blogiarkisto

Artikkelit vuosilta 2003-2011 (eli ennen viime kunnallisvaalikampanja-aikaa)

Uusia ratkaisuja vanhan kivihiilivoimalan tilalle

Heti vuoden 2012 alussa kaupunginvaltuusto pääsee päättämään isosta asiasta Helsingin ilmastokuormituksen ja kaupunkirakenteen kannalta. Kalasataman uuden asuinalueen kyljessä on Hanasaaren kivihiilivoimala, johon on joko tehtävä suuria ilmansuojeluinvestointeja tai päätettävä sen sulkemisesta. Voimalaa korvaamaan on suunniteltu modernia monipolttoainevoimalaa Vuosaareen.

Helsingin vihreät pitävät parhaana ratkaisuna uuden voimalan rakentamista, mikä helpottaisi kaupunkimme ilmastokuormituksen vähentämistä ja tekisi mahdolliseksi Kalasataman alueen täyden hyödyntämisen uusien asuntojen ja työpaikkojen luomiseksi. Muista poliittisista ryhmistä riippuu, millainen päätös saadaan. Kokoomus on ehdottanut Hanasaari-päätöksen lykkäämistä neljällä vuodella eteenpäin, demarit taas haluaisivat säilyttää Hanasaaren kivihiilivoimalan käytössä vielä lähivuosikymmenet.

Vaikka Helenin voimalat on pidetty hyvässä kunnossa, ne eivät ole kovin joustavia, kun fossiilisille polttoaineille haetaan vaihtoehtoja. Kivihiilivoimalat Hanasaaressa ja Salmisaaressa on rakennettu polttamaan kivihiilipölyä, joten myös vaihtoehtoiset polttoaineet on jalostettava rakenteltaan sopivaan muotoon. Voimalat ovat myös jääneet tiiviin kaupunkirakenteen keskelle, eikä niiden tonteilla mahdu käsittelemään haketta tai pellettejä, jotka vievät kivihiiltä enemmän tilaa.

Monipolttoainelaitoksessa voisi hyödyntää monenlaisia biopolttoaineita, ja se tuottaisi sähköäkin vanhaa voimalaa enemmän. Investointi siis maksaisi itsensä takaisin alhaisempina käyttökustannuksina.

Vanhojen voimaloiden pienhiukkas-, rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöille on tulossa lähivuosina uusia puhdistusvaatimuksia. Jo 2016 astuu voimaan EU:n teollisuuspäästödirektiivi, jonka vaatimusten täyttämiseksi on joko tehtävä minimissäänkin kymmenien miljoonien investoinnit voimalaa kohti tai suljettava ne lyhyen siirtymäajan kuluessa. Kun laitoksia 1970-luvulla rakennettiin, ei niiden rakenteessa vielä osattu huomioida sen enempää nykyvaatimusten mukaista savukaasujen puhdistusta kuin vaihtoehtoisia polttoaineitakaan. Niinpä jälkikäteen tehdyt ratkaisut ovat kalliimpia toteuttaa kuin vaatimusten huomiointi jo suunnitteluvaiheessa.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu on ylittänyt Kansainvälisen ilmastopaneelin synkimmätkin ennusteet. On entistä suurempi tarve pyrkiä eroon fossiilisista polttoaineista, jotta vältetään laajojen alueiden muuttuminen elinkelvottomiksi tämän vuosisadan aikana. Tarvitaan sekä kulutukseen että energiantuotantoon vaikuttamista. Helsingin kaupungille on tehty tänä vuonna erinomainen selvitys parhaista energiatehokkuuskäytännöistä, joten myös parhaiden energiansäästötoimien valinta on entistä helpompaa.

Piia J. Häkkinen

Helsingin Energian johtokunnan varapuheenjohtaja

Joukkoliikennekatu vaarantaa Vallilanlaakson virkistysarvot

Vihreät ovat erittäin pahoillaan kokoomuksen ja sdp:n äänin tehdystä päätöksestä rakentaa joukkoliikennekatu Vallilanlaaksoon. Vihreät teki eilisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa palautusehdotuksen, jonka mukaan joukkoliikennekadun osalta kaavamääräystä olisi muutettu koskemaan ainoastaan maisemoitua raitiotieliikennettä Vallilanlaakson virkistys- ja kulttuuriarvoja kunnioittaen. Jo aiemmin vihreiden kaupunginhallitusryhmä teki kaupunginhallituksen kokouksessa 7.12 yksimielisesti vasemmistoliiton kannattamana  palautusehdotuksen kaavaan. Äänestys kaavasta oli tiukka ja se hävittiin äänin 39-43.

