuoden 2018 budjetista

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja hyvät kaupunkilaiset Helsinki-kanavalla

Kaupunki kasvaa nyt kohisten. Kasvu on nopeampaa kuin rohkeimmatkaan ennusteet ovat uskaltaneet luvata. Lapsia syntyy Helsingissä paljon ja tänne muutetaan muualta Suomesta ja maamme rajojen ulkopuolelta. Vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden suuri määrä näkyy tämän vuoden väestönkasvussa myös, vaikka onkin koko kasvusta melko pieni osa.

Kaupungin kasvu kertoo vetovoimasta mutta vaatii meiltä myös paljon.

Neljän vuoden kuluttua Helsingissä voi olla jopa 30 000 asukasta enemmän kuin nyt. Siksi ensi vuonna, ja vuosina tämän jälkeen on rakennettava yhdessä sellaista kaupunkia, joka on meille nykyisille ja tuleville helsinkiläisille hyvä paikka asua ja tehdä työtä.

Nyt käsittelemme talousarviota, joka on tämän valtuustokauden ensimmäinen. Kaksi kuukautta sitten tässä salissa linjasimme Helsingin tulevien vuosien strategian, sen, millaista kaupunkia haluamme rakentaa. Tuon strategian keskeiset ajatukset näkyvät ensi vuoden budjetissa hyvin.

Eriarvoistumisen torjunta, tasa-arvoiseen ja laadukkaaseen koulutukseen ja kasvatukseen satsaaminen tulevat talousarviossa selvästi todeksi.

Ensi vuoden budjetissa satsataan erityisesti koulutukseen ja varhaiskasvatukseen – sekä opetuksen laatuun että toimiviin ja terveellisiin koulurakennuksiin.

Laadukas varhaiskasvatus tasoittaa tutkimusten mukaan kaikkein parhaiten eri lähtökohdista elämään ponnistavien lasten eroja. Siitä on todettu olevan suurempi hyöty kuin mistään muusta myöhemmästä koulutuksesta.Vuosi sitten Helsingin kuluvan vuoden budjetista neuvoteltaessa Vihreät esittivät, että varhaiskasvatuksesta on tehtävä maksutonta helsinkiläisille lapsille. Nyt tämä maksuttomuus aloitetaan ensi vuonna viisivuotiaista lapsista. Helsinki toimii jälleen kerran suunnannäyttäjänä siinä, miten koulutuksesta leikkaamisen sijaan lapsiin satsataan entistä enemmän.

Kun maksuttomuus, kaupungin kasvu ja Helsingin parantuva työllisyystilanne tulevat lisäämään päivähoitopaikkaa tarvitsevien lasten määrää, on meidän huolehdittava sekä päivähoitopaikkojen riittämisestä, että siitä, että osaavat päiväkotien työntekijät voivat ja jaksavat tehdä työnsä hyvin.

Vihreät ovat tehneet vuosia töitä sen puolesta että Helsingissä rakennettaisiin uusia laadukkaita päiväkotitiloja ja jotta jokainen perhe saisi päiväkotipaikan läheltä kotiaan.

Helsinkiin rakennetaankin ensi vuonna reippaasti uusia päiväkotitiloja. Päiväkoti Borgströminmäkeen tulee 142 uutta paikkaa, Yliskylään 130, Kuninkaantammeen ja Kalasataamaan kumpaankin 120, päiväkoti Ebeneseriin 42 paikkaa ja Pariisinkadun esikouluun 50 paikkaa. Myös seuraavina vuosina ympäri kaupunkia avautuu useita uusia päiväkoteja, esimerkiksi Jätkäsaareen, Lauttasaareen, Myllypuroon ja Maunulaan.

