Blogi

Vihreät luottamushenkilöt ja aktiivit kertovat blogissa ajankohtaisia kuulumisia helsinkiläisten arjesta ja kunnallispolitiikasta.

Tuhoaako yleiskaava Keskuspuiston?

 

Moisio_Elina_rintakuva_webKeskuspuisto on ainutlaatuinen. Se on sitä koko Suomenkin mittakaavassa. Siellä asuu useita uhanalaisia tai silmällä pidettäviä lajeja. Se on ketun, lumikon, palokärjen ja satakielen koti, muiden muassa. Keskuspuistossa on aarnia, haapoja, lehtoja. Sen metsät ja reitit toimivat virkistysalueena, luontokohteena ja liikunnan mahdollistajana. Haaganpuron eteen on tehty paljon töitä, jotta taimen edelleen nousee siihen.

Keskuspuisto ei kuitenkaan ole yksi paikka. Se on monta erilaista paikkaa. Se on Töölönlahti, se on Maunulanpuisto, se on Pirkkolanmetsä, se on Paloheinä ja Haltiala. Se on myös Ruskeasuon alue ja Laakson kenttä. Ainutlaatuisten luontoalueiden lisäksi Keskuspuisto on myös Hämeenlinnanväylän vartta, rakennettuja liikuntakeskuksia, ja esimerkiksi eläinten hautausmaa ja uurnalehto.

Se, mistä yleiskaavan kohdalla kiistellään, on erityisesti Pirkkolan ja Maunulan alue. Riita on syntynyt Hämeenlinnanväylän bulevardisointihankkeesta. Tarkoitus on, että väylä muutetaan kaduksi. Kun autojen nopeudet alenevat, melu ja saasteet vähenevät. Silloin voidaan rakentaa lähemmäksi katua. Bulevardeja tarvitaan kaupunkiin uusien asuntojen takia, mutta myös sen takia, että niiden avulla voidaan rakentaa kattava poikittaisten pikaraitioteiden verkosto. Jos emme siirrä liikkumista raiteille, kasvava kaupunki tukehtuu ja ruuhkautuu. Hämeenlinnanväylän bulevardi on osa tätä.

Ongelma on se, että yleiskaava on yleinen ja sen voi tulkita antavan oikeuden rakentaa Keskuspuistoon massiivisia määriä. Ehdotusvaiheessa rakentamista olikin paljon. Siksi Vihreiden neuvottelutavoitteena oli vähentää rakentaminen mahdollisimman pieneen. Keskuspuistosta poistettiinkin neuvotteluissa 16 hehtaaria asumista.

Yleiskaava ei ole keskuspuiston osalta edelleenkään paras mahdollinen. Bulevardin voisi toteuttaa myös juurikaan puistoon rakentamatta, esimerkiksi kaventamalla katua, siirtämällä sitä, rakentamalla risteysten ulkopuolella vain yhden talorivin nykyisen väylän pientareelle. Mutta yleiskaava ei myöskään estä parasta ratkaisua.
Vielä on mahdollista varmistaa, että Keskuspuiston kohdalla paras ratkaisu toteutuu. Hämeenlinnanväylän bulevardi pitää Haagan ja Pirkkolan kohdalla jättää viimeiseksi toteutettavaksi bulevardiksi. Keskuspuiston kohdalla rakentaminen on minimoitava, ettei yhtään arvokasta metsää kaadeta eikä Keskuspuisto kapene ekologisesti elinkelvottomaksi. Yksi mahdollisuus on laatia osayleiskaava, jossa keskuspuisto saisi tarkat rajat. Joka tapauksessa pitää tutkia se, voisiko joitain alueita ennallistaa puistoksi, vaikkapa parkkialueita. Joka tapauksessa on laadittava oma, erillinen ja huolellisesti Keskuspuiston ainutlaatuisuutta tunnustava ratkaisu. Yleiskaava ei estä mitään näistä.

Pitäisikö yleiskaava kaataa Keskuspuiston takia? Ei pidä. Sen mukana menisi liian paljon hyvää: mahdollisuus rakentaa tiivistä kaupunkia, valtavan määrän raiteita, pyöräteitä, luoda uusia yrittämisen paikkoja. Ja mikä tärkeintä: paljon, paljon asuntoja. Helsingin suurimpia ongelmia on asumisen korkea hinta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti jo lähettää yleiskaavan eteenpäin hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus käsittelee yleiskaavaa syyskuussa. Sen jälkeen siitä päättää valtuusto.

