Blogi

Vihreät luottamushenkilöt ja aktiivit kertovat blogissa ajankohtaisia kuulumisia helsinkiläisten arjesta ja kunnallispolitiikasta.

Puisto Hakaniemenrantaan

Talvipäivät ovat olleet hienoja hetkiä kävellä pitkin Helsingin rantoja. Kävelyretket saavat taas pohtimaan sitä, miten on mahdollista, että yksi niin keskustaa lähellä oleva hieno ranta kuin Hakaniemenranta on pitkälti uhrattu parkkipaikoiksi.

Järjestimme syyskuussa Green Cities -konferenssin yhteydessä kävelykierroksen alueelle ja havainnollistimme valokuvalla, kuinka järjettömän kalliiksi parkkipaikat tulevat. Kuvassani ihmiset rajaavat Opetushallituksen ja Hakaniemen sillan kupeessa olevalta epämääräiseltä parkkipaikalta keskivertoisen kerrostalon kokoisen alueen. Alueelle mahtui tiukasti tulkittuna noin 10 autoa tai ilman kääntötilaa 20. Jos kerrostalon hinta olisi noin 10 miljoonaa, olisi 20 autolla jokaisella käytössään 500 000 euron arvoinen maapala tuosta vaan. Nämä ovat summittaisia lukuja, mutta kyse on mittakaavasta. Miten meillä on varaa tähän?
12591935_10153304554856120_215202388_o
Alue on kuitenkin onneksi muuttumassa. Hakaniemen silta on sen verran huonossa kunnossa, että se tullaan korvaamaan uudella 10 vuoden sisällä. Jos uusi silta on matalampi, vapauttaa se paljon tilaa rakentamiselle ja viihtyisämmälle julkiselle tilalle.

(lisää…)

Lauttasaaren kouluahdinko hellittää – vähäsen

Lauttasaaressa lasten määrä kasvaa, uusia taloja rakennetaan koko ajan. Tällä hetkellä opetusvirasto arvioi, että kouluihin tarvitaan lisätiloja noin 350 oppilaalle ainakin kahdeksaksi vuodeksi. Lisäksi tarvitaan tiloja väistötiloiksi, kun Drumsö Lågstadien ja Lauttasaaren ala-asteen peruskorjaus alkavat.

Pientä helpotusta ongelmaan saatiin eilen, kun kaupunginhallitus päätti vuokrata ns. Hedengrenin talosta lisätilaa vieressä sijaitsevalle koululle. Jo oli aikakin, voisi sanoa. Lauttasaaren ala-aste on Helsingin suurin alakoulu. Lauttasaaren suuren lapsimäärän vuoksi koulun pihalle on jo aiemmin rakennettu neljä lisärakennusta, viipalekoulua, joissa on 250 oppilasta. Suuressa koulussa ruokailu-, liikunta-, ja ulkoilutilat jäävät auttamattomasti liian pieniksi. Pihalla leikkiminen ja välituntien valvonta on vaikeaa. Ahtaassa koulussa myös melutaso nousee ja infektioaikana sairaudet kiertävät liian tehokkaasti.

(lisää…)

Vihreä vuosi 2015 – mitä saimme aikaan?

Otso2

2015 on ollut hyvä vuosi Helsingin politiikassa. Moni vihreille tärkeä tavoite on saavutettu, tai vähintäänkin liikahtanut eteenpäin. Ja siellä missä ei ole edistytty, on monessa asiassa kuitenkin saatu puolustettua Helsingin luontoa ja ihmisiä.

Näin vuoden lopuksi on hyvä käydä läpi mitä olemme tehneet ja saaneet aikaan. Tässä lista vihreitä voittoja vuodelta 2015:

Hanasaaren hiilivoimala suljetaan! Helsinki ottaa ensimmäisen harppauksen kohti hiilivapautta. Voimalan piippu hiljenee viimeistään 2024 ja valtava hiilikasa siirtyy historiaan. Korvaava tuotanto on erilaista uusiutuvaa tuotantoa, alkaen yhden öljykattilan muuttamisella pellettikäyttöiseksi vuonna 2017. 