Ensi vuonna jokainen ekaluokkalainen Helsingin jokaisessa koulussa saa aloittaa vieraan kielen opiskelun. Tutkimusten mukaan uusiin kieliin tutustuminen kannattaa oppia ajoissa. Vihreille oli tärkeää, että tämä hieno uudistus koskee nimenomaan Helsingin jokaista koulua sen sijaan, että varhainen kieltenoppiminen olisi vain harvojen koulujen etuoikeus. Tässäkin alueellinen ja lasten välinen tasa-arvo toteutuu.

Helsinkiläisistä lapsista yhä useampi puhuu äidinkielenään muita kieliä kuin suomea tai ruotsia. On hyvä uudistus, että kotimaisia kieliä vasta opettelevat lapset aloittavat nyt koulun omassa lähikoulussaan ja saavat tukea koulunkäyntinsä aloittamiseen omassa lähikoulussaan, oman asuinalueensa lasten ympäröimänä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Budjetista neuvoteltaessa päätettiin myös yhdessä valtuustoryhmien kesken, että Vartiosaari ei kuulu tämän valtuustokauden rakentamisen suunnittelun painopisteisiin. Helsinki kasvaa ja tänne rakennetaan tällä hetkellä paljon uutta. Ja niin rakennetaan myös tulevina vuosina: esimerkiksi Pasilaan, Jätkäsaareen, Kalasatamaan, Kruunuvuorenrantaan, Arabianrantaan, Vuosaareen, Raide-Jokerin varrelle, Koskelaan ja eri puolelle kaupunkia pienempinä täydennysrakentamishankkeina. Kun rakentamista suunnitellaan ja toteutetaan paljon, on samalla tärkeää osata myös valita se, minne ensimmäiseksi ei rakenneta. Seuraavaksi haluamme tavoitella Vartiosaaren ainutlaatuisen luonnon ja saaren virkistyskäytön avaamista kaikkien helsinkiläisten iloksi.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Mahdollinen tuleva sote-uudistus on synnyttänyt Helsingissä suuren epävarmuuden rakenteista, joiden päämääränä on turvata hyvinvointimme perustaa. Epävarmuuksista huolimatta Helsingin ensi vuoden talousarviossa kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluita täysillä ja luodaan rakenteita joilla voimme aikaisempaa paremmin turvata laadukkaan vanhustenhoidon ja toimia ennaltaehkäisevästi nuorten palveluiden puolella. Erityisesti nuorten mielenterveyden ongelmat saavat huomiomme.

Olemme strategiassa asettaneet kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja nyt tuo tavoite on tehtävä todeksi.

Ensi vuoden budjetti toteuttaa hiilineutraalisuustavoitetta esimerkiksi liikenteen osalta: raideliikenteeseen satsataan, ja pyöräilyn investointirahat kaksinkertaistetaan tulevien kolmen vuoden aikana. Myös kaupunkipyöräjärjestelmän laajentamista jatketaan.

Strategiassa eriarvoisuuden torjunta on keskeinen punainen lanka. On tärkeää, että tämä talousarvio tarttuu tähän kysymykseen tosissaan. Ryhmien välisissä neuvotteluissa talousarvioon lisättiin tarvepohjaista erityisrahaa, jotta jokaisessa koulussa ja päiväkodissa olisi yhtä hyvä oppia. Tarvepohjainen resurssointi aloitetaan ensi vuonna myös neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa, mikä on tärkeä avaus. Tämä kaikki palvelee kahta tavoitetta: sitä, että jokaisella lapsella ja nuorella on yhtäläinen oikeus saada hyvää opetusta, ja sitä, etteivät erot Helsingin eri asuinalueiden välillä kärjisty.

Vihreille tärkeimmät tavoitteet toteutuvat tämän valtuustokauden strategiassa, ja strategian tavoitteita on helppo lähteä toteuttamaan tämän budjetin avulla. Vihreä valtuustoryhmä puoltaa vuoden 2018 talousarvion hyväksymistä.