Elina Moisio
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen

Kuva: Henri Sivonen

Potilaslähtöistä yhteistyötä ja ennaltaehkäisyä

Suzan IkävalkoUuden SOTE:n yksi keskeisimmistä tavoitteista tulee olla palveluiden paremman kokonaisvaikuttavuuden saavuttaminen, niin potilaiden kuin veronmaksajien näkökulmasta.

Vaihtoehtoa ei oikeastaan ole, sillä erikoissairaanhoidon kysyntä ja kustannukset kasvavat monesta syystä vuodesta toiseen eikä tälle kehitykselle näy loppua. Moni kysyy, onko nykyisen tilanteen syy erikoissairaanhoidon yhä laajemmassa ja kalliimmassa palveluvalikoimassa? Vai hoitamattomia potilaita lähettävässä perusterveydenhuollossa? Vaiko peräti potilaissa itsessään, kun he eivät muuta elintapojaan, vaikka jo pelkästään sillä katoaisi tai vähenisi moni vaiva.

Osoittelun sijaan tarvitsemme uudenlaista ajattelua ja uuden palvelujärjestelmän, joka purkaa toimijoiden ja vastuiden siiloutuneisuutta sekä tavoittelee hoitoketjutason vaikuttavuutta digitalisaatiota hyödyntämällä. Suunta ja tilaus ovat selvät – onnistunut toteutus vaatii kuitenkin näkemyksellistä tiedolla johtamista, ihmisten välistä yhteistyötä ja oikeanlaisia kannustimia.

Tiedämme, että noin 20 prosenttia potilaista aiheuttaa noin 80 prosenttia terveydenhuollon menoistamme, joten luulisi olevan helppoa ymmärtää, mistä tämä yhteinen savotta kannattaisi aloittaa. Merkittävin ja erityisesti ennaltaehkäisyyn keskittyvä uudistamistyö tulee tehdä perustason palveluissa. Onnistuakseen tämä työ tarvitsee kuitenkin myös erikoissairaanhoidon osaamista ja yhteistyötä. Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraatio, Apotti sekä digitalisaation ja uusien teknologioiden mahdollistamat uudet toiminta- ja palvelumallit tulevat viemään painopistettä yhä enenevästi ulos sairaaloista avopalveluihin ja potilaiden koteihin. Potilaiden voimaantuminen ja osallisuus osana omaa hoitoaan ja hoitoketjua tulee myös olemaan oleellinen tekijä matkalla kustannusvaikuttavampia ja kokonaisvaltaisempia palveluita. Ilahduttava esimerkki tällaisesta uudesta palvelusta on jo Hyksin syöpäkeskuksessa käyttöönotettu mobiilisovellus Noona, joka muun muassa mahdollistaa potilaan ja sairaalan välisen aika ja paikka riippumattoman yhteydenpidon.

Moni HUS:n uusi toimialajohtaja on valmis tarttumaan kuvattuihin haasteisiin ja mahdollistamaan tarvittavan kehitykseen. Toivottavasti myös kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuuhenkilöistä löytyy tahtoa ja osaamista samaan.

SUZAN IKÄVALKO
HUS:n hallituksen jäsen
Vihreät, Helsinki

Kolumni on julkaistu alunperin HUS:n yhteisölehti Husarissa 3/2016.
Lehti löytyy myös verkosta.

Keskuspuiston puolesta

Helsingin uusi yleiskaava on monella tapaa todella hyvä. Se mahdollistaa tiiviimmän kaupungin rakentamisen, tukee kestäviä kulkumuotoja ja jättää tarpeeksi vapautta asemakaavavaiheeseen. Monet Vihreidenkin vuoskymmeniä ajamat asiat ovat ottamassa siinä ison askeleen eteenpäin.

Se ei kuitenkaan ole täydellinen. Yksi sen ongelmakohdista on keskuspuisto.

Keskuspuisto on ollut Helsingin kaavoissa ainakin vuodesta 1911. Välillä leveämpänä, välillä kapeampana. Vuoden 1960 yleiskaavasta alkaen keskuspuistoa on kantanut ajatus, kuinka metsää pitkin voi kävellä vaikka Lappiin saakka.

keskuspuistokehittyy-1024x983

Keskuspuisto eri vuosien yleiskaavoissa. Kuva Pentti Murole.

