Blogi

Vihreät luottamushenkilöt ja aktiivit kertovat blogissa ajankohtaisia kuulumisia helsinkiläisten arjesta ja kunnallispolitiikasta.

Hallituksen perheenyhdistämislinjaukset erottavat perheitä ja hyödyttävät salakuljettajia

perheenyhdistaminen

Sisäministeriössä on ministeri Orpon alaisuudessa on tehty uusi esitys laista perheenyhdistämiseksi. Uutta esityksessä on se, että perheenyhdistämisen toimeentuloehtoa laajennetaan koskemaan kansainvälistä suojelua saavia sekä Suomen kansalaisia. Helsingin kaupunginhallitus käsitteli lakiesitystä tänään.

Kovan toimeentuloehdon käyttööntotto tekee pääsyn turvaan lähes mahdottomaksi monille pakolaisille. Vaadittu ansiotaso on niin korkea, että harva suomalainenkaan yltää siihen. Kovin isku osuu heihin, jotka ovat kriisien jaloissa kaikista heikoimmilla: monille naisille ja lapsille hengenvaarallinen matka yli Välimeren on mahdottomuus. Tekemällä perheiden pääsemisestä toistensa luokse mahdotonta hallitus estää juuri naisia ja lapsia pääsemästä turvaan.

Oikeus perhe-elämään on perustavanlaatuinen ihmisoikeus. YK:n lapsen oikeuksien sopimus sekä Suomen ulkomaalaislaki velvoittavat ottamaan kaikessa päätöksenteossa huomioon lapsen edun. Lapsen etu on kuitenkin unohtunut hallitukselta: luonnoksessa kovasta toimeentuloedellytyksestä ei kuitenkaan poikettaisi edes silloin, kun perheenkokoajana on maahan yksin tullut alaikäinen lapsi. Nykylain mukaan Suomessa elävän pakolaislapsen on oltava alle 18-vuotias vielä silloin, kun päätös tehdään. Perheenyhdistäminen kestää vuosia, joten 15–16-vuotiaina saapuvilla lapsilla ei ole nykyisinkään mitään mahdollisuuksia saada perhettään Suomeen. Viiden viime vuoden aikana vain 17 huoltajaa on saanut oleskeluluvan Suomeen. Hallitus on vaikeuttamassa perheiden pääsyä lastensa luo entisestään.

(lisää…)

Suomenlahden tunneli: huuhaasta hankkeeksi

Sauri_Pekka_blogi_008

Euroopan unioni päätti viime vuonna rahoittaa yli 500 miljoonalla eurolla Rail Baltica -radan suunnittelua ja rakentamista. Nopea junayhteys Tallinnasta Latvian ja Liettuan kautta Varsovaan on itäisen Itämeren alueen tärkein liikennehanke koskaan. Sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2025.

Rail Baltica mullistaa paitsi Baltian maiden, myös Suomen logistisen aseman. Ulkomaankaupan yhteydet Keski-Eurooppaan paranevat, kun kuorma-autoliikenteen rinnalle saadaan rautatieyhteys. Rail Baltica tarjoaisi suomalaisille myös runsaan kuuden tunnin yhteyden Berliiniin.

(lisää…)

Hallitus vaarantaa kasvun edellytykset koulutusleikkauksilla ja yliopistojen massairtisanomisilla

Hallituksen tekemät opetuksen ja sivistyksen leikkaukset ovat rajuja työnsä menettäneille ihmisille ja koko Suomen tulevaisuuden kannalta. Kaupunkikeskukset eivät elä sellutehtaista, mutta ne onnistuvat houkuttelemaan esimerkiksi kansainvälisiä tutkijoita, start up -yrityksiä ja sijoittajia. Kannattelemme suurta osaa koko maan työllisyydestä, taloudesta ja hyvinvoinnista.