Ryhmäpuhe strategiasta: Helsinki on suunnannäyttäjä

Vihreiden ryhmäpuhe kaupunkistrategiasta 13.9.
Otso Kivekäs

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

käsittelemme tänään Helsingin strategiaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi

Neljän vuoden kuluttua meitä helsinkiläisiä on ehkä 35 000 enemmän. Keravan verran enemmän. Tarvitsemme heille kaikille kodit, tai asumisen hinta karkaa aivan käsistä. Ja tarvitsemme raideliikennettä kaikkialle kaupunkiin, jotta ihmiset pääsevät kulkemaan.

Neljän vuoden kuluttua Helsingin peruskouluissa on seitsemäntuhatta lasta enemmän ja päiväkodeissakin kaksi ja puoli tuhatta. Se tarkoittaa kymmentä keskikokoista peruskoulua ja kahtakymmentä päiväkotia lisää.

Neljän vuoden kuluttua sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtyneet maakunnan vastuulle. Ehkä. Tai jonkin erityisratkaisun. Tai ehkä eivät ole. Emme tiedä mitä hallituksen uudistukselle käy, mutta meidän pitää turvata ja parantaa helsinkiläisten palveluita kaikissa tapauksissa.

Neljän vuoden kuluttua Helsingissä on auennut keskustakirjasto ja tanssin talo. Erilaisia kulttuuritapahtumia on vielä nykyistäkin runsaammin ja saariston matkailijamäärä on kasvanut sadalla tuhannella.

Neljän vuoden kuluttua Helsingissä toimii 20 000 yritystä, joita ei ole vielä tänään perustettu. Kaupungin elinkeinoelämän vahvuus on kyvyssä uusiutua ja löytää tilaa uudenlaisellekin toiminnalle.

Neljän vuoden kuluttua Helsingin hiilidioksidipäästöjen täytyy olla selvästi nykyistä alemmat ja tien kohti nollapäästöjä selvillä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

tämän strategian lähtökohta on tulevaisuus. Ei se, mikä Helsinki on joskus ollut tai mitä se on nyt, vaan mitä haluamme sen olevan. Se pyrkii vastaamaan niihin kysymyksiin, joita tämä aika eteemme heittää.

Strategiassa siirretään Helsingin tavoite hiilineutraaliudelle 15 vuotta aiempaa aiemmaksi, vuoteen 2035. Jos haluamme suhtautua realistisesti ilmastonmuutokseen, tavoitteen pitäisi olla 30 kuten Espoossa, koska ilmastonmuutos ei odota, olemmeko valmiita. Mutta tämäkin on valtava askel oikeaan suuntaan. Tärkeintä on ryhtyminen konkreettisiin toimiin, jonka senkin strategia linjaa.

Helsingissä kaikki kaupunginosat ovat hyviä. Ja meille kaikille on parempi, jos mitään aluetta ei päästetä putoamaan kyydistä. Ja että yhteiskunnalla on tarjota positiivinen tulevaisuus kaikille jäsenilleen. Siksi strategian keskiössä on alueiden eriytymisen ja syrjäytymisen torjunta. Yksi tärkeimpiä keinoja on haastavien alueiden kouluille jaettava lisäraha, joka tuoreessa tutkimuksessa juuri todettiin poikkeuksellisen hyvin toimivaksi. Helsingin on oltava kaupunki, joka huolehtii kaikista, eikä syrjäytä ketään.

Helsinki päätti viime kaudella, että kaikkien lasten oikeudesta päivähoitoon ja pienistä ryhmistä pidetään kiinni. Maan hallituksen pyrkimyksiin heikentää lasten saamaa hoitoa ei lähdetty mukaan. Sama linja kirjattiin myös uuteen strategiaan ja lisäksi varhaiskasvatuksesta tehdään puolipäiväisesti maksutonta. Tavoite on nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisen aste eurooppalaiselle tasolle ja parantaa kaikkien lasten valmiuksia pärjätä koulussa ja yhteiskunnassa. Tutkitusti hyvä varhaiskasvatus on siihen tehokkaimpia keinoja.