Jokainen lapsi pääsee Helsingissä päivähoitoon! Vaikka hallitus heikentääkin varhaiskasvatuksen laatua, Helsingissä pidetään edelleen kiinni kaikkien lasten oikeudesta tasa-arvoiseen ja hyvään hoitoon: jokainen lapsi pääsee jatkossakin päiväkotiin, eikä ryhmäkokoja kasvateta. Lasten vanhempien kyttäämiseen kuluvan byrokratian sijaan Helsinki käyttää edelleen rahat lasten yksilöllisen kehityksen tukemiseen.

Uusi yleiskaava parantaa tiivistä kaupunkia ja muuttaa moottoritiet bulevardeiksi! 30 kilometriä moottoritietä muutetaan kaduksi ja tiivistä kaupunkia saa rakentaa paljon aiempaa enemmän. Raideliikenteen merkitys korostuu ja pyöräilybaanat vakiinnutetaan. Luontoalueiden leikkausta saatiin vähennettyä esimerkiksi Keskuspuistossa, Munkkivuoressa, Uutelassa ja Veräjämäessä, mutta ratkottavia kysymyksiä jää vielä kaavoitusvaiheeseen. Vartiosaaren rakentamista ei päätetty yleiskaavassa.

Hämeentielle esitetään pyöräteitä! Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää, että Hämeentielle rakennetaan pyörätiet Sörnäisten ja Hakaniemen välille 2017-2018. Samalla bussit ja ratikat nopeutuvat selvästi ja kadun ympäristöstä tulee saasteettomampi, hiljaisempi, mukavampi ja turvallisempi. Tukholmankadulle, Sturenkadulle ja Aleksis Kiven kadulle päätettiin myös rakentaa pyörätiet.

Perhekeskusmalli etenee Helsingissä! Ensimmäinen perhekeskus avataan Itäkeskuksessa. Perhekeskus tuo lapsiperheiden palvelut – neuvolan, perhekahvilan, psykologin, lastensuojelun ja perhetyön – saman katon alle. Keskuksia on kokeiltu jo esimerkiksi Imatralla hyvin tuloksin: ne ovat osa uudistuksia, joiden avulla lasten huostaanottojen määrät on saatu laskemaan. Keskukset madaltavat kynnystä hakea apua, kun kaikki löytyy tutusta paikasta. Samalla ne myös säästävät rahaa: ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen tulevat aina halvemmaksi kuin ongelmien ratkominen silloin, kun ne ovat jo syntyneet. 

Luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkko turvaavat Helsingin metsiä! Luonnonsuojeluohjelmassa esitetään 47 uuden luonnonsuojelualueen perustamista ja suojelualan kaksinkertaistamista Helsingissä! Ensimmäisinä suojellaan Pornaistenniemi Vantanjoen suulla ja Mölylän metsä Herttoniemessä. Samalla linjattu Helsingin metsäverkosto turvaa vanhojen metsien säilymistä Helsingissä. Saimme metsäverkon myös mainituksi yleiskaavassa. Monimuotoinen, lajistoltaan arvokas luonto löytyy yhtenäisistä metsäalueista, joilla metsän on annettu rauhassa kasvaa ja kaatuneiden puiden lahota.

Helsingin ilmastotiekartta hyväksyttiin! Ilmastotiekartta kertoo, kuinka Helsingistä tehdään hiilineutraali ja ilmastonmuutokseen sopeutunut kaupunki vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteenamme on seuraavaksi asettaa sitovia välitavoitteita vuosille  2025, 2030 ja 2040. 

Helsinkiin esitetään pormestarimallia! Lopullinen päätös uudesta johtamismallista tehdään ensi vuonna, mutta nyt näyttää siltä, että Helsingissä tullaan siirtymään uuteen aikaan, jossa kaupunkilaisilla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kaupungin päätöksentekijöihin. Olemme ajaneet pormestarimallia jo pitkään, sillä se tekisi kaupungin päätöksenteosta avoimempaa, demokraattisempaa ja selkeämpää.  

Asuntoja rakennetaan lisää! Helsinki saavutti tänä vuonna tavoitteensa uusien asuintonttien kaavoituksessa ensimmäistä kertaa vuosiin. Myös tulevina vuosina tavoitteen pitäisi täyttyä. Asuntopulasta kärsivässä korkeiden vuokrien kaupungissa tämä on merkittävä muutos, josta kiitos kuuluu pitkäjänteiselle työllemme, ja erityisesti uudelle apulaiskaupunginjohtajalle Anni Sinnemäelle.