Akateeminen työttömyys on pääkaupunkiseudulla voimakkaassa kasvussa koulutusleikkausten aiheuttamien valtavien irtisanomisten myötä. Irtisanomiset kohdistuvat nyt erityisen rajusti pääkaupunkiseudun kansainvälisesti hyvin menestyviin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Hallituksen Helsingin yliopistoon kohdistuvien leikkausten takia yliopisto lopettaa 980 työsuhdetta, joista 570 lopetetaan irtisanomalla. Aalto-yliopisto leikkaa 316 työpaikkaa irtisanoen lähes 200 ihmistä etenkin opetuksesta ja tutkimuksesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ilmoittanut aloittavansa yt-neuvottelut ja odotettavissa on noin sadan ihmisen irtisanominen. Aiemmin esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskus VTT on toteuttanut tutkimukseen kohdistuvia irtisanomisia. Se, että näin suuri määrä korkeasti koulutettuja henkilöitä menettää työnsä, on Suomen mittakaavassa todella poikkeuksellista ja lyhytnäköistä.

(lisää…)

Merihaka muutosten keskellä

Merihaka on isojen muutosten edessä. Hakaniemensilta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi, Hakaniemenrantaan ja Sörnäisten rantatielle suunnitellaan täydennysrakentamista, Hanasaaren voimala suljetaan ja Laajasalon ja Kalasataman raitiotien suunnitellaan kulkevan Merihaan kautta.

Merihaka sijaitsee Hakaniemen kainalossa Kruununhaan ja Hanasaaren välissä.

Merihaka sijaitsee Hakaniemen kainalossa Kruununhaan ja Hanasaaren välissä.

Alue on erinomainen kohde täydennysrakentamiselle sillä Helsingissä kaikista suurin pula on urbaanista asuinympäristöstä. Siitä kielii kantakaupungin taivaisiin kohonnut hintataso ja lapsiperheiden määrän kasvu ja asumispreferenssejä mitannut professori Tyrväisen tekemä tutkimus, jossa 35% helsinkiläisistä halusi asua urbaanisti.

 

(lisää…)

Puisto Hakaniemenrantaan

Talvipäivät ovat olleet hienoja hetkiä kävellä pitkin Helsingin rantoja. Kävelyretket saavat taas pohtimaan sitä, miten on mahdollista, että yksi niin keskustaa lähellä oleva hieno ranta kuin Hakaniemenranta on pitkälti uhrattu parkkipaikoiksi.

Järjestimme syyskuussa Green Cities -konferenssin yhteydessä kävelykierroksen alueelle ja havainnollistimme valokuvalla, kuinka järjettömän kalliiksi parkkipaikat tulevat. Kuvassani ihmiset rajaavat Opetushallituksen ja Hakaniemen sillan kupeessa olevalta epämääräiseltä parkkipaikalta keskivertoisen kerrostalon kokoisen alueen. Alueelle mahtui tiukasti tulkittuna noin 10 autoa tai ilman kääntötilaa 20. Jos kerrostalon hinta olisi noin 10 miljoonaa, olisi 20 autolla jokaisella käytössään 500 000 euron arvoinen maapala tuosta vaan. Nämä ovat summittaisia lukuja, mutta kyse on mittakaavasta. Miten meillä on varaa tähän?
12591935_10153304554856120_215202388_o
Alue on kuitenkin onneksi muuttumassa. Hakaniemen silta on sen verran huonossa kunnossa, että se tullaan korvaamaan uudella 10 vuoden sisällä. Jos uusi silta on matalampi, vapauttaa se paljon tilaa rakentamiselle ja viihtyisämmälle julkiselle tilalle.

(lisää…)

Lauttasaaren kouluahdinko hellittää – vähäsen

Lauttasaaressa lasten määrä kasvaa, uusia taloja rakennetaan koko ajan. Tällä hetkellä opetusvirasto arvioi, että kouluihin tarvitaan lisätiloja noin 350 oppilaalle ainakin kahdeksaksi vuodeksi. Lisäksi tarvitaan tiloja väistötiloiksi, kun Drumsö Lågstadien ja Lauttasaaren ala-asteen peruskorjaus alkavat.