Helsinkiä rakennetaan raiteiden varaan. Viime vuonna päätettiin Raide-Jokerin ja Laajasalon ratikan rakentamisesta. Tällä kaudella päätetään ratikasta luoteiseen Helsinkiin ja myös Tuusulantien sekä Malmin suunnan ratikat etenevät. Uusista asunnoista suuri osa syntyy näihin kaupunginosiin, joissa kaupunkibulevardien rakentaminen alkaa. Toisaalta kaikkialla kaupungissa rakennetaan uusia taloja vanhojen lomaan. Kaupunki tiivistyy ja liikenteessä suositaan ensi sijassa tiiviiseen kaupunkiin sopivia liikkumistapoja: kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä.

Strategiassa nousee esiin myös Helsingin upea luonto. Uusia suojelualueita perustetaan, metsäverkostoa vahvistetaan, luonnon monimuotoisuuteen satsataan, kalojen mahdollisuuksia nousta puroihin parannetaan ja Helsingin upea saaristo aukeaa paremmin kaupunkilaisten ihailtavaksi. Kaiken kruunuksi pääsemme tässä salissa päättämään kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta.

Kaupungin rahankäyttöön strategia suhtautuu vastuullisesti. Viime kauden liian tiukaksi osoittautuneita raameja ollaan kuitenkin höllätty. Uskoaksemme tämä strategia mahdollistaa riittävät investoinnit ja palvelujen kehittämisen, jotta sen kunnianhimoiset tavoitteet voidaan myös saavuttaa. Vastuullinen taloudenpito ei saa tarkoittaa vastuutonta palveluiden heikentämistä. Kun lasten määrä kasvaa, opettajia täytyy palkata.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Helsinki on myös suunnannäyttäjä muulle maalle. Kun me päätimme säilyttää kaikkien lasten oikeuden päivähoitoon, puolet kaupungeista seurasi. Kun me lähdimme suunnittelemaan maksutonta varhaiskasvatusta, sen suunnittelu alkoi koko maassa. Kun kirjasimme tähän strategiaan, että siirrymme markkinaehtoiseen pysäköintiin, Espoon valtuusto äänesti sen puolesta toissapäivänä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Tulevina vuosina Helsingissä on nykyistä enemmän ihmisiä vailla virallista oikeutta asua täällä. Tämä on fakta aivan meistä riippumatta. He tarvitsevat toimivaa terveydenhoitoa ja huolenpitoa aivan siinä kuin me kaikki muutkin ja heidän jättämisensä sitä vaille on paitsi epäinhimillistä, myös todella lyhytnäköistä. Esimerkiksi rokotukset perustuvat siihen, että kaikki saavat ne. Tähän ongelmaan ei strategia tarjoa vastausta, vaan meidän täytyy yhdessä ratkaista se perustuen sosiaali- ja terveyslautakunnassa jo otettuun linjaan.

Näillä huomioin Vihreä valtuustoryhmä puoltaa strategian hyväksymistä.

Lisätietoja:
Otso Kivekäs, puh. 044 333 6338

 

 

Otso Kivekäs: Satsaus lapsiin ja eriarvoisuuden torjuntaan on satsaus Helsingin tulevaisuuteen

27080232863_4af10f5c54_oHelsingin Kaupunginvaltuusto käsittelee tänään kaupungin ensi vuoden talousarviota. Vihreät muistuttavat ryhmäpuheessaan, että vaikka budjetti laaditaan aina vuodeksi kerrallaan, kannattaa talouden suunnittelussa katse suunnata myös kauemmas ja investoida pidemmälle Helsingin tulevaisuuteen. Yksi Vihreille tärkeistä sijoituksista on maksuton varhaiskasvatus:

“Talousarvion yhteydessä päätettiin suunnitella Helsingin siirtymistä maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Tällöin kaikille lapsille taattaisiin paitsi oikeus, myös mahdollisuus osallistua ikätovereidensa kanssa lasten kasvua tukevaan kasvatukseen”, linjaa Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs.