Busseille tarkoitettu joukkoliikennekatu vaarantaa väistämättä alueen virkistysarvot, puhumattakaan sen kulttuuriarvoista. Kaksikaistainen katu lohkaisee valtaisan maa-alueen ja rikkoo alueen virkistysmahdollisuudet. Se myös tuhoaa myös olemassa olevan ekologisen käytävän ja kaupunkipuiston. Mitkään puomit tai esteet ei estä joukkoliikenteelle tai kävelijöille tarkoitettujen uusien teiden valumista satunnaisten autoilijoiden käyttöön, kuten vastaavat hankkeet kaupungissa ovat osoittaneet.

Vihreät haluavat tukea poikittaista joukkoliikennettä Helsingissä. Luonto- ja virkistysarvoiltaan tärkeään Vallilanlaaksoon olisikin vihreiden mielestä sopinut vanhaa junarataa pitkin kulkeva raitioliikennetie, jonka pystyisi maisemoimaan hyvin nurmipohjalla. Vihreät vaativat uuden joukkoliikennekadun päihin esteitä rajoittamaan yksityisautoilua ja sallisivat uudella kadulla ajon ainoastaan hiljaisille hybridibusseille

Lisätietoja:

Ville Ylikahri, vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
puh. 044 727 3241
s-posti ville.ylikahri@vihreat.fi

Elina Moisio, vihreän kh-ryhmän puheenjohtaja
puh. 040 575 5988
s-posti elina.moisio@vihreat.fi

Hannu Oskala on Helsingin Vihreiden uusi puheenjohtaja

Helsingin Vihreät valitsi syyskokouksessaan 8.12.2011 musiikin maisteri Hannu Oskalan yhdistyksen johtoon.

– Halusin jälleen mukaan Helsingin Vihreiden hallitustyöskentelyyn nimenomaan kunnallisvaalivuonna, koska edellisellä kerralla (2008) toiminta oli erittäin mielenkiintoista, motivoivaa ja poliittiseksi työksi ihanan konkreettista. Ensi syksyn asetelmat ovatkin kutkuttavat. Meidän tulee haastaa Kokoomuksen asema Helsingin suurimpana puolueena, Oskala linjaa.

Hannu Oskala on toiminut kuluvalla valtuustokaudella Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsenenä ja aiempaa vihreää järjestökokemusta hänellä on mm. Helsingin Vihreiden Nuorten (Nuhevi) puheenjohtajuudesta ja Helsingin vihreiden hallituksesta.

– Helsingin Vihreiden mieluisa päätyö ensi keväälle onkin ehdokasasettelu kunnallisvaaleihin. Listallamme on osaavien ja tunnettujen valtuutettujen lisäksi paljon uutta voimaa ympäri kaupungin. Meiltä siis löytyy ykköskentällisen lisäksi kakkos- ja kolmoskentälliset ja farmijoukkueeseenkin on tunkua, toteaa Oskala.

Neljästätoista ehdolla olleesta henkilöstä Helsingin Vihreiden hallitukseen valittiin vuoden 2011 hallituksesta puoluevaltuuskuntalainen Veera Lampi, Koillis-Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Hannu Tuominen, Itä-Helsingin Vihreiden varapuheenjohtaja Marko Ronkainen, Vihreiden Nuorten toinen puheenjohtaja Inka Venetvaara sekä Tino Warinowski Etelä-Helsingin Vihreistä. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Länsi-Helsingin Vihreistä Tuija Braxin eduskunta-avustaja Pauliina Lehtinen, Helsingin Vihreän Seuran puheenjohtaja Hanna Sauli, Kallion seudun Vihreistä JHL:n Vihreiden perustajajäsen Kari Kälviä sekä Turkka Louekari Helsingin Vihreistä Nuorista.

Vihreillä on Helsingissä noin 2000 jäsentä. Helsingin Vihreät linjasivat syyskokouksessa tavoitteekseen nousta suurimmaksi puolueeksi vuoden 2012 kunnallisvaaleissa.

 

Lisätietoja:

Hannu Oskala, puheenjohtaja, puh. 044 530 4712, hannu.oskala(a)gmail.com

Outi Silfverberg, toiminnanjohtaja, puh. 040 754 3313, outi.silfverberg(a)vihreat.fi

Vihreät eivät hyväksy autoja Vallillanlaaksoon

Vihreiden kaupunginhallitusryhmä teki yksimielisesti vasemmistoliiton kannattamana tänään palautusehdotuksen Vallillanlaakson joukkoliikennekadun kaavaan.

Busseille tarkoitettu joukkoliikennekatu vaarantaa väistämättä alueen virkistysarvot, puhumattakaan sen kulttuuriarvoista. Kaksikaistainen katu lohkaisee valtaisan maa-alueen ja rikkoo alueen virkistysmahdollisuudet. Se myös tuhoaisi olemassa olevan ekologisen käytävän ja kaupunkipuiston. Mitkään puomit tai esteet ei estä joukkoliikenteelle tai kävelijöille tarkoitettujen uusien teiden valumista satunnaisten autoilijoiden käyttöön, kuten vastaavat hankkeet kaupungissa ovat osoittaneet.