Pientä helpotusta ongelmaan saatiin eilen, kun kaupunginhallitus päätti vuokrata ns. Hedengrenin talosta lisätilaa vieressä sijaitsevalle koululle. Jo oli aikakin, voisi sanoa. Lauttasaaren ala-aste on Helsingin suurin alakoulu. Lauttasaaren suuren lapsimäärän vuoksi koulun pihalle on jo aiemmin rakennettu neljä lisärakennusta, viipalekoulua, joissa on 250 oppilasta. Suuressa koulussa ruokailu-, liikunta-, ja ulkoilutilat jäävät auttamattomasti liian pieniksi. Pihalla leikkiminen ja välituntien valvonta on vaikeaa. Ahtaassa koulussa myös melutaso nousee ja infektioaikana sairaudet kiertävät liian tehokkaasti.

(lisää…)

Vihreä vuosi 2015 – mitä saimme aikaan?

Otso2

2015 on ollut hyvä vuosi Helsingin politiikassa. Moni vihreille tärkeä tavoite on saavutettu, tai vähintäänkin liikahtanut eteenpäin. Ja siellä missä ei ole edistytty, on monessa asiassa kuitenkin saatu puolustettua Helsingin luontoa ja ihmisiä.

Näin vuoden lopuksi on hyvä käydä läpi mitä olemme tehneet ja saaneet aikaan. Tässä lista vihreitä voittoja vuodelta 2015:

Hanasaaren hiilivoimala suljetaan! Helsinki ottaa ensimmäisen harppauksen kohti hiilivapautta. Voimalan piippu hiljenee viimeistään 2024 ja valtava hiilikasa siirtyy historiaan. Korvaava tuotanto on erilaista uusiutuvaa tuotantoa, alkaen yhden öljykattilan muuttamisella pellettikäyttöiseksi vuonna 2017. 

Jokainen lapsi pääsee Helsingissä päivähoitoon! Vaikka hallitus heikentääkin varhaiskasvatuksen laatua, Helsingissä pidetään edelleen kiinni kaikkien lasten oikeudesta tasa-arvoiseen ja hyvään hoitoon: jokainen lapsi pääsee jatkossakin päiväkotiin, eikä ryhmäkokoja kasvateta. Lasten vanhempien kyttäämiseen kuluvan byrokratian sijaan Helsinki käyttää edelleen rahat lasten yksilöllisen kehityksen tukemiseen.

Uusi yleiskaava parantaa tiivistä kaupunkia ja muuttaa moottoritiet bulevardeiksi! 30 kilometriä moottoritietä muutetaan kaduksi ja tiivistä kaupunkia saa rakentaa paljon aiempaa enemmän. Raideliikenteen merkitys korostuu ja pyöräilybaanat vakiinnutetaan. Luontoalueiden leikkausta saatiin vähennettyä esimerkiksi Keskuspuistossa, Munkkivuoressa, Uutelassa ja Veräjämäessä, mutta ratkottavia kysymyksiä jää vielä kaavoitusvaiheeseen. Vartiosaaren rakentamista ei päätetty yleiskaavassa.

Hämeentielle esitetään pyöräteitä! Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää, että Hämeentielle rakennetaan pyörätiet Sörnäisten ja Hakaniemen välille 2017-2018. Samalla bussit ja ratikat nopeutuvat selvästi ja kadun ympäristöstä tulee saasteettomampi, hiljaisempi, mukavampi ja turvallisempi. Tukholmankadulle, Sturenkadulle ja Aleksis Kiven kadulle päätettiin myös rakentaa pyörätiet.

Perhekeskusmalli etenee Helsingissä! Ensimmäinen perhekeskus avataan Itäkeskuksessa. Perhekeskus tuo lapsiperheiden palvelut – neuvolan, perhekahvilan, psykologin, lastensuojelun ja perhetyön – saman katon alle. Keskuksia on kokeiltu jo esimerkiksi Imatralla hyvin tuloksin: ne ovat osa uudistuksia, joiden avulla lasten huostaanottojen määrät on saatu laskemaan. Keskukset madaltavat kynnystä hakea apua, kun kaikki löytyy tutusta paikasta. Samalla ne myös säästävät rahaa: ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen tulevat aina halvemmaksi kuin ongelmien ratkominen silloin, kun ne ovat jo syntyneet. 

Luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkko turvaavat Helsingin metsiä! Luonnonsuojeluohjelmassa esitetään 47 uuden luonnonsuojelualueen perustamista ja suojelualan kaksinkertaistamista Helsingissä! Ensimmäisinä suojellaan Pornaistenniemi Vantanjoen suulla ja Mölylän metsä Herttoniemessä. Samalla linjattu Helsingin metsäverkosto turvaa vanhojen metsien säilymistä Helsingissä. Saimme metsäverkon myös mainituksi yleiskaavassa. Monimuotoinen, lajistoltaan arvokas luonto löytyy yhtenäisistä metsäalueista, joilla metsän on annettu rauhassa kasvaa ja kaatuneiden puiden lahota.

Helsingin ilmastotiekartta hyväksyttiin! Ilmastotiekartta kertoo, kuinka Helsingistä tehdään hiilineutraali ja ilmastonmuutokseen sopeutunut kaupunki vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteenamme on seuraavaksi asettaa sitovia välitavoitteita vuosille  2025, 2030 ja 2040. 

Helsinkiin esitetään pormestarimallia! Lopullinen päätös uudesta johtamismallista tehdään ensi vuonna, mutta nyt näyttää siltä, että Helsingissä tullaan siirtymään uuteen aikaan, jossa kaupunkilaisilla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kaupungin päätöksentekijöihin. Olemme ajaneet pormestarimallia jo pitkään, sillä se tekisi kaupungin päätöksenteosta avoimempaa, demokraattisempaa ja selkeämpää.  

Asuntoja rakennetaan lisää! Helsinki saavutti tänä vuonna tavoitteensa uusien asuintonttien kaavoituksessa ensimmäistä kertaa vuosiin. Myös tulevina vuosina tavoitteen pitäisi täyttyä. Asuntopulasta kärsivässä korkeiden vuokrien kaupungissa tämä on merkittävä muutos, josta kiitos kuuluu pitkäjänteiselle työllemme, ja erityisesti uudelle apulaiskaupunginjohtajalle Anni Sinnemäelle.

Keskustakirjasto rakennetaan! Kirjasto aukeaa Kansalaistorin reunalle 2018. Me tarvitsemme keskustaan tilan, jonne kuka tahansa voi tulla riippumatta siitä, onko taskussa rahaa. Kirjasto palvelee elävän keskustan syntymistä. Kirjastoon kaikki ovat tervetulleita.  Lähikirjastoverkon säilyminen on Keskustakirjaston rakentamisen ehto.

Tanssin talo rakennetaan! Talo avaa ovensa Kaapelitehtaan vieressä 2020-luvulla.  Uskomme, että Tanssin talo edistää koko tanssin kenttää ja näkyvyyttä.

Poikittainen joukkoliikenne paranee! Jokeri 2 Vuosaaresta Myyrmäkeen aloitti liikennöinnin ja “Jokeri 0” Herttoniemestä Pasilan kautta Munkkiniemen aloittaa viimeistään 2018. Usein ja nopeasti kulkevat bussit parantavat mahdollisuuksia liikkua kaupungin sisällä myös kaupunginosasta toiseen.

Lapinlahden sairaala saatiin hyvään käyttöön! Lapinlahden lähde ja Tilajakamo aloittivat tilojen väliaikaisen käytön heti. Historiallisen alueen arvokkaiden rakennusten tyhjillään olo ja ränsistyminen päättyy, ja alueelle saadaan elämää. 

Hietalahden kauppahalli säilyy kauppahallina! Kaupunki ei myy hallia, vaan jatkaa sen kehittämistä. Halliin ei myöskään tule päivittäistavarakauppaa, vaan sen luonne halutaan säilyttää kauppahallimaisena. 

