blogiarkisto

Artikkelit vuosilta 2003-2011 (eli ennen viime kunnallisvaalikampanja-aikaa)

Tuhoaako yleiskaava Keskuspuiston?

 

Moisio_Elina_rintakuva_webKeskuspuisto on ainutlaatuinen. Se on sitä koko Suomenkin mittakaavassa. Siellä asuu useita uhanalaisia tai silmällä pidettäviä lajeja. Se on ketun, lumikon, palokärjen ja satakielen koti, muiden muassa. Keskuspuistossa on aarnia, haapoja, lehtoja. Sen metsät ja reitit toimivat virkistysalueena, luontokohteena ja liikunnan mahdollistajana. Haaganpuron eteen on tehty paljon töitä, jotta taimen edelleen nousee siihen.

Keskuspuisto ei kuitenkaan ole yksi paikka. Se on monta erilaista paikkaa. Se on Töölönlahti, se on Maunulanpuisto, se on Pirkkolanmetsä, se on Paloheinä ja Haltiala. Se on myös Ruskeasuon alue ja Laakson kenttä. Ainutlaatuisten luontoalueiden lisäksi Keskuspuisto on myös Hämeenlinnanväylän vartta, rakennettuja liikuntakeskuksia, ja esimerkiksi eläinten hautausmaa ja uurnalehto.

Se, mistä yleiskaavan kohdalla kiistellään, on erityisesti Pirkkolan ja Maunulan alue. Riita on syntynyt Hämeenlinnanväylän bulevardisointihankkeesta. Tarkoitus on, että väylä muutetaan kaduksi. Kun autojen nopeudet alenevat, melu ja saasteet vähenevät. Silloin voidaan rakentaa lähemmäksi katua. Bulevardeja tarvitaan kaupunkiin uusien asuntojen takia, mutta myös sen takia, että niiden avulla voidaan rakentaa kattava poikittaisten pikaraitioteiden verkosto. Jos emme siirrä liikkumista raiteille, kasvava kaupunki tukehtuu ja ruuhkautuu. Hämeenlinnanväylän bulevardi on osa tätä.

Ongelma on se, että yleiskaava on yleinen ja sen voi tulkita antavan oikeuden rakentaa Keskuspuistoon massiivisia määriä. Ehdotusvaiheessa rakentamista olikin paljon. Siksi Vihreiden neuvottelutavoitteena oli vähentää rakentaminen mahdollisimman pieneen. Keskuspuistosta poistettiinkin neuvotteluissa 16 hehtaaria asumista.

Yleiskaava ei ole keskuspuiston osalta edelleenkään paras mahdollinen. Bulevardin voisi toteuttaa myös juurikaan puistoon rakentamatta, esimerkiksi kaventamalla katua, siirtämällä sitä, rakentamalla risteysten ulkopuolella vain yhden talorivin nykyisen väylän pientareelle. Mutta yleiskaava ei myöskään estä parasta ratkaisua.
Vielä on mahdollista varmistaa, että Keskuspuiston kohdalla paras ratkaisu toteutuu. Hämeenlinnanväylän bulevardi pitää Haagan ja Pirkkolan kohdalla jättää viimeiseksi toteutettavaksi bulevardiksi. Keskuspuiston kohdalla rakentaminen on minimoitava, ettei yhtään arvokasta metsää kaadeta eikä Keskuspuisto kapene ekologisesti elinkelvottomaksi. Yksi mahdollisuus on laatia osayleiskaava, jossa keskuspuisto saisi tarkat rajat. Joka tapauksessa pitää tutkia se, voisiko joitain alueita ennallistaa puistoksi, vaikkapa parkkialueita. Joka tapauksessa on laadittava oma, erillinen ja huolellisesti Keskuspuiston ainutlaatuisuutta tunnustava ratkaisu. Yleiskaava ei estä mitään näistä.

Pitäisikö yleiskaava kaataa Keskuspuiston takia? Ei pidä. Sen mukana menisi liian paljon hyvää: mahdollisuus rakentaa tiivistä kaupunkia, valtavan määrän raiteita, pyöräteitä, luoda uusia yrittämisen paikkoja. Ja mikä tärkeintä: paljon, paljon asuntoja. Helsingin suurimpia ongelmia on asumisen korkea hinta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti jo lähettää yleiskaavan eteenpäin hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus käsittelee yleiskaavaa syyskuussa. Sen jälkeen siitä päättää valtuusto.

Elina Moisio
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen

Kuva: Henri Sivonen

Vaalien vuosi 2012

Päällimmäisiä tunteita ovat helpotus ja odotus. Takana on melkoisen vilkas ja työntäyteinen vuosi ja edessä Helsingin rakentaminen uuden valtuuston voimin.