Keskustakirjasto rakennetaan! Kirjasto aukeaa Kansalaistorin reunalle 2018. Me tarvitsemme keskustaan tilan, jonne kuka tahansa voi tulla riippumatta siitä, onko taskussa rahaa. Kirjasto palvelee elävän keskustan syntymistä. Kirjastoon kaikki ovat tervetulleita.  Lähikirjastoverkon säilyminen on Keskustakirjaston rakentamisen ehto.

Tanssin talo rakennetaan! Talo avaa ovensa Kaapelitehtaan vieressä 2020-luvulla.  Uskomme, että Tanssin talo edistää koko tanssin kenttää ja näkyvyyttä.

Poikittainen joukkoliikenne paranee! Jokeri 2 Vuosaaresta Myyrmäkeen aloitti liikennöinnin ja “Jokeri 0” Herttoniemestä Pasilan kautta Munkkiniemen aloittaa viimeistään 2018. Usein ja nopeasti kulkevat bussit parantavat mahdollisuuksia liikkua kaupungin sisällä myös kaupunginosasta toiseen.

Lapinlahden sairaala saatiin hyvään käyttöön! Lapinlahden lähde ja Tilajakamo aloittivat tilojen väliaikaisen käytön heti. Historiallisen alueen arvokkaiden rakennusten tyhjillään olo ja ränsistyminen päättyy, ja alueelle saadaan elämää. 

Hietalahden kauppahalli säilyy kauppahallina! Kaupunki ei myy hallia, vaan jatkaa sen kehittämistä. Halliin ei myöskään tule päivittäistavarakauppaa, vaan sen luonne halutaan säilyttää kauppahallimaisena. 

Koulujen digistrategia käynnistettiin! Konkreettiset suunnitelmat esitellään ensi vuonna, ja kolmen vuoden aikana tuodaan koulujen infra sekä opetustavat nykypäivään. Koulutus ja sivistys ovat väestöltään pienen Suomen vahvuudet, joten on tärkeää, että koulussa on resursseja opettaa tulevaisuudessa tarvittavia taitoja.

Lauttasaaren koulu saa kaivatut lisätilat! Tilat tulevat käyttöön vuoden 2016 elokuussa ja tulevat enemmän kuin tarpeeseen Helsingin suurimmassa ja nykyisellään ahtaassa alakoulussa. Syksyn budjettineuvotteluissa päätettiin myös aikaistaa uuden koulun rakentamista Lauttasaareen. 

Helsingin leikkipuistoista tehtiin perusteellinen kuntokartoitus ja lasten puistoruokailua jatkettiin elokuulle! Seuraavaksi alkaa Oulunkylän leikkipuistorakennuksen rakennus tuhopoltetun tilalle, ja tavoite on korjata myös loput huonokuntoiset leikkipuistot.

Kaupunkipyörät tulevat ensi kesänä! Vapun jälkeen Helsingin kaduille rullaa ensimmäiset 500 uutta, nykyaikaista kaupunkipyörää, parin vuoden sisään yhteensä 1500. 

Asukastalotoiminnan jatkuminen kaupungin toimintana turvattiin! Helsingissä on kolmisenkymmentä asukastaloa. Ne yhdistävät asukasaktivismia, erilaisia toimintaprojekteja ja tavallista hengailua alueen asukkaiden kesken. Taloissa kohtaavat työ ja vapaaehtoistyö, aktivismi ja passivismi sekä työttömyys ja työllistäminen tavalla, jossa kaikki voittavat.

Metsähakkuita torjuttiin Kaunissaaressa, Jakomäessä ja Myllypurossa! Vihreiden esityksestä metsähakkuita rajattiin useilla eri alueilla, mukaanlukien Kaunissaaren rannat ja Myllypuron Hallainvuori.


Olen vetänyt Vihreää valtuustoryhmää vasta puolen vuoden ajan. Nämä saavutukset eivät siis missään nimessä ole omiani, eivätkä yksinomaan valtuutettujen ansiota. Voitoistamme pitää kiittää kaikkia vihreitä eri lautakunnissa, johtokunnissa ja hallituksissa. Niistä pitää kiittää vihreitä aktiiveja Helsingin Vihreiden yhdistyksissä, työryhmissä, kampanjoissa ja sosiaalisessa mediassa. Niistä pitää kiittää Vihreiden äänestäjiä, joilta olemme saaneet mandaattimme sekä lukuisien kansalaisjärjestöjen aktiiveja, jotka ovat näitä tavoitteita myös ajaneet. Niistä pitää kiittää kaikkia niitä kaupunkilaisia, jotka ovat näitä asioita halunneet ja olleet valmiita sen ääneen sanomaan – äänestivät he meitä tai eivät.