Vihreiden mielestä alueelle sopisi vanhaa junarataa pitkin kulkeva raitioliikennetie, jonka pystyisi maisemoimaan hyvin nurmipohjalla.

Lisätietoja:

Elina Moisio, vihreän kh-ryhmän puheenjohtaja
puh. 040 575 5988
s-posti elina.moisio@vihreat.fi

Vihreiden ryhmäpuhe kulttuuristrategiasta

Kulttuuristrategia/valtuusto 30.11.2011

Vihreiden ryhmäpuheenvuoro
Vt Johanna Sumuvuori

Joskus parasta kulttuuria syntyy ilman minkäänlaista strategiaa. Kulttuuristrategiaa toteutetaankin parhaiten jättämällä tilaa myös spontaaneille ja yllättäville ideoille ja tapahtumille.

Strategista ajatteluakin kuitenkin tarvitaan. Strategialla voi vaikuttaa siihen, mihin suuntaan kaupungin kulttuuriorganisaatiota ja taidelaitoksia kehitetään. Se voi vaikuttaa myös avustusjärjestelmän uudistamiseen entistä paremmaksi. Hyvin toteutettuna sillä voi olla myös positiivinen vaikutus kulttuurialan työllisyyteen ja kaupungin vetovoimaisuuteen ja kiinnostavuuteen.

Kulttuuripolitiikassa päädytään usein keskustelemaan rahasta, eikä syyttä. Valtiolliset ja kunnalliset avustusjärjestelmät ovat kulttuurielämälle ja kulttuurin tekijöille elintärkeitä. Aina kysymys ei ole kuitenkaan pelkästään rahasta, vaan viranomaisten asenteesta ja hallintobyrokratiasta. Kaupunkikulttuuri ei välttämättä tarvitse rahaa, vaan joustavampaa hallintoa.

Vihreä valtuustoryhmä haluaa, että Helsinki sanoisi uusille asioille ja ideoille useammin kyllä. Kaikki hauska ja älykäs ei todellakaan aina synny virastoissa. Oikeastaan päin vastoin – byrokratialla on myös taipumus taltuttaa ja kieltää uusia ja innostavia asioita.

Kulttuuristrategia tukee ajatusta kaupunkilaisten omaehtoisen kulttuuritoiminnan tukemisesta. Jo johdannossa nostetaan keskiöön ihmisten ajatukset, ideat, unelmat ja luova toiminta ilmapiirin synnyttäjinä.

Kaupunkiin on syntynyt viime vuosina paljon uutta liikehdintää, joka on lähtenyt kaupunkilaisten omasta aktiivisuudesta. On vietetty ravintolapäiviä ja järjestetty pop up -tapahtumia, eri kaupunginosien BlockParty-juhlia ja iskelmätansseja. Kalasataman konttiaukiolla on vietetty kesällä minifestareita, maalattu graffiteja ja pystytetty taidenäyttelyitä. Kalasatama on erinomainen esimerkki väliaikaisesta tilasta, jonka kaupunkilaiset ottivat itse haltuun. Kalasataman alue toi Helsinkiin viime kesänä kaivattua rosoisuutta, eläväisyyttä ja aktiivisuutta.

Mielestämme kaupunki hengittää ja kehittyy, kun omaehtoista kulttuuritoimintaa ei murskata byrokratialla. Mielestämme leikkipuistoissa saa myydä kahvia. Kaupungista on löydyttävä pysyviä tai väliaikaisia paikkoja katutaiteelle. Kulttuuriavustuksia on kanavoitava entistä enemmän myös vapaaseen ja omaehtoiseen toimintaan.

Kaupungin on hyödynnettävä kulttuurikäytössä nykyistä paremmin tyhjiä tiloja ja rakennusaikaisia alueita. Näyttelyitä, konsertteja, festivaaleja, kaupunginosatapahtumia ja muita kaupunkilaisten aktiivisuudesta syntyviä rientoja täytyy voida järjestää mahdollisimman pienellä byrokratialla.

Lupakäytäntöjä on joustavoitettava ja vapaat tai vapautuvat tilat kartoitettava. On selvitettävä, millaista väliaikaiskäyttöä esimerkiksi myynnissä olevissa kiinteistöissä voisi olla. Lupakäytäntöjä helpotetaan konkreettisesti myös tinkimällä jonkin verran luovutettavan tilan vaatimustasosta, jos kyseessä on väliaikainen käyttö.

Strategiaan on kirjattu, että koulutilojen käyttöä laajennetaan taiteen perustopetukseen sekä kulttuuri-, taide-, kansalais- ja yhteisötoimintaan. Pidämme tavoitetta hyvänä. Koulut ovat tärkeitä erityisesti lasten ja nuorten harrastus- ja kulttuuritoiminnan lisäämisessä. Vaadimme, että selvitetään myös muiden kaupungin omien tilojen soveltuvuus vastaaviin tarkoituksiin.