Vuosi 2012 alkoi vauhdikkaasti Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjalla. Unohtumaton kampanja paikkasi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa syntyneitä haavoja ja yhdisti aika ainutlaatuisella tavalla ihmisiä ympäri Suomea, ja maan ulkopuolellakin. Haavisto-humu ei ollut ehtinyt laskeutua, kun alettiin käynnistellä HOK-Elannon edustajiston vaalien valmisteluita. Näissä vaaleissa Helsingin Vihreät linjasi, ettei ehdokaslistalle oteta kaavoituksesta päättäviä poliitikkoja. Isoimpien nimien jääminen pois listalta näkyi vaalituloksessa ja vihreät menettivät edustajistossa kaksi paikkaa.

Syksyn kunnallisvaalit olivat vuoden suurin rutistus. Helsingin vihreiden yhdistysten vapaaehtoisten, ehdokkaiden tukiryhmien ja mahtavien vaalityöntekijöiden kanssa yhteistyössä toteutetusta kampanjasta on jäänyt lämpimät muistot. Vihreät säilytti vaaleissa kirkkaasti toiseksi suurimman puolueen paikan Helsingissä ja vihreämmän kaupungin rakentamista jatketaan 19-henkisen valtuustoryhmän voimin. Kannatus tippui edellisistä kunnallisvaaleista -0,9 prosenttia, mutta nousi vuoden 2011 eduskuntavaaleista 5,7 prosenttia. Alkavalla valtuustokaudella on edessä todella tärkeitä Helsingin suuntaa määrittäviä päätöksiä, joista keskeisimpiä ovat yleiskaavan laatiminen, energiantuotantotavoista päättäminen sekä pääkaupunkiseudun kuntarakenteen muuttaminen. Vihreän valtuustoryhmän työ tukeutuu kunnallisvaaliohjelmassa linjattuihin tavoitteisiin ja periaatteisiin.

Uusi valtuustoryhmä on nimennyt nyt vaalien jälkeen suurimman osan vihreistä edustajista Helsingin sisäisille luottamuspaikoille. Paikkoja ei riittänyt kaikille hakijoille, mutta tilaa vihreän politiikan tekemiselle ja visioiden toteuttamiselle löytyy mm. Helsingin Vihreiden työryhmistä ja yhdistysten toiminnasta.

Vihreiden valtakunnallisen kampanjan kantava teema kunnallisvaaleissa oli avoimuus. Helsingissä vihreät haluavat avata ja selkeyttää päätöksentekoa pormestarimallilla, jonka toteuttamiselle haetaan parhaillaan tukea muista poliittisista ryhmistä. Nykyinen järjestelmä, jolla poliittinen kaupunginjohtajisto valitaan, on melko hämärä eikä kaupunginjohtajiston kokoonpano heijastele kunnallisvaalien tulosta. Vihreiden ajamassa mallissa poliittisen kaupunginjohtajiston kokoonpano vastaa valtuuston voimasuhteita ja kaupunginjohtajat nimitetään yhdeksi valtuustokaudeksi kerrallaan. Näin demokratia ulottuisi nykyistä paremmin kaupungin korkeimpiin tehtäviin asti.

Avoimuutta ja mahdollisuuksia osallistua vihreän politiikan tekemiseen aiotaan lisätä myös Helsingin Vihreiden sisällä. Edessä on vaaliton vuosi ja vuoden 2013 toimintasuunnitelmassa kärjiksi on nostettu mm. järjestötoiminnan ja jäsendemokratian kehittäminen. Helsingin Vihreiden uutta hallitusta saa mielellään lähestyä uusien ideoiden kanssa. Syyskokouksessa hallitukseen valittiin 17 hakijan joukosta Verna Castrén, Sami Halme, Aaro Horsma, Salla Korhonen, Kari Kälviä, Pauliina Lehtinen, Turkka Louekari, Anja Malm ja Tino Warinowski. Puheenjohtajana jatkaa Hannu Oskala.

Lämmintä joulua kaikille ja iloa uuteen vuoteen!

Outi Silfverberg
vt. toiminnanjohtaja
outi.silfverberg(at)vihreat.fi
0407543313

Helsingin vihreät: Pormestarimalli selkeyttäisi kaupungin päätöksentekoa

Helsingin vihreät vaativat pormestarimallin ottamista käyttöön Helsingissä. Pormestarimallissa kaupunginjohtajisto valitaan yhdeksi vaalikaudeksi kerrallaan kaupunginvaltuuston poliittisia voimasuhteita vastaavasti. Pormestari ja apulaispormestarit ovat poliittisia luottamushenkilöitä, eivät virkasuhteessa kaupunkiin.