Koulujen digistrategia käynnistettiin! Konkreettiset suunnitelmat esitellään ensi vuonna, ja kolmen vuoden aikana tuodaan koulujen infra sekä opetustavat nykypäivään. Koulutus ja sivistys ovat väestöltään pienen Suomen vahvuudet, joten on tärkeää, että koulussa on resursseja opettaa tulevaisuudessa tarvittavia taitoja.

Lauttasaaren koulu saa kaivatut lisätilat! Tilat tulevat käyttöön vuoden 2016 elokuussa ja tulevat enemmän kuin tarpeeseen Helsingin suurimmassa ja nykyisellään ahtaassa alakoulussa. Syksyn budjettineuvotteluissa päätettiin myös aikaistaa uuden koulun rakentamista Lauttasaareen. 

Helsingin leikkipuistoista tehtiin perusteellinen kuntokartoitus ja lasten puistoruokailua jatkettiin elokuulle! Seuraavaksi alkaa Oulunkylän leikkipuistorakennuksen rakennus tuhopoltetun tilalle, ja tavoite on korjata myös loput huonokuntoiset leikkipuistot.

Kaupunkipyörät tulevat ensi kesänä! Vapun jälkeen Helsingin kaduille rullaa ensimmäiset 500 uutta, nykyaikaista kaupunkipyörää, parin vuoden sisään yhteensä 1500. 

Asukastalotoiminnan jatkuminen kaupungin toimintana turvattiin! Helsingissä on kolmisenkymmentä asukastaloa. Ne yhdistävät asukasaktivismia, erilaisia toimintaprojekteja ja tavallista hengailua alueen asukkaiden kesken. Taloissa kohtaavat työ ja vapaaehtoistyö, aktivismi ja passivismi sekä työttömyys ja työllistäminen tavalla, jossa kaikki voittavat.

Metsähakkuita torjuttiin Kaunissaaressa, Jakomäessä ja Myllypurossa! Vihreiden esityksestä metsähakkuita rajattiin useilla eri alueilla, mukaanlukien Kaunissaaren rannat ja Myllypuron Hallainvuori.


Olen vetänyt Vihreää valtuustoryhmää vasta puolen vuoden ajan. Nämä saavutukset eivät siis missään nimessä ole omiani, eivätkä yksinomaan valtuutettujen ansiota. Voitoistamme pitää kiittää kaikkia vihreitä eri lautakunnissa, johtokunnissa ja hallituksissa. Niistä pitää kiittää vihreitä aktiiveja Helsingin Vihreiden yhdistyksissä, työryhmissä, kampanjoissa ja sosiaalisessa mediassa. Niistä pitää kiittää Vihreiden äänestäjiä, joilta olemme saaneet mandaattimme sekä lukuisien kansalaisjärjestöjen aktiiveja, jotka ovat näitä tavoitteita myös ajaneet. Niistä pitää kiittää kaikkia niitä kaupunkilaisia, jotka ovat näitä asioita halunneet ja olleet valmiita sen ääneen sanomaan – äänestivät he meitä tai eivät.

Siis kiitos sinulle, hyvä lukija, sinä olet osaltasi ollut tekemässä Helsingistä vihreämpää kaupunkia vuonna 2015!

Otso Kivekäs

Parempia palveluja perheille - perhekeskus etenee

Tänään hyväksyimme Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnassa suunnitelmat ensi vuoden toiminnasta. Oleellisinta on, että Helsingin uraauurtavat suunnitelmat sosiaali- ja terveyspalvelujen saamisesta samoista pisteistä konkretisoituvat vihdoin (ns. palvelukeskusuudistus). Parempaa kaupunkilaisten palvelua eli yhteistyötä eri toimijoiden välillä pilotoidaan Vuosaaressa.
Erityinen saavutus on, että perhekeskukset etenevät alkuperäistä suunnitelmaa nopeammin. Päätimme syksyllä 2015 yhdistää kaikki perheiden palvelut, kuten neuvolan, psykologin, perhetyön ja lastensuojelun saman katon alle. Tämä auttaa erityisesti paljon tukea tarvitsevia perheitä aikana, jolloin perheiden jaksamisesta on suuri huoli.
Perhekeskus on vastaus kehuttuun Imatran hyvinvointineuvolamalliin, jossa yhdistyy neuvola ja perhetyö. Oleellista ovat myös perhekeskusten ryhmätoiminta, sähköiset ja jalkautuvat palvelut. Jälkimmäistä onkin jo pilotoitu viemällä 3-vuotiaiden terveystarkastuksia päiväkoteihin. Pilotti on toiminut hyvin: se helpottaa perheiden elämää ja vahvistaa neuvolan ja päivähoidon vuorovaikutuksia.

