Blogi

Vihreät luottamushenkilöt ja aktiivit kertovat blogissa ajankohtaisia kuulumisia helsinkiläisten arjesta ja kunnallispolitiikasta.

Vartiosaari on ainutlaatuinen

hannu-oskala

Tänä kesänä seisoin useana aamuna jonossa Vallisaaren lautalle. Vallisaaren avautuminen avasi ihmisten silmät ihan erilaiselle Helsingille. Yhtäkkiä ihmiset tulevat tänne kaukaa ja jonottavat tuntitolkulla lautalle vain päästäkseen kävelemään saaressa, jossa on kaunista metsää ja jossa historia hengittää.

Tämä saari on tullut nopeasti osaksi helsinkiläisten tarinaa ja mielenmaisemaa. Muutama kuukausi sitten vihreän ryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs meni naimisiin Vallisaaren korkeimmalla muurilla Itämeren tyrskytessä takana. Siinä hetkessä oli jotain taianomaista.
Helsingin metsäisessä saaristossa on jotain taianomaista.

Tämä kaikki pätee Vartiosaareen.

Vartiosaari on ainutlaatuinen. Jos te olette joskus seisoneet Vartiosaaren Viikinkikalliolla ja katsoneet sieltä itäisen Helsingin merta, te tiedätte, että siinä paikassa on jotain ihmeellistä. Se on paikka, joka salpaa hengityksen.

Miten maan pääkaupungissa on jotain näin ihmeellistä ja kaunista. Näin koskematonta metsää, näin raikasta meri-ilmaa, näin uskomattomia maisemia, näin jylhiä kallioita.Tälle kalliolle kävellään metsän läpi, jollaista ei ole missään muualla Helsingissä. Osa niistä puista, joiden ohi metsäpolku kulkee, on lähes 200-vuotiaita kilpikaarnamäntyjä.

Vallisaaren luonto vaihtelee lehdoista tuoreisiin kankaisiin,jäkäläkarukoista laidunniittyihin,
jalopuupuistikoista avokallioihin. Yli puolet saaren pinta-alasta on arvokkaita luontokohteita. Suurin osa Vallisaaren metsistä on arvometsiä.

Vallisaari on säilynyt hienona luontoarvoiltaan ja muodostaa tärkeän osan Helsingin metsäistä verkostoa. Kepulaisen metsäpolitiikan avohakkaamassa Suomessa tällaisia vanhoja koskemattomia metsiä on paljon vähemmän kuin me kuvittelemme.

Nämä vanhat metsäiset saaret on meille voimavara, jonka arvoa me ei vielä täysin osata tunnistaa. Jotain, mitä rahalla ei saa. Jotain, jonka arvo meidän pitää nyt ymmärtää. Ihmiset tulee tänne kaukaa, jotta voi seistä kalliolla ja hengittää rauhassa samaan aikaan metsää ja merta. Meidän pitää varmistaa, että nämä metsät ja tämä kulttuuriympäristö säilyy ja yhä useampi ihmisen pääsee sen tunteen kokemaan.

Me olemme juuri hyväksyneet yleiskaavan, jolla me saadaan Helsinkiin niitä kipeästi kaivattuja koteja sadoille tuhansille ihmisille. Tätä saarta ei tarvitse rakentaa. Se ei ole nykyisten eikä tulevien helsinkiläisten etu. Tämän saaren rakentaminen on lyhytnäköistä ja turhaa.

Siksi kannatan sitä, että Vartiosaaren osayleiskaavaehdotus palautetaan valmisteluun siten,
että osayleiskaava valmistellaan virkistys- ja viheraluevaihtoehdon pohjalta
viher- ja virkistysalueena sekä houkuttelevana matkailukohteena.

Emma Kari
Kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja

(Teksti on ote Emma Karin 26.10. pitämästä puheesta)

Paperittomien ja romanien hätämajoitus järjestettävä

hätämajoitus

Kuva: Buggy Shutter (CC-by-2.0)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tänään Vailla vakinaista asuntoa ry järjestää asunnottomien yön. Jokavuotinen tapahtuma muistuttaa asunnottomien tilanteesta ja siitä, että talvi ja pakkasyöt lähenevät. Muistamme vielä liian hyvin asunnottomien ahdingon viime talven pakkasissa. Silloin Helsinki sulki vetoomuksista huolimatta ovensa täällä oleskelevilta asunnottomilta Itä-Euroopan romaneilta. Yhteistyössä Diakonissalaitoksen kanssa saatiin pääsiäiseksi hätämajoitus 40 hengelle, mutta sekään ei riittänyt.

Viimetalviset heitteillejätöt eivät saa toistua. Asunnottomien Suomen kansalaisten asemaa on vähitellen kyetty kohentamaan. Vaikka siinäkin on parantamisen varaa, kaikkein huonoin tilanne on paperittomilla ulkomaalaisilla. Romanien lisäksi on odotettavissa, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita pakolaisia jää Helsinkiin vailla varmaa tietoa katosta päänsä päällä. Määrät voivat olla isoja. Ihmisoikeudet koskevat myös heitä.