– Nykyisellään kaupunginjohtajisto käyttää Helsingissä merkittävää poliittista valmistelu- ja päätäntävaltaa ilman muodollista poliittista mandaattia. Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien seitsemän vuoden virkakaudet ulottuvat valtuustokausien yli. Poliittisen kaupunginjohtajiston kokoonpano ei siis heijastele kunnallisvaalien tulosta, sanoo vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Vuonna 2007 uudistetun kuntalain mukaan yli valtuustokauden ajaksi virkasuhteeseen valittava kaupunginjohtajisto on valittava pätevyyden perusteella, kun taas pormestarit ja apulaispormestarit nimitetään poliittisin perustein. Helsingin kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat ovat kuitenkin edelleen käytännössä poliittisia virkanimityksiä. Tämä asettaa viranhakijat epätasa-arvoiseen asemaan keskenään.

– Puolueiden väliset epäviralliset kassakaappisopimukset kaupunginjohtajiston virkojen täytöstä eivät näytä kaupunkilaisten silmissä hyvältä eivätkä lisää valtuustoryhmien keskinäistä luottamusta. Tästä kumpuava tyytymättömyys hankaloittaa kaupungin päätöksentekoa, toteaa tuore kaupunginvaltuutettu Erkki Perälä.

Vihreiden mielestä on avoimempaa, että poliittisista virkanimityksistä luovutaan, ja Helsingissä siirryttäisiin käyttämään lain mahdollistamaa pormestarimallia, jossa poliittinen johtajuus ja nimitykset on muodollisesti määritelty. Kun poliittisen kaupunginjohtajiston kokoonpano vastaa valtuuston voimasuhteita ja nimitetään yhdeksi valtuustokaudeksi kerrallaan, demokratia toteutuu paremmin.

– Pormestarimalli tekisi Helsingin päätöksenteosta avoimempaa, demokraattisempaa ja selkeämpää, Perälä tiivistää.

Lisätietoja:

Erkki Perälä, 050 5721 930

Lisää vihreiden pormestarimallista löydät täältä.

Mari Puoskari Helsingin valtuuston puheenjohtajaksi, Emma Kari vihreän valtuustoryhmän johtoon

Helsingin Vihreiden uusi valtuustoryhmä valitsi sunnuntaina Mari Puoskarin valtuuston puheenjohtajaksi ja Emma Karin valtuustoryhmän puheenjohtajaksi.

Puoskari aloittaa vuoden alussa kolmannen kauden valtuutettuna. Hän on toiminut aiemmin muun muassa vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajana ja Vihreän liiton varapuheenjohtajana.

– Suurimpia asioita tulevalla valtuustokaudella ovat mielestäni pääkaupunkiseudun kuntarakenteen muuttaminen, uuden yleiskaavan laatiminen sekä Helsingin energiantuotannossa tarvittavat muutokset. Yleiskaavassa tärkeää on etenkin viheralueiden suojelu, ilmastonmuutoksen torjuminen sekä perheasuntojen tarjonnan lisääminen, Puoskari toteaa.

Toista kauttaan valtuutettuna aloittava Kari on toiminut nuorisolautakunnan puheenjohtajana sekä vihreän valtuustoryhmän varapuheenjohtajana.

– Vihreiden tavoitteena on tasa-arvoinen Helsinki. Lapsiköyhyys on lisääntynyt hälyttävästi ja entistä useammin köyhyys periytyy. Se, että käymme kaikki samoissa leikkipuistoissa, kouluissa, kirjastoissa ja terveyskeskuksissa, on tasa-arvoisen kaupungin perusta. Terveyserojen kaventamisen on oltava tämän valtuustokauden päätavoitteita, Kari painottaa.

Vihreät ajavat Helsingissä voimakkaasti läpinäkyvämpää päätöksentekoa ja kaupungin demokratiamallien uudistamista. Kari oli mukana keväällä työnsä päättäneessä kaupungin demokratiatyöryhmässä, missä hän halusi lisätä suoraa demokratiaa kaupungin päätöksenteossa sekä raivata tilaa kaupunkilaisten omaehtoiselle toiminnalle.

– Valmistelussa olevat asiat ja kaikki virastojen tuottama tieto on oltava avoimesti kaupunkilaisten saatavilla, ellei niiden salaamiseen ole erityisen hyvää syytä. Valtaa pitää pyrkiä siirtämään virkamiehiltä poliitikoille ja poliitikoilta kaupunkilaisille, Kari toteaa.

Eilisessä kokouksessa valittiin myös vihreät edustajat tammikuussa 2013 työnsä aloittavaan kaupunginhallitukseen. Emma Kari valittiin vihreän ryhmän puheenjohtajuuden lisäksi kaupunginhallituksen toiseksi varapuheenjohtajaksi.

