Blogi

Vihreät luottamushenkilöt ja aktiivit kertovat blogissa ajankohtaisia kuulumisia helsinkiläisten arjesta ja kunnallispolitiikasta.

Yleiskaavalla kohti uutta vihreää kaupunkia

Think big – siinä on uuden kaupungin rakentamisen idea. Haluamme lisää Helsinkiä, lisää erinäköisiä helsinkiläisiä, uusia kaupunginosia ja vanhoihin meininkiä. Työkaluna on uusi yleiskaava tänä syksynä, joka on paraikaa kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä.

Taantuva kaupunki ei ole vaihtoehto. Uudet helsinkiläiset tuovat aivan uudet tarpeet. Tänne ei mahdu enempää autoja, sen sijaan saamme enemmän ratikoita, busseja ja pyöräteitä. Yleiskaavassa voidaan tehdä jalankulkijasta kingi ja vakiinnuttaa pyöräilyn baanat. Kun teemme moottoriteistä kaupunkibulevardeja on muistettava ihmisen mittakaava: onhan tilaa kivijalkakahviloille, pienille kaupoille, uusille yrittäjille, unohtamatta riittäviä julkisia palveluita. Kaupunkibulevardit ansaitsisivat hallituksen innovaatiopalkinnon. Vapautetaan tilaa autoilta ihmisille, jotka tuovat kaupunkiin elämää ja yrittämistä.

Taistelemme vahvojen viheralueiden puolesta. Vieläkin yleiskaavaehdotus pitää perata alue kerrallaan, jotta tärkeät viher- ja virkistysalueet sekä ekologiset käytävät turvataan. Edistystä ehdotuksessa kuitenkin on tapahtunut. Luonnonsuojelualueiden pinta-ala kaksinkertaistetaan ja samalla perustetaan metsäinen suojeluverkosto. Näille tulee laillinen asema, kun luonnon teemakartasta tehdään oikeusvaikutteinen. Suurin konflikti yleiskaavaehdotuksessa on edelleen luontokohteiden ja tiiviyden välillä. Uskon, että on mahdollista yhdistää kasvava kaupunki ja meille tärkeiden viheralueiden määrä ja laatu.

Yleiskaavaehdotuksessa on uusia alueita, joille rakennetaan asumista. Valtio vetäytyy Malmin lentokentältä, ja sen ylläpito ei ole mahdollista kaupungin omana toimintana. Kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen siitä saa upean alueen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Samoin on hyvä siirtää Rastilan leirintäalue ja rakentaa metron varteen uusi kaupunginosa. Suurille luontoalueille en halua rakentaa. Ennen luontoalueita pitäisi käydä suunnitella tarkemmin kaupungin pienteollisuusalueet, sillä pienteollisuutta ja asumista sekoittava rakentaminen on arkea jo muualla maailmassa.

Tiivistämällä saa ekologisempaa kaupunkia. On herkkää lähteä rakentamaan ihmisten naapuristoon, jossa on tärkeitä ja merkityksellisiä paikkoja. Tiivistäminen onkin tehtävä yhdessä asukkaiden kanssa. Mm. Meri-Rastilassa asukkaiden aktiivisuus aikoinaan todisti, että asukkaat pystyvät itse parhaiten löytämään luontoalueita säästävät tiivistämispaikat. Silloinhan enemmistö valtuustosta ei halunnut kuunnella asukkaita, nyt toivottavasti asiain tila on toinen. Mahdollisuuksia luonnon ulkopuolella on, kun vain on halua. Ylöspäin pääsee ja vielä löytyy ”epätilaa”, joka ei ole oikein kenenkään käytössä.

Tule mukaan Helsingin vihreiden yleiskaavatapaamisiin!

