Blogi

Vihreät luottamushenkilöt ja aktiivit kertovat blogissa ajankohtaisia kuulumisia helsinkiläisten arjesta ja kunnallispolitiikasta.

Ei leikata päivähoidosta

emma_päivähoito

Sipilän hallituksen halu rajoittaa lasten oikeutta varhaiskasvatukseen ja kasvattaa lapsiryhmiä eriarvoistaa lapsia.

Tänään käsittelemme eduskunnassa varhaiskasvatuksen heikennyspakettia. Jos opetusministeri Grahn-Laasonen kuuntelisi asiantuntijoita, tätä esitystä ei tehtäisi.

Lapsiasiavaltuutettu on lausunut, että hallituksen esitys vie varhaiskasvatusksen tilannetta selkeästi huonompaan suuntaan. Lastensuojelujärjestöt toteavat yksiselitteisesti lausunnoissaan, että esitys eriarvoistaa lapsia ja leimaa heikommassa asemassa olevia perheitä. Lyhyen aikavälin taloudellista etua tavoiteltaessa jyrätään kaikista heikoimmassa asemassa olevien lasten etu.

Suomen Psykologiliitto varoittaa, että hallituksen varhaiskasvatukseen tekemät säästöt maksetaan lastenpsykiatrian ja lastensuojelun lisääntyvinä kuluina. Ja lisäksi viimeksi tänään kuntaliitto on todennut, että perusteluina esitetyt taloudelliset säästöt eivät vastaa todellisuutta. Saman on todennut myös Helsinki. Hallituksen väittämät säästöt eivät siis ole totta.

Hallituksen esitys huonotaa suomalaista varhaiskasvatusta, on puhtaan ideologinen ja sen maksajiksi joutuvat kaikista heikoimmassa asemassa olevat lapset.

Pienet ryhmäkoot ja lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen ovat suomalaisen laadukkaan päivähoidon perusta. Kun jokaisen lapsen kasvua voidaan tukea yksilöllisesti, eikä lapsia erotella vanhempien työtilanteen perusteella, annetaan lapsille hyvät eväät oppimiseen ja elämään. Saamme jatkuvasti lisää tietoa siitä, kuinka suuri merkitys laadukkaalla varhaiskasvatuksella on pienen lapsen elämään.

Helsinki on Vihreiden johdolla ottanut kielteisen kannan hallituksen esitykseen sekä opetuslautakunnassa että varhaiskasvatuslautakunnassa, jota puheenjohdan. On hienoa, että Suomen pääkaupunki maan suurimpana varhaiskasvatuksen tarjoajana puolustaa hyvää ja yhdenvertaista varhaiskasvatusta ja vastustaa Sipilän hallituksen lakiesitystä. Tällä hetkellä neuvotellaan Helsingin ensi vuoden budjetista, ja laadukkaan päivähoidon turvaaminen on neuvotteluissa Vihreiden tärkeimpiä tavoitteita. Emme halua ryhmäkokoja kasvatettavan tai päivähoito-oikeutta rajoitettavan.

Jos eduskunta jostain syystä hyväksyy varhaiskasvatuksen heikennyksen, Helsingin ei pidä sitä tehdä.

Emma Kari
kansanedustaja, varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja

Elävä Helsinki – viherrakenne tiiviissä kaupungissa

Viherrakenneblogiin

Helsinki kasvaa. Uudessa yleiskaavassa varaudutaan 250 000 uuteen helsinkiläiseen vuoteen 2050 mennessä. Kaupungin kasvu ja tiivistyminen eivät ole itsessään esteitä kaupunkiluonnon säilymiselle ja lisäämiselle. Monimuotoisen ja arvokkaan Helsingin luonnon tulevaisuus riippuu suunnittelijoiden näkemyksellisyydestä ja luovuudesta, poliitikkojen priorisoinneista sekä käytännön toteutuksesta.

Haluan antaa tässä blogissa esimerkkejä siitä, miten elävää vihreää voi rakentaa tiiviinkin betonin keskelle. Alkuun on kuitenkin todettava, että viherrakenteet tiiviin asutuksen keskellä eivät korvaa laajoja luontoalueita eikä rehevälläkään sisäpihalla törmää herkästi varsinaisiin luontokokemuksiin. Monimuotoinen lajistoltaan arvokas luonto löytyy yhtenäisistä metsäalueista, joilla metsän on annettu rauhassa kasvaa ja kaatuneiden puiden lahota. Helsingissä on monin paikoin mahdollisuuksia ihan oikeisiin luontokokemuksiin, joita Etelä-Suomen talousmetsistä ei löydä. Uuteen luonnonsuojeluohjelmaan onkin tunnistettu 47 uutta vielä suojelematonta arvokasta aluetta. Helsingin kaupunkiluonnon hyvinvoinnin kannalta on ensisijaista pitää kiinni kaupunkimetsistä ja säteittäisistä yhtenäisistä vihersormista, jotka mahdollistavat monipuolisen lajiston säilymisen.