Kaupunginhallituksen vihreiksi jäseniksi valittiin lisäksi Tuuli Kousa, Hannu Oskala sekä Erkki Perälä. Kousa aloittaa toisen kauden valtuustourallaan. Edeltävällä kaudella Kousa on toiminut terveyslautakunnan jäsenenä. Hannu Oskala ja Erkki Perälä nousivat tänä syksynä varavaltuutetuista ensimmäisen kauden valtuutetuiksi. Oskala on Helsingin Vihreiden puheenjohtaja ja toiminut edeltävällä kaudella kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa. Perälä on puolestaan ollut vuodet 2009-2012 nuorisolautakunnan jäsen.

 

Lisätietoja:

Mari Puoskari, 050 537 2595
Emma Kari, 044 300 6801
Outi Silfverberg, toiminnanjohtaja, 040 754 3313

Vihreiden ryhmäpuhe kaupungin talousarviosta vuodelle 2013

Vt Tuuli Kousa

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto

Aloitimme valtuustokauden optimistisin mielin, mutta talouden epävarmuus on viime vuosina lisääntynyt. Välillä on vaikeaa päätellä, onko Helsinki omistuksineen vauras vai kasvavine velkoineen köyhä. Se on kuitenkin selvää, että politiikassa rahaa ei koskaan ole samassa suhteessa kuin tarpeita.

Kaupungin tulot eivät ole kehittyneet toivotulla tavalla, mutta menot ja velkataakka kasvavat. Yhtälö on hankala, sillä meidän pitäisi pystyä tekemään kaukonäköisiä panostuksia tulevaisuuteen. On rakennettava kestävästi kasvavaa kaupunkia ja huolehdittava helsinkiläisten hyvinvoinnista, olivat he sitten nuoria tai vanhoja, köyhiä tai kiireisiä. Tai köyhiä ja kiireisiä!

Meidän on suunnattava resursseja ennaltaehkäisyyn, mutta ei kuitenkaan velaksi tulevien sukupolvien kustannuksella. Kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.

Vihreiden mielestä budjetin taso ja maltillinen lainanotto investointeihin ovat perusteltuja. Lisäksi olisi järkevää etsiä toimintatapoja, jotka parantavat samalla sekä tuottavuutta että kaupunkilaisten kuulemista. Vain olemalla selvillä todellisista tarpeista pystymme välttämään resurssien hukkaamista. Jostain pitää välillä osata myös luopua.

Kaupungin velkataakan lisäksi myös asumisen kallistuminen käy helsinkiläisten kotitalouksien kukkaroille. Helsingin on tehostettava asuntotuotantoa ja kaavoitusta. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon tavoitteet on turvattava kuten Maankäytön ja –asumisen ohjelmassa on linjattu. Taloudellisesti tehokkainta on kaavoittaa kantakaupunkimaista ja tiivistä kaupunkia sekä tarkastella kriittisesti asuntorakentamiseen vaikuttavia kustannuksia, kuten turhien väestönsuojien ja parkkipaikkojen rakentamista. Enemmistöllä helsinkiläistalouksista ei ole autoa. Miksi silti autopaikkanormista pidetään kiinni?

Tehokas maankäyttö turvaa myös viheralueiden säilyttämisen ja kehittämisen.

Jotta syömävelkaa ei jatkossa tarvitsisi ottaa, Helsingin on oltava kaupunki, joka kannustaa tekemään, uskaltamaan ja yrittämään. Tämä onnistuu puuttumalla sosiaaliseen eriarvoistumiseen ja ekologisiin ongelmiin ajoissa, purkamalla sellaista byrokratiaa joka ei ole kaupunkilaisten hyväksi vaan hidasteeksi ja parantamalla myös yrittämisen edellytyksiä. Vihreät jakavat huolen toisaalta kestävän kasvun mahdollisuuksista, toisaalta sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Kumpaakaan näistä ei voi olla ilman toista.

Arvoisa puheenjohtaja, ensi vuoden talousarviosta:

Valtuuston budjettisovussa on talouden tosiasioiden rajoissa tehty useita perusteltuja lisäpanostuksia helsinkiläisten hyväksi.

Vuosia olemme puhuneet terveyserojen kaventamisesta, mutta todellisuudessa erot kasvavat edelleen. Helsingissä rikkaan ja köyhän miehen eliniänodotteeseen on revennyt jo 13 vuoden kuilu. Tämä kehitys on käännettävä, muuhun meillä ei ole vastuullisina päättäjinä varaa.