Moisio_Elina_rintakuva_web

 

Elina Moisio 

kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen

Kirjoitus on julkaistu Helsingin vihreiden tiedotuslehti Heviisissä 1/2015

Auttamalla vaikutat, vaikuttamalla autat enemmän

Olen pohtinut viime viikkoina paljon yksilön ja yhteiskunnan vastuuta. Kuulun neljään tai viiteen facebook-ryhmään, joissa organisoidaan apua turvapaikanhakijoille. Suomen Punaisen Ristin uusien vapaaehtoisten kurssit täyttyvät muutamassa minuutissa. Meillä suomalaisilla on nyt suuri tarve tehdä jotain. Samaan aikaan turhaudutaan, kun pystymme auttamaan vain harvoja, vaikka tämä kriisi koskettaa miljoonia ihmisiä.

Kun pääministerimme ilmoitti aikovansa majoittaa turvapaikanhakijoita yhteen kolmesta asunnostaan, muistin taas nostaa katseeni akuutista avunannosta laajemmalle. Oikeilla päätöksillä tätäkin kriisiä hoidettaisiin paremmin. Tilanne, jossa pakolaisia on liikkeellä enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen, on poliittisten valintojen tulos – ja kriisin ratkaisun avaimet ovat poliittisilla toimijoilla.

On hienoa, että ihmiset haluavat auttaa. Se on inhimillistä ja oikein. Turvapaikanhakijoiden ei pidä kuitenkaan joutua luottamaan ventovieraiden hyväntahtoisuuteen, vaan valtion pitää tehdä oma osuutensa ja hoitaa turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen kuntoon.

Me – sinä ja minä – olemme valinneet vaikuttamiskanavaksemme politiikan ja Vihreät. Kun yksilön mahdollisuudet ovat rajatut, on puolueella joukkovoima takanaan. Suuria ihmisjoukkoja autetaan parhaiten lainsäädännöllä, kansainvälisille sitoumuksilla ja sopimuksilla. Siksi politiikkaa tarvitaan tämänkin kriisin hoitamiseen vapaaehtoisten avuntarjoajien rinnalle.

Pauliina Lehtinen
Helsingin Vihreiden puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Helsingin vihreiden tiedotuslehti Heviisin 1/2015 pääkirjoituksena
Lehtinen_Pauliina_pj_web

Lokeista ja luodoista

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti taannoin yksimielisesti ehdotuksestani, että Kruunuvuoren sillan rakentamisen yhteydessä selvitetään mahdollisuutta kompensoida sillan alle jäävien luotojen lintuyhdyskunnille koituvaa haittaa. Yksi kompensointimahdollisuus voisi olla rakentaa linnuille keinoluotoja, jotta pesintä ei vaarantuisi ison rakentamisprojektin myötä. Selvitys haluttiin, koska kyseessä on Vanhankaupunginlahden Natura-alueeseen linkittyvät lintuluodot ja lintujen pesinnän vaarantumisen nähtiin olevan uhka koko siltaprojektin toteutumiselle.

Alueen pesimälinnustoon kuuluvat selkälokki, kala-, meri- ja naurulokki, kalatiira ja lapintiira, sorsalintuja sekä meriharakka. Pesivistä lajeista tukkasotka ja selkälokki ovat uhanalaisluokituksessa vaarantuneita, naurulokki silmälläpidettävä.

Lautakunta tilasi selvityksen yksimielisesti. On hyvä, että se tehtiin ja että kompensointimahdollisuus otettiin vakavasti.

(lisää…)

Ei rakenneta Vartiosaareen – kasvava kaupunki tarvitsee virkistysalueensa

Kaupunkisuunnitteluvirasto ehdottaa, että Vartiosaareen rakennetaan asuntoja 5 000–7 000 asukkaalle.

Kävimme tutustumassa Vartiosaareen vihreän valtuustoryhmän kanssa. Alue on ainutlaatuinen. Se on säilynyt hienona luontoarvoiltaan ja muodostaa tärkeän osan Helsingin metsäistä verkostoa. Se pitää säilyttää virkistyskäytössä ja lähelle rakentuvien isojen kaupunginosien luontokohteena.