“Suurin hyöty siitä on lapsille, joiden perhe on heikommassa sosiaalisessa asemassa. Nämä lapset jäävät myös todennäköisimmin varhaiskasvatuksen ulkopuolelle. Laaja osallistuminen varhaiskasvatukseen pienentää lasten oppimiseroja koulun alkaessa, vähentää koulupudokkuutta ja pitkällä tähtäimellä myös syrjäytymistä”, Kivekäs muistuttaa.

Osapäiväisesti maksuttoman varhaiskasvatuksen selvittämisen lisäksi budjettiin saatiin lisättyä Vihreiden aloitteesta rahaa myös syrjäytymisen ja asuinalueiden eriytymisen ehkäisyyn. Vihreät teki keväällä aiheesta valtuustoaloitteen, ja tänä syksynä valtuuston enemmistö halusi selvitettäväksi parhaat tavat ehkäistä Helsingin asuinalueiden jakautumista hyviin ja huonoihin. Samalla selvitetään, miten lasten eriarvoistumista torjutaan tehokkaimmin.

”Kaupungin jakautuminen hyviin ja huonoihin alueisiin ei ole kenenkään etu”, Kivekäs toteaa.

Vihreät ovat tyytyväisiä myös siihen, että kaikki halukkaat ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat pääsevät iltapäiväkerhoon koulupäivänsä jälkeen.

“Iltapäiväkerhopaikkoja tarvitseville lapsille ja perheille kirjaus tuo varmuutta ja sujuvuutta arkeen, ja parantaa mahdollisuuksia suunnitella elämää eteenpäin. Perheiden arjen hyvinvointi on myös satsaus tulevaisuuteen”, iloitsee Kivekäs.

Talousarviossa saatiin myös muita Vihreitä tavoitteita läpi: kulttuuriavustuksia ja erityisesti satsausta lähiöihin lisättiin, asuntojen tuotannon vauhdittamiseen saatiin tarvittavat rahat ja ympäristökeskuksen varoja kasvatettiin luontoselvitysten lisäämiseksi. Lisäksi terveyskeskusten jonoja puretaan, kiireettömään hoitoon pääsyä ja ikääntyvien kotihoitoa parannettaan ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin sijoitetaan lisäresursseja, muiden tavoitteiden muassa.

Puheensa lopussa Kivekäs viittaa valtuustoa useasti puhuttaneeseen tuottavuustavoitteeseen. Hän muistuttaa, että kaupungin toimintaa kannattaa jatkossakin tehostaa, mutta liian kaavamaisia säästötavoitteita tulee varoa. Esimerkiksi kaikkialle sama yhden prosentin leikkuri johtaa kestämättömiin tilanteisiin. Tämä talousarvio on istuvan kaupunginvaltuuston viimeinen, joten Kivekäs evästää päättäjiä jo ensi kaudelle:

“Pitää olla uskoa ja uskallusta investoida tulevaan. Siihen, että lapsia syntyy ja kaupunki kasvaa. Mikään talouden reunaehto ei saa johtaa siihen, että päiväkotipaikkaa ei saa, että lapset eivät mahdu kouluun tai että helsinkiläisille ei rakenneta heidän tarvitsemiaan asuntoja.”

Lisätietoja:
Otso Kivekäs, puh. 044 333 6338

Vihreiden Krohn: Kokonaiskuva sote-uudistuksessa katoaa detaljeihin

Tänään käsittelyssä ollutta lausuntoa valtion sote-järjestämislakiluonnoksesta leimaa sama epämääräisyys ja tavoitteiden hämärtyminen, mikä leimaa sote-uudistusta ylipäätänsä. Lausunto määrittelee kaupungin periaatteet sille, miten Helsingin kaupunki suhtautuu sote-uudistuksen. Mitä kaupunki haluaa siis uudistuksesta sanoa?