Terveyskeskusmaksun poisto on taloudellisesti pieni, mutta symbolisesti suuri päätös. Meidän on kyettävä tavoittamaan sairaat varhaisemmassa vaiheessa ja poistettava hoitoon hakeutumisen esteet.

Sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistyminen  parantaa palveluketjua, purkaa hidastavia virastorajoja ja siirtää rahaa hallinnosta palveluihin. Lisää tällaista. Lastensuojelussa pyritään avohuollon sosiaalityöntekijöiden määrän saamiseen valtakunnallisten suositusten mukaiseksi. Siihen on varattu myös rahaa yli miljoona ensi vuonna.

Päivähoidon tila on Helsingissä huolestuttava. Hoitopaikkoja on kroonisesti liian vähän ja väärissä paikoissa. On järjetöntä, että budjettineuvottelut jouduttiin jälleen aloittamaan ennusteiden korjaamisesta. Ensi vuoden luvut heittivät jopa 500 lapsella.

Vihreiden aloitteesta saatu merkittävä lisämääräraha riittää sekä päivähoitopaikkojen lisäämiseen että ryhmäkokojen pienentämiseen. Kun päivähoitopaikkojen ja ryhmäkokojen suhteen päästään kestävälle tasolle, on tartuttava seuraavaan ongelmaan: Päivähoitoa ja pienten koululaisten iltahoitoa on kehitettävä vastaamaan lapsilähtöisesti muuttunutta työelämää, jossa yhä harvempi tekee töitä kahdeksasta neljään.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsingin kasvaessa kasvavat myös ruuhkat. Ilmaston ja liikenteen sujuvuuden kannalta on tehtävä sellaista politiikkaa, että yhä useammalle helsinkiläiselle muu kuin oma auto olisi kätevin vaihtoehto.

Päätös asukaspysäköintimaksun nostamisesta 120 euroon ja pysäköinninvalvonnan lisämääräraha, joka maksaa itsensä nopeasti takaisin, vapauttavat tilaa niille autoilijoille, jotka autoa oikeasti tarvitsevat.

Tämän vuoden budjettiin kirjattiin ensi kertaa erillinen määräraha pyöräilyn edistämiseen, ja vihreiden aloitteesta ensi vuonna jatketaan samalla tiellä. Nyt on huolehdittava, että merkittävät lisämäärärahat sekä investointien että käyttötalouden puolella käytetään tehokkaasti ja täysimääräisesti pyöräilyn edistämiseen, eikä mihinkään muuhun. Myös rakennusviraston on ymmärrettävä, mikä valtuuston tahto on.

Pyöräily lisääntyy tällä hetkellä räjähdysmäisesti, ja Oulun esimerkki osoittaa, että ainakaan ilmasto ei ole esteenä kasvun  jatkumiselle. Pyöräilystä on tehtävä niin helppoa ja turvallista, että helsinkiläiset uskaltavat pyöräillä. Tarvitsemme pyöräkaistat kaikille kantakaupungin pääväylille. Näin voittavat paitsi pyöräilijät, myös jalankulkijat ja autoilijat. Esimerkiksi Mechelininkadun pyöräkaistat ovat olleet piirustuspöydällä pitkään. Vihreiden mielestä rakentamista pitää kiirehtiä. Budjettisopu sisältää kirjauksen, että investoinneissa kantakaupungin pyöräverkko on etusijalla.

Onko kukaan muu huomannut, että baanan valmistuttua kiinteistövälittäjät ovat alkaneet mainostaa kohteita baanan läheisyydellä? Helsinkiläiset ovat ylpeitä kehityksestä.

Home- ja sisäilmaongelmat ovat Helsingissäkin valtava terveysongelma tuhansille ihmisille. Myös kaupungille tulee kalliiksi, että tilanteen on annettu rauhassa pahentua. Tänä vuonna jouduttiin homeongelmien takia hyväksymään 20 miljoonan euron ylitys talousarvioon. Ensi vuodelle valtuusto on lisäämässä  14,5 miljoonaa euroa kriittisimpiin ongelmakohtiin puuttumiseksi.

Ja viimeisenä nostona: Viikkin luvattiin nuorisotalo jo vuosia sitten. Valtuusto pitää viimein lupauksensa viikkiläisille ja aikaistaa nuorisotalon rakentamista niin, että valmista on 2015.

Arvoisa puheenjohtaja, lopuksi vielä hieman itse prosessista:

Vihreiden mielestä olisi hyvä, että kevään strategianeuvotteluissa linjattaisiin suuret suuntaviivat sen sijaan, että kokoomus ja kaupunginjohtaja hivuttavat budjettiin sellaisia suunnanmuutoksia, joista ei ole valtuuston päätöstä.

Arvoisa puheenjohtaja,

vihreä valtuustoryhmä kannattaa toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksymistä vuodelle 2013.