Myös erilaiset yrittäjät vaikuttavat kaupungin ilmapiiriin. Hauskassa kaupungissa voi olla kahvila-autoja, lippakioskeja ja väliaikaisia myymälöitä. Niiden kilpailutuksessa ei saisi toimi liian jäykästi. Jos paikat varataan vain eniten maksaville, saattavat hauskimmat ideat jäädä toteutumatta.

Helsingin kulttuurielämässä luova ruohonjuuritason toiminta elää hyvin rinnakkain alansa huippuammattilaisten tekemän korkeatasoisen kulttuurin kanssa. On ensiarvoisen tärkeää, että kaupunki pitää huolta osaajistaan ja on omalta osaltaan turvaamassa heidän toimintamahdollisuuksiaan ja työllisyyttään.

Kulttuurielämällä on tärkeitä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Kulttuuri on merkittävä työllistäjä. Strategiassakin todetaan, että noin puolet koko maan kulttuurialan tekijöistä asuu Helsingissä. Kulttuurielämän monipuolisuus ja elinvoimaisuus vaikuttavat paljon myös kaupungin yleiseen kiinnostavuuteen – oli kyseessä sitten turistit, investoijat tai nykyiset ja tulevat asukkaat.

Kulttuurin tukemisessa myös alueellinen tasa-arvo on tärkeää – kulttuurilaitoksia ja tapahtumia täytyy olla kantakaupungin ulkopuolellakin. Myös taiteen perusopetuksen tukemisessa on alueellinen tasa-arvo huomioitava nykyistä paremmin.

Lähiöiden elinvoimaisuuteen vaikuttaa oleellisesti myös tarjolla olevat kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Kirjastoja voi tulevaisuudessa käyttää yhä enemmän monimuotoisten tapahtumien järjestämiseen. Kannatamme alueellisesti kattavaa kirjastoverkkoa. Toivomme myös, että Helsingin keskustakirjastohanke etenee ripeästi. Mikäli keskustakirjaston tuleva sisältö on monipuolista, se voi kehittyä Tukholman keskustassa sijaitsevan Kulturhusetin kaltaiseksi kaupunkilaisten ja kaupungissa vierailevien olohuoneeksi.

Helsinki on Suomen kansainvälisin ja monimuotoisin kaupunki – tulevaisuudessa se tulee näkymään entistä enemmän myös kulttuuripalveluiden tarpeessa, kun maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa. Kulttuurikeskus Cajsan vuokrasopimus päättyy vuonna 2017. Vihreiden mielestä Cajsan toimintojen jatkuminen on varmistettava ajoissa. Samalla on selvitettävä mahdollisuus organisoida toimintaa yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa.

Kulttuurissa pienilläkin varoilla voidaan tehdä huikeita tuloksia. Vihreä ryhmä on erittäin tyytyväinen, että Vihreiden tavoite avustusten nostamisesta toteutuu ensi vuoden budjetissa. Ensi vuonna kulttuuriavustukset nousevat 700 000 eurolla, joista puoli miljoonaa kohdistuu yhteisöjen avustamiseen. Tämä suunta on juuri se, jota strategialla tavoitellaan. Avustusten nouseminen helpottaa etenkin kulttuurin vapaan kentän tekijöiden asemaa. Strategiaan nostettu tavoite avustusten lisäämisestä ja avustusjärjestelmä kehittämisestä on jo siis saanut katetta. Avustusjärjestelmä ei saa jähmettyä automaatiksi, joka jakaa rahaa vuodesta toiseen samoille tahoille tarkastelematta tarkemmin avustuskriteerien täyttymistä.

Myös kulttuuriorganisaatio kaipaa uudistamista. Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan on pystyttävä jatkossa tarkastelemaan paremmin kulttuurikentän kokonaisuutta. Katsomme, että organisaatiouudistukset ovat välttämättömiä strategian toteuttamisen kannalta.

Vihreä valtuustoryhmä haluaa painottaa, että kulttuuristrategia ei toimi, jos se jää vain kulttuuriasiankeskuksen paperiksi. Sen on sidottava muitakin hallintokuntia. Etenkin lupa- ja tila-asioissa eri virastojen on muistettava strategian tavoitteet. Toivon, että strategiaa luetaan ja toteutetaan ahkerasti myös kiinteistövirastossa, rakennusvirastossa, rakennusvaltontavirastossa, kaupunkisuunnitteluvirastossa, opetusvirastossa, nuorisoasiainkeskuksessa, liikuntavirastossa ja kaikissa hallintokunnissa, jotka kulttuurin kanssa pääsevät tekemisiin.