(lisää…)

Kaikille oikeus hätämajoitukseen

hätämajoitus

Kuva: Buggy Shutter (CC-by-2.0)

Jokaisella on oikeus välttämättömään suojaan. Tämä perustuslain pykälä ei ole kuitenkaan tänä talvena Helsingissä toteutunut. Asunnottomat Itä-Euroopan romanit eivät ole päässeet hätämajoitukseen pakkasöinä. Tällaista heitteillejättöä ei saa enää tapahtua.

Vastauksena kritiikkiin kaupunki antoi luottamushenkilöille tiedon, että majoitusta tarvitsevien on hakeuduttava sosiaaliohjauksen piiriin. Vapaa liikkuvuus -verkoston mukaan 22.3. tätä väylää pitkin apua hakeneet eivät kuitenkaan resurssien puuttuessa hätämajoitusta saaneet. Ei voi olla niin, että virallinen totuus eroaa todellisesta käytännöstä, jossa vanhat ja sairaat jätetään ulos pakkaseen nukkumaan tai vapaaehtoisten hoidettavaksi. Oli hyvä askel järjestää Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa tilapäisesti pääsiäiseksi hätämajoitusta. Tarjotut 40 paikkaa eivät kuitenkaan riittäneet. Tarvitaan oikein mitoitettu ratkaisu, joka turvaa kaikkien oikeuden lämpimään yösijaan pakkasyönä. Yksikin paleltumisvamma Helsingin toimimattoman politiikan takia on nyt liikaa.

Helsinki vastaa nyt oikeusasiamiehen selvitykseen kaupungin toimien lainmukaisuudesta. Asia oli eilen kaupunginhallituksen käsittelyssä, ja käsittelyä jatketaan maanantaina 25.4. Edellytämme Helsingiltä vastausta, että hätämajoitus järjestetään aina kaikille sitä tarvitseville. Koska apua tarvitaan vain ajoittain, olisi järkevintä järjestää se joustavasti ilman hankalaa byrokratiaa. Se tarkoittaisi palvelun ostamista järjestöiltä, jotka ovat jo tuttuja majoituksen tarvitsijoille.

Ensi talven pakkaset eivät saa enää tulla kaupungille yllätyksenä.

Laura Nordström, Hannu Tuominen ja Tuomas Tuure
Vihreät sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet

Suojellaan Vartiosaari

Vartiosaari (CC by FunPhotoFan)

Otamme kaupunginhallituksessa tänään kantaa Vartiosaaren suojeluun. Museovirastoon esittänyt saaren suojelemista rakennusperintölain nojalla.

Vartiosaari on ainutlaatuinen luonto- ja kulttuuriympäristö. En kannata Vartiosaaren rakentamista asuinnoiksi. Vartiosaari on säilynyt luontoarvoiltaan hienona ja se muodostaa tärkeän osan Helsingin metsäistä verkostoa. Saarella on mahdollisuuksia vielä nykyistä parempaan virkistyskäyttöön ja lähelle rakentuvien isojen kaupunginosien luontokohteena kehittymiseen. Tämän vuoksi teen tänään kaupunginhallituksessa muutosesityksen Vartiosaaren luonto- ja virkistyskäytön puolesta.

Vartiosaari  ja sen suojelu ei kuitenkaan ole millään tavalla yksinkertainen asia.

Helsinkiin tarvitaan asuntoja uusille asukkaille. Kannatan täydennysrakentamista lämpimästi silloin, kun se tehdään hyvin. Esimerkiksi Raide-Jokeri tiivistää myös esikaupunkeja merkittävästi. Raide-Jokerin lähellä asuvana pirkkolaisena ajattelen, että myös omilla takapihoilla on hyväksyttävä, että kasvava kaupunki tiivistyy ja parempi joukkoliikenneyhteys tarkoittaa samalla myös lisää asukkaita.

Kävimme toissa kesänä vihreän valtuustoryhmän kanssa Vartiosaaressa. Ennen tutustumista saaren luontoarvoihin ja historiaan minäkin pidin mahdollisena, että sinne voitaisiin rakentaa asuntoja.