Vihreille hieno vaalitulos Helsingissä

Vihreät säilytti kirkkaasti toiseksi suurimman puolueen paikan Helsingissä. Vihreät saivat Helsingissä 63 352 ääntä ja 19 valtuustopaikkaa. Kannatus tippui edellisistä kunnallisvaaleista -0,9 prosenttia, mutta nousi vuoden 2011 eduskuntavaaleista 5,7 prosenttia. Helsingin muut suuret puolueet Kokoomus ja SDP menettivät kannatustaan vihreitä enemmän.

“Valtavan energisellä katukampanjalla selätimme gallupmaakarit, tätä voi hyvällä syyllä kutsua torjuntavoitoksi!”  toteaa Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Hannu Oskala.

Vihreiden valtuustoryhmän kokoonpano muuttui paljon ja ryhmä on keski-iältään valtuuston nuorin. Uusina valtuuston nousevat Heidi Hautala, Otso Kivekäs, Jukka Relander, Jasmin Hamid, Leo Stranius, Hannu Oskala, Erkki Perälä, Suzan Ikävalko ja Jussi Chydenius.

Uudellamaalla vihreät kasvattivat kannatustaan yli 1500 äänellä. Espoossa vihreät sai kaksi lisäpaikkaa ja valtuustoryhmä jatkaa työtä toiseksi suurimpana puolueena. Kuntien välinen yhteistyö vihreämmän pääkaupunkiseudun rakentamiseksi on siis hyvällä tolalla.

Uuden valtuustoryhmän kokoonpano:

Zahra Abdulla
Outi Alanko-Kahiluoto
Jussi Chydenius
Jasmin Hamid
Heidi Hautala
Mari Holopainen
Suzan Ikävalko
Emma Kari
Otso Kivekäs
Tuuli Kousa
Minerva Krohn
Hannu Oskala
Erkki Perälä
Mari Puoskari
Jukka Relander
Anni Sinnemäki
Osmo Soininvaara
Leo Stranius
Johanna Sumuvuori

Lisätietoja:
Hannu Oskala, 044 530 4712
Outi Silfverberg, 040 754 3313

10 syytä äänestää Helsingin Vihreitä vuonna 2012

1) Vihreät tekee politiikkaa omista arvolähtökohdistaan, ei gallupien perusteella. Vihreiden vaaliteemat ovat ympäristön suojeleminen, toimivat palvelut ja avoin kunta, jossa päätöksenteko ei karkaa byrokraateille.

2) Ympäristön ja lähiluonnon suojelu on yksi tärkeimmistä tavoitteistamme. Puolustamme kaupunkimetsiä, viheralueita ja haluamme parantaa kaupunkilaisten kierrätysmahdollisuuksia. Vaadimme Helsingille nykyistä rohkeampia päästövähennystavoitteita.

3) Yhteiskunta on rauhallisempi, kun eriarvoisuus ja hyvinvointierot eivät pääse kasvamaan. Tärkeintä on huolehtia kaikkein heikoimmista. Vihreät kannattaa Helsingissä terveyskeskusmaksun poistoa ja muiden maksujen kohtuullistamista. Kun perusterveydenhuolto toimii, on helpomaa ehkäistä terveysongelmien pahenemista ja kaventaa terveyseroja. Kaupungin on pidettävä huoli myös siitä, että harrastus- ja liikuntamahdollisuudet ovat myös pienituloisten ulottuvilla. Vaadimme lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja opiskelija-asuntoja.

4) Palvelutuotannossa vihreille on ensiarvoista vahva oma palvelutuotanto. Sitä voi tarvittaessa täydentää kolmannen tai yksityisen sektorin palveluilla, mikäli omaa osaamista tai resursseja ei ole. Ville Niinistö totesi tänä syksynä, että kuntien on säilytettävä osaaminen keskeisissä palveluissa itsellään, eikä ulkoistettava sitä pois.

5) Puolustamme lasten ja nuorten oikeutta turvalliseen päiväkoti- ja kouluympäristöön. Koulujen eriarvoistumiskehitys on pysäytettävä ja homekoulut on korjattava kuntoon. Vaadimme lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja tasa-arvon kasvattamiseksi riittävää oppilashuoltoa, erityisnuorisotyötä, erityisopetusta ja tehokkaita lastensuojelutoimia.

6) Vaadimme kilpailukykyistä joukkoliikennettä, koska haluamme vähentää kaupunkilaisten autoriippuvuutta ja liikenteen päästöjä. Kilpailukykyyn vaikuttaa hyvät yhteydet ja se, että lipunhinnat pidetään kohtuullisina. Taistelemme myös paremman pyörätieverkoston puolesta. Baana on vasta alkua. Kannatamme ruuhkamaksuja – niiden avulla liikenne sujuvoituisi ja kertyneet varat voisi käyttää joukkoliikenteen kehittämiseen.