Kulttuuristrategian tavoitteena on kulttuurin aseman näkyminen, kuuluminen ja vahvistuminen Helsingissä tulevina vuosina. Vihreä valtuustoryhmä yhtyy tähän tavoitteeseen ilomielin ja kannattaa strategian hyväksymistä. Ensi vuosi on ajoitukseltaan paras mahdollinen strategian hengen toteuttamiseen kun vietämme sekä Helsingin pääkaupungiksitulon 200-vuotisjuhlia, että maailman muotoilupääkaupunkivuotta.

Lisätietoja:

Johanna Sumuvuori, kaupunginvaltuutettu, puh. 050 512 1629

Ville Ylikahri, valtuustoryhmän puheenjohtaja, puh. 044 727 3241

Diilit voittaa järjen päivähoitouudistuksessa?

Sosiaali- ja terveystoimi ollaan yhdistämässä Helsingissä. Järkevä päätös, joka toivottavasti alentaa raja-aitoja ja johtaa entistä parempiin hoitoketjuihin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Valtuusto päättää yhdistämisestä piakkoin.

Osana yhdistämistä on punnittu päivähoidon paikkaa ja organisoitumista. Syytä onkin, sillä lasten määrä Helsingissä kasvaa. Kaupungissa asuvien lasten määrä ylittää ennusteet. Yhä useampi perhe valitsee asuinpaikakseen kaupungin eikä muutakaan kehyskuntiin. Näin olen itsekin tehnyt. Se tarkoittaa vähän pienempää asuntoa, mutta eipähän tarvitse käyttää päivässä tuntia työmatkoihin suuntaansa. Eikä tarvitse pakkasaamuna nousta etsimään autoa lumesta tai kolaamaan tietä postilaatikolle. Kerrostalossa joku muu tekee pihatyösi.

Päivähoito on palvelu, jonka laadun perusteella monet perheet valitsevat asuinsijansa. Päivähoidosta onkin tarkoitus tehdä Helsingissä oma virastonsa. Siitä ei tulekaan mikään pieni virasto, sillä suomenkielisessä päivähoidossa työskentelee tällä hetkellä noin 5000 ihmistä. Alun perin kannatin itse sitä, että päivähoito olisi oma linjansa opetustoimessa, kuten siellä nyt on vaikkapa peruskoulutus, lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus. Omalle virastolle on kuitenkin hyvät perustelut.

Nyt ehdotetaankin päivähoidolle omaa virastoa, mutta sosiaali- ja terveystoimen johtajan alaisuuteen. Paikka ei ole huono, mutta paljon parempi ja loogisempi paikka olisi opetustoimi.

Maan hallitus on siirtämässä varhaiskasvatusta sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen linkki esiopetukseen ja kouluihin vahvistuu. Monet kunnat ovat jo noudattaneet tätä ja siirtäneet päivähoidon opetustoimeen. Kokemukset ovat olleet hyviä. Helsinkikin on siirtänyt ruotsinkielisen päivähoidon opetustoimeen.

Kokoomus ja demarit ovat olleet valtakunnallisesti tekemässä tätä uudistusta. Aikaisemmissa keskusteluissa monet sieltä ovat lämpimästi kannattaneet opetustoimea oikeana paikkana. Päätöksen hetkellä ääni kellossa on muuttunut. En juuri keksi muuta selitystä kuin että demareilla ja kokoomuksella on sopimus siitä, että tällä vaalikaudella he eivät muuta apulaiskaupunginjohtajien rootelijakoa tai poliittista tasapainoa. Mikä pitkälti selittää senkin, että vihreillä on edelleen kaupungin toiseksi suurimpana puolueena räikeä aliedustus poliittisissa apulaiskaupunginjohtajissa.

Kun päivähoidon oma virasto perustetaan, tärkeintä on kuitenkin huomioida, ettei se ei rakenna raja-aitoja ympärilleen. Että yhteistyö ja vuorovaikutus sekä opetustoimen että sosiaalitoimen kanssa olisi jatkuvaa ja aitoa. Ja ettei se rakenna itselleen lisää byrokratiaa, hallinnon tasoja, päällikköjä ja tukipalveluja. Koko sosiaali- ja terveystoimen muutos pitää toteuttaa siten, että henkilöstö on muutoksen suunnittelussa mukana ja tehdään aitoa työtä yhteisten toimintatapojen ja arvojen luomiseksi.

Elina Moisio
kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu

Päivähoito omaksi virastoksi sivistystoimen alle

Helsingin vihreä valtuustoryhmä kannattaa sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhdistämistä.  Yhdistämällä virastot voidaan parantaa palveluprosesseja, edistää yhden luukun periaatetta sekä panostaa nykyistä tehokkaammin ennaltaehkäiseviin toimiin.

Oikean paikan löytäminen nyt sosiaaliviraston alla olevalle päivähoidolle on tärkeä osa sosiaali- ja terveystoimen uudistusta. Vihreät ajavat päivähoidolle omaa virastoa sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan hallinnan alle.