Siis kiitos sinulle, hyvä lukija, sinä olet osaltasi ollut tekemässä Helsingistä vihreämpää kaupunkia vuonna 2015!

Otso Kivekäs

Parempia palveluja perheille - perhekeskus etenee

Tänään hyväksyimme Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnassa suunnitelmat ensi vuoden toiminnasta. Oleellisinta on, että Helsingin uraauurtavat suunnitelmat sosiaali- ja terveyspalvelujen saamisesta samoista pisteistä konkretisoituvat vihdoin (ns. palvelukeskusuudistus). Parempaa kaupunkilaisten palvelua eli yhteistyötä eri toimijoiden välillä pilotoidaan Vuosaaressa.
Erityinen saavutus on, että perhekeskukset etenevät alkuperäistä suunnitelmaa nopeammin. Päätimme syksyllä 2015 yhdistää kaikki perheiden palvelut, kuten neuvolan, psykologin, perhetyön ja lastensuojelun saman katon alle. Tämä auttaa erityisesti paljon tukea tarvitsevia perheitä aikana, jolloin perheiden jaksamisesta on suuri huoli.
Perhekeskus on vastaus kehuttuun Imatran hyvinvointineuvolamalliin, jossa yhdistyy neuvola ja perhetyö. Oleellista ovat myös perhekeskusten ryhmätoiminta, sähköiset ja jalkautuvat palvelut. Jälkimmäistä onkin jo pilotoitu viemällä 3-vuotiaiden terveystarkastuksia päiväkoteihin. Pilotti on toiminut hyvin: se helpottaa perheiden elämää ja vahvistaa neuvolan ja päivähoidon vuorovaikutuksia.

(lisää…)

Harkintaa kouluverkkopäätökseen

Kaupunginhallitus käsittelee tänään ehdotusta, jossa valta päättää kouluverkon muutoksista siirrettäisiin kaupunginvaltuustosta opetuslautakuntaan. Käytännössä jatkossa päätökset koulujen perustamisista, hallinnollisia yhdistämisistä tai lakkauttamisista eivät tulisi lainkaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.

Ehdotusta perustellaan sillä, että muissa virastoissa lautakunta päättää, missä palveluita järjestetään: varhaiskasvatuslautakunta päiväkodeista, sosiaali- ja terveyslautakunta terveysasemista, nuorisolautakunta nuorisotaloista ja niin edelleen. Jos päätösvalta olisi opetuslautakunnalla, muutoksia saataisiin aikaan nopeammin kuin nyt, kun asia kulkee ensin kaupunginhallitukseen ja sitten vielä valtuustoon.

Päätösvallan siirtoa on harkittava huolella monestakin syystä.

Perusopetuslaissa määrätään, että opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Muutamissa suurimmissa kaupungeissa päätöksenteko on siirretty lautakunnille. Useimmissa kunnissa päätökset tehdään valtuustossa eikä niitä delegoida eteenpäin. Kaupunginvaltuutetut kantavat suoraan poliittisen vastuun tehdyistä päätöksistä.

Koulua ei voi kuitenkaan täysin verrata mihinkään muuhun palveluun. Lasten palveluista koulu on keskeisin – se on paikka, jonne pienet ja isommat lapset kulkevat päivittäin itse yhdeksän vuoden ajan. Ei ole samantekevää, missä päin asuinaluetta koulu sijaitsee. Koulumatkalla on suuri merkitys esimerkiksi arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen.

(lisää…)

Kellokosken hyvät hoitokäytännöt ja henki säilytettävä

Kellokosken sairaalan lakkauttaminen on surullista ja luonnollisesti ristiriitaisia tunteita herättävä päätös. Se on hieno sairaala upeine ympäristöineen, henkilökunta on osaavaa ja monet psykiatrian innovaatiot on otettu siellä käyttöön ensimmäisenä Suomessa.