7) Vihreät kannattaa avointa kaupunkitilaa, jossa oleskelu ja vapaa-ajan vietto ei perustu pelkästään kuluttamiseen. Tähän liittyy maksuttomat ja avoimet kokoontumispaikat ja -tilat ja kaupunkilaisten mahdollisuus ottaa tiloja käyttöön mahdollisimman pienellä byrokratialla. Kirjasto on mainio esimerkki julkisesta tilasta, jossa voi viettää aikaa ilman ostopaineita. Helsinkiläiset rakastavat lähikirjastojaan. Vihreään kaupunkiin kuuluu myös katutaide.

8) Vaadimme kaupunkia, jossa saa apua iästä tai elämäntilanteesta riippumatta vauvasta mummoon. Ikäihmisille on tarjottava riittävät palvelut ja neuvoloissa on huomioitava koko perheen hyvinvointi. Nuorisopalvelut ovat tärkeitä syrjäymisen ennaltaehkäisemisessä. Nuorisotalojen ja muiden Helsingin nuorille järjestämien palveluiden ja tapahtumien lisäksi on nostettava myös nuorisojärjestöjen ja vapaiden toimintaryhmien avustuksia, koska kaikki hauska toiminta ei synny virastoista käsin.

9) Emme halua murjoa kulttuuria byrokratialla. Parasta kulttuuripolitiikkaa tehdään jättämällä tilaa myös spontaaneille ja yllättäville ideoille ja tapahtumille. Haluamme uudistaa kulttuurin avustusjärjestelmää paremmaksi ja kasvattaa avustusten määrää taloustilanteen sallimissa rajoissa. Kaupungin on hyödynnettävä kulttuurikäytössä nykyistä paremmin tyhjiä tiloja ja rakennusaikaisia alueita. Lupakäytäntöjä on joustavoitettava ja vapaat tai vapautuvat tilat kartoitettava.

10) Jos kannatat vihreitä, äänestä vihreitä. Äänestämättä jättämällä sellaisten ehdokkaiden tai ryhmien painoarvo voi kasvaa, joiden edustamia asioita et ainakaan haluaisi tukea. Vihreät ovat aktiivisia pitämään kaupunkilaisiin yhteyttä sosiaalisessa mediassa ja tapahtumissa vaalien välilläkin. Olemme saaneet monia konkreettisia ideoita politiikassa suoraan äänestäjien yhteydenottojen kautta.

Vaalipäivä on sunnuntaina 28.10.2012

Johanna Sumuvuori, kaupunginvaltuutettu

Helsingin Vihreiden vaalirahoitus on avointa

Tiedote 17.10.2012

Maan tapaan ja vaalirahoitukseen liittyvä vaalirahakohu velloo yhä. Ja syystäkin. Rahoituksen vaikutusta politiikan sisältöihin on hyvä tonkia. Demokraattisessa valtiossa kaiken vaalirahoituksen tulee kestää päivänvaloa.

– Toimivin keino tervehdyttää politiikan rahoitusta on avoimuus, toteaa Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Hannu Oskala. Konkreettisesti tämä tarkoittaa mm. vaalirahoituksen julkistamista jo ennen vaalipäivää.

Helsingin vihreiden ehdokkaista 121, eli yli 95 % on jättänyt ennakkoäänestyksen alkaessa vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen. Helsingissä Sosiaalidemokraateista ilmoituksen on jättänyt 14 ehdokasta, Kokoomukselta 10 ja Perussuomalaisilta viisi.

– Uskoisin äänestäjiä kiinnostavan, miten kaupungilla näkyvät mittavat vaalikampanjat on rahoitettu. Muista suurista puolueista yllättävän harva ehdokas on kuitenkin jättänyt ilmoituksen, Hannu Oskala ihmettelee.

Vaalirahoituksen avoimuus on vihreille läheinen teema. Vaalirahoitusjärjestelmää on tiukennettu vihreän oikeusministerin ansiosta ja Vihreät haluaa olla esimerkillinen rahoituksen avoimuudessa. Vihreät ehdokkaat noudattavat oikeusministeriön ohjeistusta tiukempia periaatteita ja ehdokkaat ovat sitoutuneet julkistamaan yli 800 euroa lahjoittavien tahojen nimet.