“Nyt kokonaiskuva katoaa yksityiskohtien alle. Kun kaupunginhallituksessa on lausunnosta äänestetty 25 kertaa, voimme todeta että prosessi on epäonnistunut. Emme ole yhdessä miettineet mikä meidän viestimme maan hallitukselle on”, pohtii Vihreiden ryhmäpuheen pitänyt Minerva Krohn.

“Sote-uudistuksella hyvät tavoitteet, esimerkiksi väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen sekä palvelujen yhdenvertainen saatavuus. Epäselväksi jää, voidaanko näitä tavoitteita saavuttaa esitetyn lainsäädännön avulla”, huomioi Krohn.

Sote-uudistus tulee yhtenäistämään asiakasmaksut maakunnan sisällä. Helsinki ei ole perinyt terveyskeskusmaksua vuosiin ja tämä käytäntö on hyvä olla jatkossakin.

Helsingin Vihreät vaatii, että uudistuksen esivalmistelu Uudellamaalla on saatava käyntiin. Sote-uudistukselle on eittämättä tarvetta, sillä järjestämisvastuu on pirstaloitunut liian pienten kuntien harteille. Helsinki ja Uusimaa ovat uudistuksesta selkeästi jäljessä.

“Useat maakunnat ovat edelleen liian pieniä järjestämisvastuun kantamiseen. Helsinki ja Uusimaa joutuvat maksumiehiksi poliitikkojen kyvyttömyydelle tehdä päätöksiä”, toteaa Krohn.

Uudistuksen vaarana onkin, että se heikentää Helsingin palveluita. Kaupunki uhkaa joutua sote-uudistuksessa maksajan rooliin, kun köyhempiä maakuntia pitää tukea. Toisaalta Helsingin oma sote-tuotanto on kallista verrattuna muihin kuntiin.

“Uudistuksen jälkeen on epätodennäköistä että Uudenmaan maakunta satsaisi erityisen paljon rahaa juuri Helsinkiin. Edessä on ilmeisesti raju kustannusten sopeuttaminen ja mahdollisesti myös palvelujen karsiminen”, jatkaa Krohn.

Lakiluonnoksen pohjalta on vaikea arvioida, miten uudistus vaikuttaa kaupunkilaisten sote-palveluihin. Joka tapauksessa on selvää, että uudistus ei ota huomioon Helsingin erityispiirteitä riittävästi: Helsinki olisi riittävän iso kantamaan sote-vastuun yksinkin.

Lisätietoja: Minerva Krohn, puh. 050 588 4244

 

 

Otso Kivekkään puhe pormestarimallista 22.6.2016

Otso Kivekäs

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Tämä on merkittävä päivä Helsingille. Tänään me päätämme lisätä demokratiaa Helsingissä ja uudistaa hallinnon tsaarinajasta nykyaikaan.

Ensi vuonna vaalien jälkeen Helsinkiin valitaan pormestari. Pormestari on vaaleilla valitun valtuuston edustaja, valtuuston luottamuksen varassa toimiva poliitikko. Ei itsenäinen virkamies kuten kaupunginjohtaja vanhassa mallissa. Vertaamalla valtiotasolle voisi sanoa, että siirrymme parlamentarismiin. Tämä on merkittävä askel demokratian kehityksessä, erittäin tervetullut muutos.

Samalla Helsingin hallintomalli uudistetaan täysin. 31 virastoa korvautuu viidellä toimialalla. Nykyinen virastorakenteemme ja siihen liittyvä toimintatapa periytyvät 1870-luvulta. Mallin vahvuus on ollut sen pysyvyys. Kaupungin organisaation ulkopuoliset tahot, olivat ne sitten keisarin edustajia tai kaupunkilaisia, eivät ole päässeet liikaa heiluttamaan organisaation toimintaa. Maailma on kuitenkin muuttunut 140 vuodessa jonkin verran. Vanhan mallin heikkous on sen jäykkyys. Kaupungin kyky uudistua tai reagoida muutoksiin ympäristössä on heikompi kuin se voisi olla. Ja kaupungin kyky kuunnella kaupunkilaisia on heikompi kuin sen pitäisi olla.