Aika on kuitenkin ajamassa Kellokosken sairaalan ohi. Isot maaseutumielisairaalat, joissa potilailla on ihmissuhteita lähinnä toisiin potilaisiin ja henkilökuntaan, eivät ole tätä päivää. Moderni psykiatrinen hoitoyksikkö ei ole oma yhteisönsä vaan keskellä muuta ihmisyhteisöä.

Psykiatrinen sairaalahoito on muuttunut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Sairaalahoitoa on kaikkialla maailmassa ajettu alas ja avohoitoa on pyritty kehittämään. Kaikessa ei ole onnistuttu, mutta meillä olemassa olevat päiväsairaalat, akuuttitiimit ja yksiköt, joihin voi saada yhteyden mihin vuorokaudenaikaan tahansa kertovat hoidon olevan menossa potilaslähtöiseen ja inhimilliseen suuntaan. Helsingin entistä vahvempi päihde- ja mielenterveystyön integraatio on myös yksi esimerkki paremmasta hoidosta. Avohoitopainotteiseen suuntaukseen tullaan jatkossa panostamaan entistä vahvemmin ja myös HUS:ssa on tähän konkreettiset jatkosuunnitelmat olemassa.

(lisää…)

Ei leikata päivähoidosta

emma_päivähoito

Sipilän hallituksen halu rajoittaa lasten oikeutta varhaiskasvatukseen ja kasvattaa lapsiryhmiä eriarvoistaa lapsia.

Tänään käsittelemme eduskunnassa varhaiskasvatuksen heikennyspakettia. Jos opetusministeri Grahn-Laasonen kuuntelisi asiantuntijoita, tätä esitystä ei tehtäisi.

Lapsiasiavaltuutettu on lausunut, että hallituksen esitys vie varhaiskasvatusksen tilannetta selkeästi huonompaan suuntaan. Lastensuojelujärjestöt toteavat yksiselitteisesti lausunnoissaan, että esitys eriarvoistaa lapsia ja leimaa heikommassa asemassa olevia perheitä. Lyhyen aikavälin taloudellista etua tavoiteltaessa jyrätään kaikista heikoimmassa asemassa olevien lasten etu.

Suomen Psykologiliitto varoittaa, että hallituksen varhaiskasvatukseen tekemät säästöt maksetaan lastenpsykiatrian ja lastensuojelun lisääntyvinä kuluina. Ja lisäksi viimeksi tänään kuntaliitto on todennut, että perusteluina esitetyt taloudelliset säästöt eivät vastaa todellisuutta. Saman on todennut myös Helsinki. Hallituksen väittämät säästöt eivät siis ole totta.

Hallituksen esitys huonotaa suomalaista varhaiskasvatusta, on puhtaan ideologinen ja sen maksajiksi joutuvat kaikista heikoimmassa asemassa olevat lapset.

Pienet ryhmäkoot ja lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen ovat suomalaisen laadukkaan päivähoidon perusta. Kun jokaisen lapsen kasvua voidaan tukea yksilöllisesti, eikä lapsia erotella vanhempien työtilanteen perusteella, annetaan lapsille hyvät eväät oppimiseen ja elämään. Saamme jatkuvasti lisää tietoa siitä, kuinka suuri merkitys laadukkaalla varhaiskasvatuksella on pienen lapsen elämään.

Helsinki on Vihreiden johdolla ottanut kielteisen kannan hallituksen esitykseen sekä opetuslautakunnassa että varhaiskasvatuslautakunnassa, jota puheenjohdan. On hienoa, että Suomen pääkaupunki maan suurimpana varhaiskasvatuksen tarjoajana puolustaa hyvää ja yhdenvertaista varhaiskasvatusta ja vastustaa Sipilän hallituksen lakiesitystä. Tällä hetkellä neuvotellaan Helsingin ensi vuoden budjetista, ja laadukkaan päivähoidon turvaaminen on neuvotteluissa Vihreiden tärkeimpiä tavoitteita. Emme halua ryhmäkokoja kasvatettavan tai päivähoito-oikeutta rajoitettavan.

Jos eduskunta jostain syystä hyväksyy varhaiskasvatuksen heikennyksen, Helsingin ei pidä sitä tehdä.