Vartiosaari on kuitenkin aivan omanlaisensa: ilman siltaa sen luonto ja huvila-alue on säilynyt eristyneisyydensä vuoksi lähes koskemattomana. Saaren keskellä kohoaa sen nimen mukaiset kalliot, joista on vartioitu Helsinkiin tulevia laivueita viikinkiajoilta lähtien. Tehokas rakentaminen tuhoaisi kokonaisuuden, joka koostuu huviloista, pelloista ja metsiköistä.

Huomioiden Vartiosaaren museaaliset arvot, luonnonsuojelulliset arvot ja virkistyskäytön mahdollisuudet kokonaisuudessaan, saaren suojeleminen on perusteltua.

Vartiosaarta tulisi kehittää asuinrakentamisen sijaan kaikkien helsinkiläisten luonto-, virkistys- ja kulttuurialueena. Vartiosaari olisi vetovoimainen kohde myös turisteille. Laaja virkistyskäyttö olisi mahdollista, kun kulkuyhteyksiä saareen parannettaisiin sillan ja vesiliikenteen avulla.

Sanna Vesikansa
kaupunginhallituksen jäsen

VesikansaSannaVIHR_Helsinki

 

Pormestari Helsinkiin - kysymyksiä ja vastauksia

Helsingissä suunnitellaan pormestarin valitsemista nykyisen kaupunginjohtajan tilalle. Vihreät ovat kannattaneet siirtymistä pormestarimalliin jo pitkään. Nyt muutoksen taakse ovat lähteneet monet muutkin puolueet. Samalla Helsingin hajanaista organisaatiota selkeytetään siirtymällä yhtenäisempiin toimialoihin.

Tässä joitakin yleisiä kysymyksiä muutoksesta ja vastauksiamme niihin.

Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet?

Tavoitteena on muuttaa kaupungin hallinto demokraattisemmaksi, avoimemmaksi ja toimivammaksi.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti vaalikauden alussa 2013 Vihreiden esityksestä, että kaupungin johtamisjärjestelmä uudistetaan. Tavoitteiksi uudistukselle asetettiin, että kunnallisvaalitulos heijastuu nykyistä paremmin kaupungin johtoon, demokraattinen päätöksenteko ja sen vaikuttavuus paranee ja että kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen rooli vahvistuu kaupungin johtamisessa.

Miksi Vihreät kannattavat uudistusta?

Vihreät ovat tavoitelleet pormestarimallia Helsingissä jo pitkään. Pormestarimalli tekee kaupungin päätöksenteosta avoimempaa, demokraattisempaa ja selkeämpää. On avoimempaa, että poliittisista virkanimityksistä luovutaan ja on demokraattisempaa, että kaupungin johto vastaa valtuuston voimasuhteita ja nimitetään yhdeksi valtuustokaudeksi kerrallaan.

(lisää…)

Hallituksen perheenyhdistämislinjaukset erottavat perheitä ja hyödyttävät salakuljettajia

perheenyhdistaminen

Sisäministeriössä on ministeri Orpon alaisuudessa on tehty uusi esitys laista perheenyhdistämiseksi. Uutta esityksessä on se, että perheenyhdistämisen toimeentuloehtoa laajennetaan koskemaan kansainvälistä suojelua saavia sekä Suomen kansalaisia. Helsingin kaupunginhallitus käsitteli lakiesitystä tänään.

Kovan toimeentuloehdon käyttööntotto tekee pääsyn turvaan lähes mahdottomaksi monille pakolaisille. Vaadittu ansiotaso on niin korkea, että harva suomalainenkaan yltää siihen. Kovin isku osuu heihin, jotka ovat kriisien jaloissa kaikista heikoimmilla: monille naisille ja lapsille hengenvaarallinen matka yli Välimeren on mahdottomuus. Tekemällä perheiden pääsemisestä toistensa luokse mahdotonta hallitus estää juuri naisia ja lapsia pääsemästä turvaan.