Tämäkin muutos on tervetullut. Kun organisaatio muuttuu suoraviivaisemmaksi ja selkeämmäksi, todella toivon sen vahvistavan myös kulttuurista muutosta, joka kaupungissa on jo käynnissä. Muutosta, jossa virkamiehet näkevät uudet ajatukset mahdollisuuksina ja kaupunkilaiset kumppaneina, joiden kanssa yhdessä kaupunkia kehitetään. Jossa naapurin tontille astumistakaan ei pelätä, ja pyritään ajattelemaan omaa osastoa laajempia kokonaisuuksia. Toimivampi organisaatio antaa mahdollisuuden keventää kaikkia niitä monimutkaisia kontrollin ja valvonnan mekanismeja, joilla kaupunkia on pyritty hallitsemaan. Tämä viestinä jatkovalmisteluun: vähemmän kontrollia ja raportteja, enemmän keskustelua ja yhteistyötä. Hallintouudistuksen onnistumisen ydin on siinä.

(lisää…)

Hannu Oskalan puhe Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma

Hannu Oskala1

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustotoverit, tänään päätämme asumisen ja maankäytön isoista linjoista lähivuosiksi.

Helsinkiläisten asumismenojen kohtuullistaminen on ollut vihreille pitkäaikainen tavoite. Tämä onnistuu parhaiten rakentamalla Helsinkiin lisää asuntoja. Onkin mahtavaa että myös kaikki muut ryhmät kannattivat asuntotuotantotavoitteen merkittävää nostamista jo kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Vuonna 2019, jos hyvin käy, Helsinkiin valmistuu 7000 asuntoa vuosittain. Eikä tuo 7000 tietenkään mikään katto ole. Harva tässä salissa halunnee lyödä jarruja pohjaan, jos tuo tavoite saavutetaan. Helsingin väkiluvun kasvua ei ennusteta, se rakennetaan. Parempi olisikin ehkä ajatella tuota lukua ala- kuin ylärajana.

Silti Vihreä valtuustoryhmä ymmärtää että tavoitteen pitää olla myös realistinen, ja meille on vakuutettu virkamiesten puolelta että tuo tavoite voidaan todella myös saavuttaa.

Tärkeää on myös että asuntotuotantotavoitetta voidaan nostaa viheralueita vaarantamatta.

(lisää…)

Erkki Perälän ryhmäpuhe pormestarimallista ja Helsingin johtamisuudistuksesta

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Vihreiden tavoitteena on tehdä Helsingin päätöksenteosta demokraattisempaa, avoimempaa ja kaupunkilaisten näkökulmasta selkeämpää. Me haluamme, että kaupunkilaiset saavat entistä tarkemmin sitä, mitä he kuntavaaleissa tilaavat.

Tämän lisäksi haluamme, että kaupunkilaisilla on entistä suoremmat vaikutusmahdollisuudet kaupungin päivittäiseen toimintaan.

Päätimme kaupunginvaltuustossa tämän vaalikauden alussa, että kaupungin johtamisjärjestelmä uudistetaan. Tavoitteiksi uudistukselle asetettiin, että kunnallisvaalitulos heijastuu nykyistä paremmin kaupungin johtoon, demokraattinen päätöksenteko ja sen vaikuttavuus parane ja että kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen rooli vahvistuu kaupungin johtamisessa.

Nämä ovat vihreän valtuustoryhmän mielestä edelleen erinomaisia tavoitteita johtamisjärjestelmän uudistamiselle. Käsillä oleva esitys vastaa niihin hyvin.