Emma Kari
kansanedustaja, varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja

Elävä Helsinki – viherrakenne tiiviissä kaupungissa

Viherrakenneblogiin

Helsinki kasvaa. Uudessa yleiskaavassa varaudutaan 250 000 uuteen helsinkiläiseen vuoteen 2050 mennessä. Kaupungin kasvu ja tiivistyminen eivät ole itsessään esteitä kaupunkiluonnon säilymiselle ja lisäämiselle. Monimuotoisen ja arvokkaan Helsingin luonnon tulevaisuus riippuu suunnittelijoiden näkemyksellisyydestä ja luovuudesta, poliitikkojen priorisoinneista sekä käytännön toteutuksesta.

Haluan antaa tässä blogissa esimerkkejä siitä, miten elävää vihreää voi rakentaa tiiviinkin betonin keskelle. Alkuun on kuitenkin todettava, että viherrakenteet tiiviin asutuksen keskellä eivät korvaa laajoja luontoalueita eikä rehevälläkään sisäpihalla törmää herkästi varsinaisiin luontokokemuksiin. Monimuotoinen lajistoltaan arvokas luonto löytyy yhtenäisistä metsäalueista, joilla metsän on annettu rauhassa kasvaa ja kaatuneiden puiden lahota. Helsingissä on monin paikoin mahdollisuuksia ihan oikeisiin luontokokemuksiin, joita Etelä-Suomen talousmetsistä ei löydä. Uuteen luonnonsuojeluohjelmaan onkin tunnistettu 47 uutta vielä suojelematonta arvokasta aluetta. Helsingin kaupunkiluonnon hyvinvoinnin kannalta on ensisijaista pitää kiinni kaupunkimetsistä ja säteittäisistä yhtenäisistä vihersormista, jotka mahdollistavat monipuolisen lajiston säilymisen.

(lisää…)

Asunto on perusoikeus, joka kuuluu meille kaikille

Suomalaisten suurella enemmistöllä menee nyt 2010-luvulla paremmin kuin koskaan aiemmin. Samalla kuitenkin osa ihmisistä putoaa tämän vallitsevan hyvinvoinnin ulkopuolelle, yhteiskunnan reunoille, erilaisiin huono-osaisuuden notkelmiin. He putoavat samalla usein myös tutkimusten ulkopuolelle, jolloin suomalaisten hyvinvoinnista piirtyy helposti liian ruusuinen kuva. Näissä notkelmissa ihmisten elintaso, elämänlaatu ja elämäntapa poikkeavat selkeästi hyvinvoivasta enemmistöstä.

Erilaisia huono-osaisuuden notkelmia on useita ja monenlainen huono-osaisuus kasautuu usein samoille ihmisille, oli kyseessä sitten leipäjonoista ruokaa hakeva, suonensisäisiä huumeita käyttävä tai ja esimerkiksi laitoksissa elävä ihminen. Asunnottomuutta voidaan kuitenkin pitää hyvinvoinnin kaikkein suurimpana puutteena. Ilman asuntoa muun elämän järjestäminen on hankalaa ja asunnon puute johtaa moneen muuhun huono-osaisuuden ilmentymään. Moni suomalaisten hyvinvointia kuvaava tutkimus ei tunnista näiden huono-osaisuuden notkelmiin putoavien ihmisten huono-osaisuutta, ja siksi näitä notkelmia onkin viime vuosina alettu tutkia ilmiöstä käsin, haastattelemalla suoraan ihmisiä tilastojen takaa.

Suomen perustuslain 19 § toteaa, että  ”Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.”  Tästäkin huolimatta asunnottomia on Suomessa eri määritelmien mukaan vajaasta 10 000 noin 30 000 henkilöön. Asunnottomuus ei ole enää vain keski-ikäisen, työttömäksi jääneen ja perheensä menettäneen miehen kohtalo, vaan asunnottomuus lisääntyy erityisesti nuorilla, naisilla ja maahanmuuttajilla.

Ei ole myöskään yhdentekevää, mikä katto ihmisen pään päällä on, sillä muiden ihmisten luona asuminen tarkoittaa monelle kodittomuutta, kokemusta siitä, että ei ole juurtunut mihinkään.