(lisää…)

Asunto on perusoikeus, joka kuuluu meille kaikille

Suomalaisten suurella enemmistöllä menee nyt 2010-luvulla paremmin kuin koskaan aiemmin. Samalla kuitenkin osa ihmisistä putoaa tämän vallitsevan hyvinvoinnin ulkopuolelle, yhteiskunnan reunoille, erilaisiin huono-osaisuuden notkelmiin. He putoavat samalla usein myös tutkimusten ulkopuolelle, jolloin suomalaisten hyvinvoinnista piirtyy helposti liian ruusuinen kuva. Näissä notkelmissa ihmisten elintaso, elämänlaatu ja elämäntapa poikkeavat selkeästi hyvinvoivasta enemmistöstä.

Erilaisia huono-osaisuuden notkelmia on useita ja monenlainen huono-osaisuus kasautuu usein samoille ihmisille, oli kyseessä sitten leipäjonoista ruokaa hakeva, suonensisäisiä huumeita käyttävä tai ja esimerkiksi laitoksissa elävä ihminen. Asunnottomuutta voidaan kuitenkin pitää hyvinvoinnin kaikkein suurimpana puutteena. Ilman asuntoa muun elämän järjestäminen on hankalaa ja asunnon puute johtaa moneen muuhun huono-osaisuuden ilmentymään. Moni suomalaisten hyvinvointia kuvaava tutkimus ei tunnista näiden huono-osaisuuden notkelmiin putoavien ihmisten huono-osaisuutta, ja siksi näitä notkelmia onkin viime vuosina alettu tutkia ilmiöstä käsin, haastattelemalla suoraan ihmisiä tilastojen takaa.

Suomen perustuslain 19 § toteaa, että  ”Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.”  Tästäkin huolimatta asunnottomia on Suomessa eri määritelmien mukaan vajaasta 10 000 noin 30 000 henkilöön. Asunnottomuus ei ole enää vain keski-ikäisen, työttömäksi jääneen ja perheensä menettäneen miehen kohtalo, vaan asunnottomuus lisääntyy erityisesti nuorilla, naisilla ja maahanmuuttajilla.

Ei ole myöskään yhdentekevää, mikä katto ihmisen pään päällä on, sillä muiden ihmisten luona asuminen tarkoittaa monelle kodittomuutta, kokemusta siitä, että ei ole juurtunut mihinkään.

Paras keino vähentää asunnottomuutta on rakentaa lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja – on poliittisesta tahdosta kiinni, kuinka paljon tai vähän asunnottomuutta sallimme hyvinvointivaltioon. Asuntotuotannon lisääminen ja Asunto ensin -periaatteen edistäminen tarvitsevat rinnalleen myös laadukkaita, kotiin vietäviä palveluita erityisesti pitkäaikaisasunnottomuudesta kärsineille – suuri osa ihmisistä kykenee asumaan omillaan, kunhan saa siihen riittävän tuen. Asunnon pitäisi olla perusoikeus meille kaikille, eikä sivistyneessä maassa kenenkään pitäisi joutua viettämään öitään talvipakkasessa.

Maria Ohisalo
köyhyystutkija,
Vihreiden varapuheenjohtaja

Ohisalo-Maria_14-12-16_024_web

Yleiskaavalla kohti uutta vihreää kaupunkia

Think big – siinä on uuden kaupungin rakentamisen idea. Haluamme lisää Helsinkiä, lisää erinäköisiä helsinkiläisiä, uusia kaupunginosia ja vanhoihin meininkiä. Työkaluna on uusi yleiskaava tänä syksynä, joka on paraikaa kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä.

Taantuva kaupunki ei ole vaihtoehto. Uudet helsinkiläiset tuovat aivan uudet tarpeet. Tänne ei mahdu enempää autoja, sen sijaan saamme enemmän ratikoita, busseja ja pyöräteitä. Yleiskaavassa voidaan tehdä jalankulkijasta kingi ja vakiinnuttaa pyöräilyn baanat. Kun teemme moottoriteistä kaupunkibulevardeja on muistettava ihmisen mittakaava: onhan tilaa kivijalkakahviloille, pienille kaupoille, uusille yrittäjille, unohtamatta riittäviä julkisia palveluita. Kaupunkibulevardit ansaitsisivat hallituksen innovaatiopalkinnon. Vapautetaan tilaa autoilta ihmisille, jotka tuovat kaupunkiin elämää ja yrittämistä.