(lisää…)

Otso Kivekkään ryhmäpuhe budjetin lähetekeskustelussa

Otso2

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Vuosi sitten sanoin tässä pöntössä, että Helsinki voi, ja meidän pitää taata kaikille Helsingin lapsille oikeus varhaiskasvatukseen.

Näin olemme tehneet. Jokainen helsinkiläinen lapsi pääsee jatkossakin varhaiskasvatuksen piiriin. Kiitos tästä kuuluu teille kaikille. Mikään ryhmä yksin ei voi ottaa siitä kunniaa. Me kaikki halusimme säilyttää hyvän päivähoidon.

Toissapäivänä kaupunginhallitus lausui maan hallitukselle, että emme kannata ehdotusta päivähoitomaksujen nostosta. Yksimielisesti.

Helsingin politiikan ehkä suurin vahvuus on kyky löytää yhteinen kanta, kun kaupungin tulevaisuus tai kaupunkilaisten palveluiden turvaaminen sitä edellyttää.

Maailma on kuitenkin muuttunut ympärillämme tässä vuoden aikana. Viime vuonna Suomeen tuli 32 000 turvapaikanhakijaa. Heistä suuri osa jää maahan, ja maahan jäävistä suurin osa muuttaa lopulta Helsingin seudulle. Heidän kotiutumisensa tänne on vastuullamme.

5000 – 10 000 ihmistä lisää ei vielä näy Helsingin katukuvassa. Tämä on kansainvälinen kaupunki, johon tullaan maailman eri kolkista. Ja hyvä niin. Mutta tähänastisille kotouttamisen rakenteille ja resursseille maahanmuuttajien suuri määrä on haaste.

Kävimme vihreiden ryhmän kanssa tutustumassa sote-viraston maahanmuuttoyksikön toimintaan ja heidän kohtaamiinsa ongelmiin. Niitä riittää. Hallitus kaavailee, että jokainen maahanmuuttaja pääsisi kielikoulutukseen 2 kuukaudessa; tämänhetkinen todellisuus on yhdeksän kuukautta. Monet kotoutujat tippuvat valtion ja kaupungin vastuiden väliseen kuiluun, ja odottavat jopa vuosia palveluita, joiden olisi tarkoitus auttaa heidät alkuun. Tämä on yksilöiden kannalta turhauttavaa ja yhteiskuntamme kannalta järjetöntä. Kotoutumisen onnistuminen on sekä Helsingin että maahan muuttaneiden itsensä etu. Jos valtio ei hoida sille kuuluvia tehtäviä, meidän Helsingissä on kannettava vastuumme.

(lisää…)

Otso Kivekkään puhe soteuudistuksesta

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

 

Vihreille on tärkeää, että jokainen helsinkiläinen ja suomalainen pääsee varallisuudestaan ja asuinpaikastaan riippumatta nopeasti lääkäriin ja saa tarvitessaan apua vaikeassa elämäntilanteessa.

Sosiaali- ja terveyspalveluidemme rakenteet ovat pikkuhiljaa vinoutuneet. Eriarvoisuus kasvaa ja pienet kunnat eivät selviä vastuistaan. Erikoissairaanhoidon kulujen noustessa terveysasemat kuihtuvat. Suomi tarvitsee sote-uudistusta.

Helsinki selviää vastuistaan. Me pystyisimme jatkamaan nykymallillakin, mutta erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden yhdistäminen on meilläkin tarpeen.

Helsinki on kuitenkin Suomen pääkaupunki. Ymmärrämme varmasti kaikki, että meidän on ajateltava myös koko maan etua, ei ainoastaan omaa näkökulmaamme. Suuri osa kunnista on liian pieniä vastaamaan kalliista hoidoista ja hajanainen organisaatio tulee liian kalliiksi.

Siksi on hyvä, että tämä hallitus on jatkanut sote-uudistuksen tekemistä, neljän edellisen siinä epäonnistuttua. Tämäkään yritys ei kyllä ole mennyt ihan nappiin.

(lisää…)