Haluan Helsinkiin lisää asukkaita. Näin kaupungista tulee monipuolinen ja elävä. Arvioiden mukaan kaupungissa asuu 260 000 asukasta vuonna 2050 enemmän kuin nyt. Kasvava kaupunki tarvitsee yhtenäisiä, laajoja viheralueita. Ne ovat ehdoton edellytys sille, että kaupunki voi kasvaa.

Uusille asukkaille pitää löytää Helsingistä kodit. Uusien kotien paikkoja etsitään valmisteilla olevassa yleiskaavassa. Ehdotetuista paikoista pitää rakentaa aivan ensimmäisenä nykyisistä moottoriteistä katuja, osa kattamalla ja tunneloimalla. Sen lisäksi täytyy tiivistää reippaasti. Rakennetaan Malmin lentokentälle nykyistä miljöötä säilyttäen, tehdään Talin Golf-kentästä upea uusi asuinalue, tiivistetään uusien poikittaisten ratojen varrelle. Sekoitetaan asumista, toimitiloja ja jopa pienteollisuutta nykyisille harvaanrakennetuille teollisuusalueille.

Vartiosaarta ei kannata rakentaa. Vartiosaaressa on asumisen kannalta samoja ongelmia kuin muussakin saaristossa. Saaret ovat usein vaikeasti saavutettavissa joukkoliikenteellä ja niistä tulee pakostakin rakennettuna kovin yksityisiä, ja vain asukkaittensa käytössä olevia.

Avaamalla saarta sopivasti esimerkiksi sillan tai lossin avulla, yhä useampi kaupunkilainen pääsisi nauttimaan sen kiistattomista arvoista. Rantoja kiertää huvila-alue, joka on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Kallioilta avautuu uskomattomat aavat näkymät merelle. Ylipäätänsä merijoukkoliikennettä kehittämällä Helsinkiin saisi aivan uusia saaria ja alueita ihmisten ulottuville.

Elina Moisio, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen

Moisio_Elina_rintakuva_web

Aurora uudistuu, palvelut säilyvät

Auroran psykiatrinen päivystys päätettiin tänään siirtä Haartmanin ja Malmin sairaaloihin, missä muidenkin erikoisalojen päivystys jo on. Turvalliseksi koetun päivystyksen lopettaminen on herättänyt oikeutettua ja aiheellista huolta. Siirrosta ovat olleet huolissaan niin potilaat, heidän omaisensa kuin hoitohenkilökuntakin. (lisää…)

10023 on säilytettävä!

Pääkaupunkiseudun yhteisen terveysneuvonnan loppuminen on typerä asia. Palvelun taso heikkenee, eikä kaupunkien omiin neuvontapalveluihin palaaminen tuo edes säästöjä. Jos
asiassa haluaa jonkin valonpilkahduksen nähdä, niin Helsingissä on tämän seurauksena käynnistetty uuden neuvontapalvelun hankinta. Se tarjoaa hyvän mahdollisuuden päivittää asiakaspalvelut tälle vuosituhannelle. Kestää kuitenkin hyvän aikaa saada kaupunkilaiset vakuuttumaan palvelun paranemisesta, jos ensin loppuu yksi niistä palveluista, jotka on koettu luotettaviksi ja joita on opittu käyttämään. (lisää…)

Keskustakirjasto kannattaa rakentaa

Keskustakirjaston rakentamisesta tehdään pian lopullinen päätös. Valtio on luvannut hankkeeseen kolmekymmentä miljoonaa, Helsinki puolet kustannuksista. Koska kokonaishinta on 96 miljoonaa, yhtälöstä puuttuu vielä 18 miljoonaa euroa.

(lisää…)

Uusien sote-palveluiden on jalkauduttava lähelle

Helsingin uusi palveluverkko on hyvä uudistus. Erityisesti se parantaa niiden ihmisten palveluja, jotka tarvitsevat useita eri sosiaali- ja terveyspalveluja, koska ne kootaan nyt saman katon alle. Tulevaisuudessa kaupunkilainen voi astua hyvinvointi- ja terveyskeskukseen, jossa ensimmäinen vastaanottava työntekijä osaa ohjata hänet kaikkien oikeiden palvelujen pariin. (lisää…)