– Oma virasto nostaa päivähoidon painoarvoa sekä osoittaa, että Helsinki pitää lapsiperheitä ja päivähoitoa arvossaan. Oikea paikka päivähoidon virastolle olisi opetustoimi. Valtakunnallinenkin kehitys nivoo varhaiskasvatuksen osaksi opetustoimea, toteaa vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Elina Moisio.

Ehdotuksellaan vihreä valtuustoryhmä tähtää varhaiskasvatuksen profiilin nostoon sekä päivähoidon resurssien kasvattamiseen. Omassa virastossa voitaisiin panostaa entistä voimakkaammin päivähoidon laatuun: pieniin ryhmäkokoihin, pätevään henkilöstöön, joustaviin tilaratkaisuihin ja monipuoliseen ruokaan.

Omana virastona päivähoito voi luontevasti tukea jatkumoa neuvolan, varhaiskasvatuksen ja koulun välillä. Uuden viraston tulee panostaa raja-aitojen rikkomiseen ja tiiviiseen sosiaali- ja opetustoimen väliseen yhteistyöhön. Henkilöstön tulee olla muutoksen suunnittelun ja toteutuksen keskiössä. Omasta virastosta on hyviä esimerkkejä muista kunnista ja tällä uudistuksella Helsinki olisi samalla suunnalla valtakunnallisen kehityksen kanssa.

Lisätietoja:

Elina Moisio, vihreän kh-ryhmän puheenjohtaja
puh. 040 575 5988
s-posti elina.moisio@vihreat.fi

Joustavia tilaratkaisuja päivähoitoon

Viime keväänä tekemäni valtuustoaloite, joka käsitteli siirrettävän päiväkotimoduulin sijoittamista Munkkiniemeen, sai miellyttävän vastauksen. Erityisesti minua ilahduttaa, että esittelijä on lisännyt tekstiin: ”Ruotsin mallin mukainen yksikkö kerrallaan siirrettävä tyyppipäiväkotiratkaisu olisi tärkeää saada kokeiluun mahdollisimman pian. Näin voitaisiin säästää kustannuksia ja päivähoidon ruuhkahuippuihin voitaisiin vastata nopeammin”.

Tälläkin hetkellä Helsingissä on käytettävissä siirrettäviä ns. paviljonkipäiväkoteja mm. Lauttasaaressa, joka on ollut Munkkiniemen lisäksi niitä alueita, joissa ei jo olemassa olevasta rakennuskannasta ole löytynyt päivähoidolle sopivia tiloja. Paviljonkipäiväkodit on voitu sijoittaa väliaikaisilla käyttötarkoituksenmuutosluvilla mm. puistojen laitaan. Paviljonkipäiväkotien ongelmana on kuitenkin ollut kalliit siirtokulut ja rakennuskulut, jotka lähes vastaavat pysyvän rakennuksen rakennuskuluja. Tästä huolimatta näitä siirrettäviä vaihtoehtoja tulisi edelleen kehittää ja pikaisesti lisätä, koska päivähoidon ruuhkahuiput vaihtelevat alueittain  eikä siksi ole aina järkevää rakentaa uusia pysyviä rakennuksia. Lisäksi uuden rakentaminen on luonnollisesti hitaampi prosessi kuin moduulin siirtäminen. Ruotsissa on siirrettäviä moduuleja eli ns. tyyppipäiväkotiratkaisua on käytetty runsaasti ja sieltä meidän kannattaisikin ottaa oppia ja evästystä.

Pidän erityisen tärkeänä sitä, että lapsilla olisi mahdollisuus päästä päiväkotiin, joka on kohtuullisen lähellä heidän kotiaan ja vanhempien kulkureittejä. On erittäin epämielekästä pidentää pienen lapsen hoitopäiviä pitkillä kulkumatkoilla kodin ja päiväkodin välillä. Annan arvoa myös sille, että lapsi voi mahdollisesti käydä päiväkotia niiden lasten kanssa, joiden kanssa hän myöhemmin aloittaa myös koulutien. Lisäksi tämän tyyppisten moduuliratkaisujen muunneltavuutta tulisi jatkossa vielä ennestään lisätä. Parasta olisi, jos siirrettävä moduuli voisi tarpeen mukaan toimia tilana päivähoidolle, esiopetukselle, kouluopetukselle, iltapäivätoiminnalle tai vaikkapa nuorisotilana tai senioritoiminnan tilana. Silloin moduulia ei edes tarvitsisi ehkä niin usein siirtää.