Helsingin Vihreät ry:n vaalibudjetti on noin 120 000 euroa. Suurin kustannuserä on vaalilehden jakelu Helsingin Sanomien välissä sekä täytejakelu kaikkiin helsinkiläisiin kotitalouksiin (n. 60 000 euroa). Lehtimainoksiin ja joukkoliikennemainoksiin käytetään rahaa noin 40 000 euroa. Lisäksi vaaleissa käytetään rahaa työntekijöiden palkkoihin, tapahtumiin ja painomateriaaleihin. Kampanjointi rahoitetaan kunnallispolitiikasta kertyneillä luottamushenkilömaksuilla sekä ehdokasmaksuilla, joka näissä vaaleissa oli Helsingin Vihreillä 150 euroa/ehdokas (vähävaraisilta 100 euroa). City Car Club on antanut Helsingin Vihreiden kampanjaan veloituksetta käyttöön sähköauton.

Ehdokkaiden vaalirahoituksen ennakkoilmoitukset ovat julkisesti nähtävillä osoitteessa: www.vaalirahoitus.fi

Lisätietoja:
Hannu Oskala, puheenjohtaja, 044 530 4712
Outi Silfverberg, toiminnanjohtaja 040 754 3313

Vihreät: Vallilanlaaksoon sopii raideliikennetie

Vallilanlaakson joukkoliikennekatu on uudestaan päätettävissä kaupunginvaltuustossa. Valtuusto päätti joulukuussa rakentaa kaksikaistaisen kadun, joka lohkaisee merkittävän maa-alueen tärkeästä virkistysalueesta. Äänestys oli viimeksi täpärä, koska Vallilanlaakson puolustajia löytyy kaikista puolueista.

– Toivomme, että valtuutetut harkitsisivat uudelleen kadun sijaan raitioliikennettä, joka kulkisi vanhaa junarataa pitkin. Joukkoliikennekatu vaarantaa väistämättä alueen virkistys- ja kulttuuriarvot. Maisemoitu raitioliikennetie sopisi puolestaan alueelle hyvin, sanoo vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Ville Ylikahri.

Uudenmaan ELY-keskus on katsonut, että kaupunginvaltuuston tulisi jättää asemakaava hyväksymättä ja estää joukkoliikennekadun rakentaminen. Vihreiden mukaan ELY-keskuksen näkemykseen tulee suhtautua vakavasti. Vihreiden ehdottama raideliikenne kulkisi jo olemassa olevaa ratapenkkaa pitkin ja ELY-keskus voisi hyvinkin suhtautua myönteisesti raidevaihtoehtoon.

– Poikittaista joukkoliikennettä on vahvistettava, mutta massiivinen tärkeän virkistysalueen halkaiseva joukkoliikennekatu ei ole tässä oikea vaihtoehto. Raitioliikennetiellä kehitettäisiin Helsingin joukkoliikennettä, kunnioitettaisiin asukkaiden näkemyksiä sekä turvattaisiin puiston ekologiset ja kulttuuriset arvot, painottaa vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Elina Moisio.

Lisätietoja:

Ville Ylikahri, 044 727 3241, ville.ylikahri(at)vihreat.fi
Elina Moisio, 040 575 5988, elina.moisio(at)vihreat.fi

Vihreät pettyneitä apulaiskaupunginjohtajan valintaprosessiin

Vihreät nousi vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Helsingin toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Tästä huolimatta toiseksi suurimmalle puolueelle perinteisesti kuulunut apulaiskaupunginjohtajan paikka meni jälleen SDP:lle. Sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja valitaan seitsemän vuoden määräajaksi.

– SDP sai edellisellä kerralla paikan oikeutetusti vuoden 2004 vaalituloksen perusteella. On kuitenkin käsittämätöntä, että edelliset vaalit hävinnyt puolue on nyt saanut apulaiskaupunginjohtajan pestin haltuunsa vuoteen 2019 saakka, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Ville Ylikahri.

– Erityisen pettyneitä olemme kokoomuksen toimintaan valinnassa. Kaupungin suurin puolue käveli tietoisesti ja törkeästi äänestäjien tahdonilmauksen ylitse. Valta ja vastuu eivät näytä kokoomuksen toiminnassa kohtaavan, pahoittelee vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Elina Moisio.

Vihreiden tavoitteena on, että seuraavalla vaalikaudella kaupunginjohdon valintaprosesseja uudistetaan demokraattisemmiksi.

– Kaupunkilaisten pitää voida vaikuttaa myös kaupungin ylimmän johdon valintaan. Vihreät haluavat Helsingin johtoon vaaleilla valitun pormestarin. Apulaiskaupunginjohtajat tulisi valita vaalikausittain vaalitulosta kunnioittaen, toteaa Ylikahri.

Lisätietoja:

Ville Ylikahri, 044 727 3241, ville.ylikahri(at)vihreat.fi

Elina Moisio, 040 575 5988, elina.moisio(at)vihreat.fi