Oikeus perhe-elämään on perustavanlaatuinen ihmisoikeus. YK:n lapsen oikeuksien sopimus sekä Suomen ulkomaalaislaki velvoittavat ottamaan kaikessa päätöksenteossa huomioon lapsen edun. Lapsen etu on kuitenkin unohtunut hallitukselta: luonnoksessa kovasta toimeentuloedellytyksestä ei kuitenkaan poikettaisi edes silloin, kun perheenkokoajana on maahan yksin tullut alaikäinen lapsi. Nykylain mukaan Suomessa elävän pakolaislapsen on oltava alle 18-vuotias vielä silloin, kun päätös tehdään. Perheenyhdistäminen kestää vuosia, joten 15–16-vuotiaina saapuvilla lapsilla ei ole nykyisinkään mitään mahdollisuuksia saada perhettään Suomeen. Viiden viime vuoden aikana vain 17 huoltajaa on saanut oleskeluluvan Suomeen. Hallitus on vaikeuttamassa perheiden pääsyä lastensa luo entisestään.

(lisää…)

Suomenlahden tunneli: huuhaasta hankkeeksi

Sauri_Pekka_blogi_008

Euroopan unioni päätti viime vuonna rahoittaa yli 500 miljoonalla eurolla Rail Baltica -radan suunnittelua ja rakentamista. Nopea junayhteys Tallinnasta Latvian ja Liettuan kautta Varsovaan on itäisen Itämeren alueen tärkein liikennehanke koskaan. Sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2025.

Rail Baltica mullistaa paitsi Baltian maiden, myös Suomen logistisen aseman. Ulkomaankaupan yhteydet Keski-Eurooppaan paranevat, kun kuorma-autoliikenteen rinnalle saadaan rautatieyhteys. Rail Baltica tarjoaisi suomalaisille myös runsaan kuuden tunnin yhteyden Berliiniin.

(lisää…)

Hallitus vaarantaa kasvun edellytykset koulutusleikkauksilla ja yliopistojen massairtisanomisilla

Hallituksen tekemät opetuksen ja sivistyksen leikkaukset ovat rajuja työnsä menettäneille ihmisille ja koko Suomen tulevaisuuden kannalta. Kaupunkikeskukset eivät elä sellutehtaista, mutta ne onnistuvat houkuttelemaan esimerkiksi kansainvälisiä tutkijoita, start up -yrityksiä ja sijoittajia. Kannattelemme suurta osaa koko maan työllisyydestä, taloudesta ja hyvinvoinnista.

Akateeminen työttömyys on pääkaupunkiseudulla voimakkaassa kasvussa koulutusleikkausten aiheuttamien valtavien irtisanomisten myötä. Irtisanomiset kohdistuvat nyt erityisen rajusti pääkaupunkiseudun kansainvälisesti hyvin menestyviin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Hallituksen Helsingin yliopistoon kohdistuvien leikkausten takia yliopisto lopettaa 980 työsuhdetta, joista 570 lopetetaan irtisanomalla. Aalto-yliopisto leikkaa 316 työpaikkaa irtisanoen lähes 200 ihmistä etenkin opetuksesta ja tutkimuksesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ilmoittanut aloittavansa yt-neuvottelut ja odotettavissa on noin sadan ihmisen irtisanominen. Aiemmin esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskus VTT on toteuttanut tutkimukseen kohdistuvia irtisanomisia. Se, että näin suuri määrä korkeasti koulutettuja henkilöitä menettää työnsä, on Suomen mittakaavassa todella poikkeuksellista ja lyhytnäköistä.

(lisää…)

Merihaka muutosten keskellä

Merihaka on isojen muutosten edessä. Hakaniemensilta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi, Hakaniemenrantaan ja Sörnäisten rantatielle suunnitellaan täydennysrakentamista, Hanasaaren voimala suljetaan ja Laajasalon ja Kalasataman raitiotien suunnitellaan kulkevan Merihaan kautta.

Merihaka sijaitsee Hakaniemen kainalossa Kruununhaan ja Hanasaaren välissä.

Merihaka sijaitsee Hakaniemen kainalossa Kruununhaan ja Hanasaaren välissä.

Alue on erinomainen kohde täydennysrakentamiselle sillä Helsingissä kaikista suurin pula on urbaanista asuinympäristöstä. Siitä kielii kantakaupungin taivaisiin kohonnut hintataso ja lapsiperheiden määrän kasvu ja asumispreferenssejä mitannut professori Tyrväisen tekemä tutkimus, jossa 35% helsinkiläisistä halusi asua urbaanisti.

 

(lisää…)