Annika Andersson

varavaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen

Avoin työpaikka: kunnallisvaalipäällikkö

Helsingin Vihreät ry etsii määräaikaiseen työsuhteeseen

KUNNALLISVAALIPÄÄLLIKKÖÄ

ajalle 1.1.2012 – 30.11.2012

Helsingin Vihreät ry on Vihreän liiton piirijärjestö, johon kuuluu 14 jäsenjärjestöä. Vihreillä on Helsingissä neljä kansanedustajaa ja 21 kaupunginvaltuutettua. Jäsenjärjestöihin kuuluu yhteensä noin 2000 henkilöjäsentä.

Vaalipäällikön tehtäviin kuuluu vetovastuu vihreiden vuoden 2012 kunnallisvaalikampanjan suunnittelusta ja toteutuksesta Helsingissä. Alkuvuodesta vaalipäällikkö osallistuu myös tammikuussa pidettävien presidentinvaalien kampanjan toteutukseen Helsingissä. Kampanjan suunnittelun lisäksi työ sisältää Helsingin Vihreiden jäsenjärjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan koordinointia ja avustamista sekä tapahtumajärjestelyjä ja taloushallinnan ja tiedotuksen tehtäviä.

Tehtävään valittavalta edellytetään ahkeruutta ja oma-aloitteisuutta, hyviä sosiaalisia taitoja sekä vihreää arvomaailmaa. Eduksi lasketaan kampanjointi- ja järjestökokemus sekä hyvä ruotsin kielen taito.

Tehtävä on kokopäiväinen 37,5 tuntia viikossa ja palkka 2 250 euroa kuukaudessa.

Hakemukset on lähetettävä sähköpostiosoitteeseen hevi@vihreat.fi viimeistään 2. joulukuuta. Haastattelut järjestetään viikolla 50.

Lisätietoja antavat Helsingin Vihreiden toiminnanjohtaja Outi Silfverberg, puh. 040 754 3313 sekä puheenjohtaja Ville Ylikahri, puh. 041 516 5671.

Vihreiden ryhmäpuhe kaupungin talousarviosta vuodelle 2012

Vihreiden ryhmäpuhe kaupungin talousarviosta vuodelle 2012
Vt Ville Ylikahri

Arvoisa puheenjohtaja,

Elämme taloudellisesti poikkeuksellisen epävarmoja aikoja, ja on vaikea tietää, miten kaupungin talous kehittyy ensi vuoden aikana. Nyt budjetti on tehty kuitenkin parhaan mahdollisen tiedon mukaan. Siinä myös näkyvät vihreiden keskeisimmät linjaukset.

Investoinnit uuteen Helsinkiin ovat kannattavia

Kaupunki ei tällä budjetilla ota syömävelkaa palvelujen rahoittamiseksi, vaan kaikki velanotto käytetään investointeihin. Onkin kysytty, ovatko nämä investoinnit kannattavia? Kaupungin kohdalla ei tietenkään voi puhua kannattavuudesta samalla tavalla kuin yritysten kohdalla, mutta joka tapauksessa pitää pohtia tuottavatko investoinnit parempia palveluita ja uusia verotuloja kaupungille. Vihreän ryhmän mielestä tuottavat. On järkevää investoida Kalasataman, Jätkäsaaren ja muiden uusien alueiden katuihin ja liikenteeseen, jotta saadaan lisää asuntoja ja luotua sellaista kaupunkia jota ihmiset selkeästi haluavat. Palveluiden tulee myös olla valmiina uusilla alueilla, kun uudet asukkaat muuttavat. Kun palvelut on lähellä ja joukkoliikenne toimii, syntyy hyvää ja viihtyisää kaupunkirakennetta.

Nyt on kuitenkin tärkeää, että viemme johdonmukaisesti eteenpäin näitä projekteja, emmekä jarruta niitä ristiriitaisilla päätöksillä. Meidän on mahdollisimman pikaisesti tehtävä päätös Hanasaaren voimalan sulkemisesta ja Kruunuvuoren sillan rakentamisesta. Ilman näitä investointeja Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan alueiden rakentamisessa ei ole mitään järkeä.

Nämä ovat suuria mutta kannattavia investointeja. Kaupunkisuunnitteluviraston arviointien mukaan Hanasaaren voimalan tilalle voitaisiin kaavoittaa jopa 300 000 kerrosneliömetriä asuin- ja liiketilaa ja yksin tonttien myynnistä on mahdollista saada lähes 120 miljoonaa euroa. On taloudellisesti järjetöntä estää uusien upeiden asuin- ja työpaikka-alueiden syntyä jarruttelemalla näitä hankkeita. Sen sijaan Östersundomin alueen luontoarvojen arviointi ja oikeiden liikenneratkaisujen löytäminen vaativat selkeästi vielä lisäaikaa. Vihreä ryhmä asettaakin etusijalle Hanasaaren, Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan investoinnit ennen Östersundomia.