Paras keino vähentää asunnottomuutta on rakentaa lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja – on poliittisesta tahdosta kiinni, kuinka paljon tai vähän asunnottomuutta sallimme hyvinvointivaltioon. Asuntotuotannon lisääminen ja Asunto ensin -periaatteen edistäminen tarvitsevat rinnalleen myös laadukkaita, kotiin vietäviä palveluita erityisesti pitkäaikaisasunnottomuudesta kärsineille – suuri osa ihmisistä kykenee asumaan omillaan, kunhan saa siihen riittävän tuen. Asunnon pitäisi olla perusoikeus meille kaikille, eikä sivistyneessä maassa kenenkään pitäisi joutua viettämään öitään talvipakkasessa.

Maria Ohisalo
köyhyystutkija,
Vihreiden varapuheenjohtaja

Ohisalo-Maria_14-12-16_024_web

Yleiskaavalla kohti uutta vihreää kaupunkia

Think big – siinä on uuden kaupungin rakentamisen idea. Haluamme lisää Helsinkiä, lisää erinäköisiä helsinkiläisiä, uusia kaupunginosia ja vanhoihin meininkiä. Työkaluna on uusi yleiskaava tänä syksynä, joka on paraikaa kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä.

Taantuva kaupunki ei ole vaihtoehto. Uudet helsinkiläiset tuovat aivan uudet tarpeet. Tänne ei mahdu enempää autoja, sen sijaan saamme enemmän ratikoita, busseja ja pyöräteitä. Yleiskaavassa voidaan tehdä jalankulkijasta kingi ja vakiinnuttaa pyöräilyn baanat. Kun teemme moottoriteistä kaupunkibulevardeja on muistettava ihmisen mittakaava: onhan tilaa kivijalkakahviloille, pienille kaupoille, uusille yrittäjille, unohtamatta riittäviä julkisia palveluita. Kaupunkibulevardit ansaitsisivat hallituksen innovaatiopalkinnon. Vapautetaan tilaa autoilta ihmisille, jotka tuovat kaupunkiin elämää ja yrittämistä.

Taistelemme vahvojen viheralueiden puolesta. Vieläkin yleiskaavaehdotus pitää perata alue kerrallaan, jotta tärkeät viher- ja virkistysalueet sekä ekologiset käytävät turvataan. Edistystä ehdotuksessa kuitenkin on tapahtunut. Luonnonsuojelualueiden pinta-ala kaksinkertaistetaan ja samalla perustetaan metsäinen suojeluverkosto. Näille tulee laillinen asema, kun luonnon teemakartasta tehdään oikeusvaikutteinen. Suurin konflikti yleiskaavaehdotuksessa on edelleen luontokohteiden ja tiiviyden välillä. Uskon, että on mahdollista yhdistää kasvava kaupunki ja meille tärkeiden viheralueiden määrä ja laatu.

Yleiskaavaehdotuksessa on uusia alueita, joille rakennetaan asumista. Valtio vetäytyy Malmin lentokentältä, ja sen ylläpito ei ole mahdollista kaupungin omana toimintana. Kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen siitä saa upean alueen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Samoin on hyvä siirtää Rastilan leirintäalue ja rakentaa metron varteen uusi kaupunginosa. Suurille luontoalueille en halua rakentaa. Ennen luontoalueita pitäisi käydä suunnitella tarkemmin kaupungin pienteollisuusalueet, sillä pienteollisuutta ja asumista sekoittava rakentaminen on arkea jo muualla maailmassa.

Tiivistämällä saa ekologisempaa kaupunkia. On herkkää lähteä rakentamaan ihmisten naapuristoon, jossa on tärkeitä ja merkityksellisiä paikkoja. Tiivistäminen onkin tehtävä yhdessä asukkaiden kanssa. Mm. Meri-Rastilassa asukkaiden aktiivisuus aikoinaan todisti, että asukkaat pystyvät itse parhaiten löytämään luontoalueita säästävät tiivistämispaikat. Silloinhan enemmistö valtuustosta ei halunnut kuunnella asukkaita, nyt toivottavasti asiain tila on toinen. Mahdollisuuksia luonnon ulkopuolella on, kun vain on halua. Ylöspäin pääsee ja vielä löytyy ”epätilaa”, joka ei ole oikein kenenkään käytössä.

Tule mukaan Helsingin vihreiden yleiskaavatapaamisiin!

Moisio_Elina_rintakuva_web

 

Elina Moisio 

kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen

Kirjoitus on julkaistu Helsingin vihreiden tiedotuslehti Heviisissä 1/2015