Taistelemme vahvojen viheralueiden puolesta. Vieläkin yleiskaavaehdotus pitää perata alue kerrallaan, jotta tärkeät viher- ja virkistysalueet sekä ekologiset käytävät turvataan. Edistystä ehdotuksessa kuitenkin on tapahtunut. Luonnonsuojelualueiden pinta-ala kaksinkertaistetaan ja samalla perustetaan metsäinen suojeluverkosto. Näille tulee laillinen asema, kun luonnon teemakartasta tehdään oikeusvaikutteinen. Suurin konflikti yleiskaavaehdotuksessa on edelleen luontokohteiden ja tiiviyden välillä. Uskon, että on mahdollista yhdistää kasvava kaupunki ja meille tärkeiden viheralueiden määrä ja laatu.

Yleiskaavaehdotuksessa on uusia alueita, joille rakennetaan asumista. Valtio vetäytyy Malmin lentokentältä, ja sen ylläpito ei ole mahdollista kaupungin omana toimintana. Kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen siitä saa upean alueen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Samoin on hyvä siirtää Rastilan leirintäalue ja rakentaa metron varteen uusi kaupunginosa. Suurille luontoalueille en halua rakentaa. Ennen luontoalueita pitäisi käydä suunnitella tarkemmin kaupungin pienteollisuusalueet, sillä pienteollisuutta ja asumista sekoittava rakentaminen on arkea jo muualla maailmassa.

Tiivistämällä saa ekologisempaa kaupunkia. On herkkää lähteä rakentamaan ihmisten naapuristoon, jossa on tärkeitä ja merkityksellisiä paikkoja. Tiivistäminen onkin tehtävä yhdessä asukkaiden kanssa. Mm. Meri-Rastilassa asukkaiden aktiivisuus aikoinaan todisti, että asukkaat pystyvät itse parhaiten löytämään luontoalueita säästävät tiivistämispaikat. Silloinhan enemmistö valtuustosta ei halunnut kuunnella asukkaita, nyt toivottavasti asiain tila on toinen. Mahdollisuuksia luonnon ulkopuolella on, kun vain on halua. Ylöspäin pääsee ja vielä löytyy ”epätilaa”, joka ei ole oikein kenenkään käytössä.

Tule mukaan Helsingin vihreiden yleiskaavatapaamisiin!

Moisio_Elina_rintakuva_web

 

Elina Moisio 

kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen

Kirjoitus on julkaistu Helsingin vihreiden tiedotuslehti Heviisissä 1/2015

Auttamalla vaikutat, vaikuttamalla autat enemmän

Olen pohtinut viime viikkoina paljon yksilön ja yhteiskunnan vastuuta. Kuulun neljään tai viiteen facebook-ryhmään, joissa organisoidaan apua turvapaikanhakijoille. Suomen Punaisen Ristin uusien vapaaehtoisten kurssit täyttyvät muutamassa minuutissa. Meillä suomalaisilla on nyt suuri tarve tehdä jotain. Samaan aikaan turhaudutaan, kun pystymme auttamaan vain harvoja, vaikka tämä kriisi koskettaa miljoonia ihmisiä.

Kun pääministerimme ilmoitti aikovansa majoittaa turvapaikanhakijoita yhteen kolmesta asunnostaan, muistin taas nostaa katseeni akuutista avunannosta laajemmalle. Oikeilla päätöksillä tätäkin kriisiä hoidettaisiin paremmin. Tilanne, jossa pakolaisia on liikkeellä enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen, on poliittisten valintojen tulos – ja kriisin ratkaisun avaimet ovat poliittisilla toimijoilla.

On hienoa, että ihmiset haluavat auttaa. Se on inhimillistä ja oikein. Turvapaikanhakijoiden ei pidä kuitenkaan joutua luottamaan ventovieraiden hyväntahtoisuuteen, vaan valtion pitää tehdä oma osuutensa ja hoitaa turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen kuntoon.

Me – sinä ja minä – olemme valinneet vaikuttamiskanavaksemme politiikan ja Vihreät. Kun yksilön mahdollisuudet ovat rajatut, on puolueella joukkovoima takanaan. Suuria ihmisjoukkoja autetaan parhaiten lainsäädännöllä, kansainvälisille sitoumuksilla ja sopimuksilla. Siksi politiikkaa tarvitaan tämänkin kriisin hoitamiseen vapaaehtoisten avuntarjoajien rinnalle.