Palvelujen parantaminen

Kaupungin budjetista leijonanosan vievät sosiaali- ja terveyspalvelut. On hyvä, että erityisesti sosiaalisektorille on viime vuosina lisätty resursseja tarpeen mukaisesti. Kasvaneisiin lapsi- ja vanhusmääriin on vastattu. Näyttääkin siltä, että tänä vuonna sosiaalitoimi ei ole juurikaan ylittämässä budjettiaan. On oikeaa politiikkaa taata budjetissa riittävät määrärahat lakisääteisten palvelujen toimintaan. Tietenkin pitää myös kehittää palveluja ja etsiä säästöjä. Näitä säästöjä on kuitenkin järkevämpää löytää uudistamalla rakenteita kuin pitämällä kukkaronnyörejä liian tiukalla. Siksi suhtaudummekin positiivisesti selvityksen alla olevaan sosiaali- ja terveystoimen yhdistämiseen. Jos tällä yhdistämisellä pystytään poistamaan erityisesti lastensuojelun ja vanhusten hoitoketjujen pullonkauloja, pystytään näin sekä parantamaaan kaupunkilaisten saamaa palvelua että vähentämään kustannuksia.

Vihreiden esityksestä budjettiin on lisätty huomattavasti peruskouluille ja päiväkodeille suunnattuja ns. positiivisen diskriminaation rahoja. On erittäin tärkeää, että sosio-ekonomisesti haastavien alueiden koulut ja päiväkodit pystyvät rahan avulla esimerkiksi pienentämään opetusryhmiä ja palkkaamaan avustajia. Tällainen lisätuki on parasta mahdollista syrjäytymisen ehkäisyä.

Koulujen iltapäivätoiminnan rahoituksen lisääminen on suuri parannus nykytilanteeseen, jossa liian monet 2.- ja jopa 1.-luokkalaiset ovat jääneet vaille iltapäiväkerhopaikkaa.

Toinen vihreille tärkeä painotus on lisäresurssit lastensuojeluun. Budjetin mukaisesti ensi vuonna panostetaan erityisesti lastensuojelun ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja perhehoidon edellytysten parantamiseen. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita lisätään mm. perheneuvoloita vahvistamalla.

Mitkään lisäresurssit eivät yksin pysty korjaamaan niitä vahinkoja,joita syntyy,  jos asuinalueet pääsevät eriytymään niin, että huono-osaisuus keskittyy vain joihinkin kaupunginosiin. Kehitys on menossa huonoon suuntaan. Palvelujen oikealla suuntaamisella voimme puuttua oireisiin, mutta varsinaiseen ongelmaan keskeisin tapa puutua on kaavoitus ja asuntopolitiikka. Vihreät pitävätkin erittäin tärkeänä eri asumismuotojen tasaista sijoittumista eri kaupunginosiin. Segregaation ehkäisy on myös keskeisin syy vaatia pääkaupunkiseudun kuntien yhdistymistä ja sitä kautta koko alueen tasapainoisempaa kehitystä.

Iloitsemme myös kulttuuriavustusten tuntuvasta nostosta. Tällä parannetaan erityisesti kulttuurin vapaan kentän toimijoiden asemaa

Liikenne toimimaan

Vihreät ovat erittäin tyytyväisiä budjetin joukkoliikenne- ja pyöräilypanostuksiin.

Ensimmäistä kertaa budjettiin kirjattiin erillinen määräraha pyöräilyn edistämiseen. Tämä raha tukee hyvin käynnistyneen poikkihallinnollisen pyöräilyprojektin työtä. Pyöräilyn osuus matkoista on saatu Helsingissä nousemaan. Nyt onkin tuhannen taalan paikka jatkaa hyvää kehitystä ja tehdä Helsingistä oikea pyöräilykaupunki.

Joukkoliikenteessä onnistuimme pitämään lippujen hintojen korotukset maltillisina kustannusten kovasta noususta huolimatta. Ongelmallista lippujen hintojen kehityksessä on se, että taas ensi vuonnakin ero kaupunkien sisäisten lippujen ja seutulippujen hintojen välillä kasvaa. Ensi vuonna tuleekin neuvotella naapurikuntien kanssa sopimus, jolla saadaan seutulippujen hintaa alennettua. Tulemme myös esittämään lasten lipun ikärajan nostamista vuodella 18 vuoteen.

Myös investoinnit joukkoliikenteeseen ovat suuria. On hienoa, että kaupunki kehittää joukkoliikennettä tilaamalla uusia raitiovaunuja ja uudistamalla metroverkkoa.

Kaupunkimme ei pysty kasvamaan hallitusti ilman kunnollisia panostuksia kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Uudet moottoritiet ja autopaikat vain lisäävät autoilua ja sitä kautta ruuhkia. Lähivuosina pelkkä joukkoliikenteen parantaminen ei riitä, vaan sen lisäksi ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

 

Arvoisa puheenjohtaja,

vihreä valtuustoryhmä kannattaa toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksymistä vuodelle 2012.