(lisää…)

Harkintaa kouluverkkopäätökseen

Kaupunginhallitus käsittelee tänään ehdotusta, jossa valta päättää kouluverkon muutoksista siirrettäisiin kaupunginvaltuustosta opetuslautakuntaan. Käytännössä jatkossa päätökset koulujen perustamisista, hallinnollisia yhdistämisistä tai lakkauttamisista eivät tulisi lainkaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.

Ehdotusta perustellaan sillä, että muissa virastoissa lautakunta päättää, missä palveluita järjestetään: varhaiskasvatuslautakunta päiväkodeista, sosiaali- ja terveyslautakunta terveysasemista, nuorisolautakunta nuorisotaloista ja niin edelleen. Jos päätösvalta olisi opetuslautakunnalla, muutoksia saataisiin aikaan nopeammin kuin nyt, kun asia kulkee ensin kaupunginhallitukseen ja sitten vielä valtuustoon.

Päätösvallan siirtoa on harkittava huolella monestakin syystä.

Perusopetuslaissa määrätään, että opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Muutamissa suurimmissa kaupungeissa päätöksenteko on siirretty lautakunnille. Useimmissa kunnissa päätökset tehdään valtuustossa eikä niitä delegoida eteenpäin. Kaupunginvaltuutetut kantavat suoraan poliittisen vastuun tehdyistä päätöksistä.

Koulua ei voi kuitenkaan täysin verrata mihinkään muuhun palveluun. Lasten palveluista koulu on keskeisin – se on paikka, jonne pienet ja isommat lapset kulkevat päivittäin itse yhdeksän vuoden ajan. Ei ole samantekevää, missä päin asuinaluetta koulu sijaitsee. Koulumatkalla on suuri merkitys esimerkiksi arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen.

(lisää…)

Kellokosken hyvät hoitokäytännöt ja henki säilytettävä

Kellokosken sairaalan lakkauttaminen on surullista ja luonnollisesti ristiriitaisia tunteita herättävä päätös. Se on hieno sairaala upeine ympäristöineen, henkilökunta on osaavaa ja monet psykiatrian innovaatiot on otettu siellä käyttöön ensimmäisenä Suomessa.

Aika on kuitenkin ajamassa Kellokosken sairaalan ohi. Isot maaseutumielisairaalat, joissa potilailla on ihmissuhteita lähinnä toisiin potilaisiin ja henkilökuntaan, eivät ole tätä päivää. Moderni psykiatrinen hoitoyksikkö ei ole oma yhteisönsä vaan keskellä muuta ihmisyhteisöä.

Psykiatrinen sairaalahoito on muuttunut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Sairaalahoitoa on kaikkialla maailmassa ajettu alas ja avohoitoa on pyritty kehittämään. Kaikessa ei ole onnistuttu, mutta meillä olemassa olevat päiväsairaalat, akuuttitiimit ja yksiköt, joihin voi saada yhteyden mihin vuorokaudenaikaan tahansa kertovat hoidon olevan menossa potilaslähtöiseen ja inhimilliseen suuntaan. Helsingin entistä vahvempi päihde- ja mielenterveystyön integraatio on myös yksi esimerkki paremmasta hoidosta. Avohoitopainotteiseen suuntaukseen tullaan jatkossa panostamaan entistä vahvemmin ja myös HUS:ssa on tähän konkreettiset jatkosuunnitelmat olemassa.

(lisää…)