Pauliina Lehtinen
Helsingin Vihreiden puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Helsingin vihreiden tiedotuslehti Heviisin 1/2015 pääkirjoituksena
Lehtinen_Pauliina_pj_web

Lokeista ja luodoista

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti taannoin yksimielisesti ehdotuksestani, että Kruunuvuoren sillan rakentamisen yhteydessä selvitetään mahdollisuutta kompensoida sillan alle jäävien luotojen lintuyhdyskunnille koituvaa haittaa. Yksi kompensointimahdollisuus voisi olla rakentaa linnuille keinoluotoja, jotta pesintä ei vaarantuisi ison rakentamisprojektin myötä. Selvitys haluttiin, koska kyseessä on Vanhankaupunginlahden Natura-alueeseen linkittyvät lintuluodot ja lintujen pesinnän vaarantumisen nähtiin olevan uhka koko siltaprojektin toteutumiselle.

Alueen pesimälinnustoon kuuluvat selkälokki, kala-, meri- ja naurulokki, kalatiira ja lapintiira, sorsalintuja sekä meriharakka. Pesivistä lajeista tukkasotka ja selkälokki ovat uhanalaisluokituksessa vaarantuneita, naurulokki silmälläpidettävä.

Lautakunta tilasi selvityksen yksimielisesti. On hyvä, että se tehtiin ja että kompensointimahdollisuus otettiin vakavasti.

(lisää…)

Ei rakenneta Vartiosaareen – kasvava kaupunki tarvitsee virkistysalueensa

Kaupunkisuunnitteluvirasto ehdottaa, että Vartiosaareen rakennetaan asuntoja 5 000–7 000 asukkaalle.

Kävimme tutustumassa Vartiosaareen vihreän valtuustoryhmän kanssa. Alue on ainutlaatuinen. Se on säilynyt hienona luontoarvoiltaan ja muodostaa tärkeän osan Helsingin metsäistä verkostoa. Se pitää säilyttää virkistyskäytössä ja lähelle rakentuvien isojen kaupunginosien luontokohteena.

Haluan Helsinkiin lisää asukkaita. Näin kaupungista tulee monipuolinen ja elävä. Arvioiden mukaan kaupungissa asuu 260 000 asukasta vuonna 2050 enemmän kuin nyt. Kasvava kaupunki tarvitsee yhtenäisiä, laajoja viheralueita. Ne ovat ehdoton edellytys sille, että kaupunki voi kasvaa.

Uusille asukkaille pitää löytää Helsingistä kodit. Uusien kotien paikkoja etsitään valmisteilla olevassa yleiskaavassa. Ehdotetuista paikoista pitää rakentaa aivan ensimmäisenä nykyisistä moottoriteistä katuja, osa kattamalla ja tunneloimalla. Sen lisäksi täytyy tiivistää reippaasti. Rakennetaan Malmin lentokentälle nykyistä miljöötä säilyttäen, tehdään Talin Golf-kentästä upea uusi asuinalue, tiivistetään uusien poikittaisten ratojen varrelle. Sekoitetaan asumista, toimitiloja ja jopa pienteollisuutta nykyisille harvaanrakennetuille teollisuusalueille.

Vartiosaarta ei kannata rakentaa. Vartiosaaressa on asumisen kannalta samoja ongelmia kuin muussakin saaristossa. Saaret ovat usein vaikeasti saavutettavissa joukkoliikenteellä ja niistä tulee pakostakin rakennettuna kovin yksityisiä, ja vain asukkaittensa käytössä olevia.

Avaamalla saarta sopivasti esimerkiksi sillan tai lossin avulla, yhä useampi kaupunkilainen pääsisi nauttimaan sen kiistattomista arvoista. Rantoja kiertää huvila-alue, joka on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Kallioilta avautuu uskomattomat aavat näkymät merelle. Ylipäätänsä merijoukkoliikennettä kehittämällä Helsinkiin saisi aivan uusia saaria ja alueita ihmisten ulottuville.

Elina Moisio, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen

Moisio_Elina_rintakuva_web

Aurora uudistuu, palvelut säilyvät

Auroran psykiatrinen päivystys päätettiin tänään siirtä Haartmanin ja Malmin sairaaloihin, missä muidenkin erikoisalojen päivystys jo on. Turvalliseksi koetun päivystyksen lopettaminen on herättänyt oikeutettua ja aiheellista huolta. Siirrosta ovat olleet huolissaan niin potilaat, heidän omaisensa kuin hoitohenkilökuntakin. (lisää…)