Oikeusasiamiehelle jätettiin viime keväänä selvityspyyntö kaupungin toimien lainmukaisuudesta. Kaupunginhallitus on jäänyt odottamaan vastausta tähän ennen päätöksiä. Vastausta ei ole vielä saatu. Asunnottomilla ei kuitenkaan ole aikaa odottaa, kun yöt kylmenevät. Helsingin kaupunki onkin varautunut entistä paremmin yhteistyöhön asunnottomia auttavien järjestöjen kanssa. Ne eivät kuitenkaan pysty taikomaan hätämajoitusta ilman riittävää rahoitusta. Se on varmistettava ennen kuin pakkaset tulevat. Se on varmistettava nyt.

Ketään ei saa jättää kylmään yöhön.

Laura Nordström, Hannu Tuominen ja Tuomas Tuure
Vihreät sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet

Keskuspuisto helsinkiläisten lähimetsänä ja Hämeenlinnanväylästä bulevardi

14537006_10154558940862528_2140180579_o

Yleiskaavan ja helsinkiläisille tärkeän Keskuspuiston ongelmallisin kohta on se, miten toteutetaan Hämeenlinnanväylän bulevardi nirhaisematta puistosta. Se on kuitenkin mahdollista tehdä.

Ratkaisu on löydettävä, koska Keskuspuisto on korvaamaton: suuri, luonnontilainen metsäalue pääkaupunkimme keskellä. Se on ketun, lumikon, palokärjen ja satakielen koti, muiden muassa. Keskuspuistossa on aarnia, haapoja, lehtoja. Moni saa iloita metsästä päivittäin pyöräillessään töihin. Keskuspuisto on ainutlaatuinen virkistysalue, luontokohde ja liikunnan lähde. Se on paikka, johon miltei kaikilla helsinkiläisillä liittyy omia muistoja.

Ville Ylikahri kuvasi hyvin blogissaan Metsälän liittymää. Paljon tilaa vievä liittymä voidaan purkaa ja sen tilalle tehdä tavallinen risteys. Näin vapautuu uutta rakennusmaata uusille, kaivatuille asunnoille. Kun moottoritiemäisestä väylästä tehdään katu, sen nopeudet laskevat. Ajonopeuksien laskiessa laskee myös alueen melutaso ja ilmansaasteet vähenevät. Tällöin on myös mahdollista rakentaa viihtyisiä asuntoja lähemmäksi tietä Mannerheimintien ja Mäkelänkadun tapaan.

Metsälän risteys

Pääsääntöisesti kyse on nykyisen Hämeenlinnanväylän reunasta, joka ovat pääosin nuorta metsää, pensaikkoa ja niittyä. Rakentaminen myös parantaa Keskuspuistoa virkistysalueena: melu vähenee ja nykyiset, käyttämättömät piennaralueet tulevat käyttöön.

Suurin ongelma yleiskaavassa on edelleen pohjoisempana Maunulan ja Pirkkolan kohdalla, missä Keskuspuisto on jo valmiiksi kapea. Kuten Sanna Vesikansa toteaa: “Kyse on tässä myös oikeasta metsästä eikä mistään melualueen pusikoista.”

Sen kaventaminen nykyisestä vaarantaisi puiston ekologiset käytävät sekä vähentäisi upeiden ulkoilureittien käyttöä. Onneksi päätökseen on jo lisätty se, että ekologiset käytävät turvataan ja samoin taimenen nousu Haaganpuroon. Vihreiden ehdotuksesta tältä alueelta myös poistettiin rakentamista sekä syksyn että kevään yleiskaavaneuvotteluissa, jotka käytiin ryhmien välillä.

Vihreät ovat myös ehdottaneet, että tien linjausta siirrettäisiin Pirkkolan kohdalla Keskuspuistosta Haagaan päin. Kaikki mahdollinen rakentaminen siirretään Haagan puolelle. Keskuspuiston puolella rakentaminen olisi vain yksi talorivi, jos sitäkään.

Sekin vaihtoehto nimittäin on, että Hämeenlinnanväylän bulevardin vieressä Keskuspuiston puolella säilytettäisiin puisto, eikä rakennettaisi taloja. Esimerkiksi Sibeliuspuisto rajautuu Mechelininkatuun.

Kaikissa tapauksissa Pirkkolan alue tulee jättää viimeiseksi toteutettavaksi osaksi Hämeenlinnanväylän bulevardia. Näin meillä on aikaa löytää Keskuspuistoa säästävä, paras ratkaisu.

Yksi mahdollisuus on laatia alueelle osayleiskaava, jossa keskuspuisto saisi tarkat rajat, joiden sisälle ei voisi rakentaa. Silloin koko Keskuspuisto käsiteltäisiin omana kokonaisuutenaan.

On kysytty, miksi Hämeenlinnanväylän varressa ylipäätään on rakentamista? Ne alueet ovat tärkeitä, koska suunniteltua pikaratikkaa ei voida viedä muuta kautta. Ilman suunniteltua pikaratikoiden verkostoa Helsinki hukkuu saasteisiin ja meluun kaupungin kasvaessa.

Keskuspuistoa laajentavia ja ennallistavia toimia pitäisi tehdä joka tapauksessa, yleiskaavasta riippumatta. Hannu Oskala on ehdottanut, että Pirkkolan urheilupuiston parkkipaikkoja siirretään ja niiden tilalle tehdään uutta viheraluetta.

14610684_10154559077992528_651065000_n

Keskuspuistoa turvaavat ratkaisut on mahdollista tehdä nykyisen yleiskaavaehdotuksen puitteissa. Voimme siis hyväksyä kaavan ja samalla parantaa Keskuspuiston virkistyskäyttöä.

Strategista ja suurpiirteistä yleiskaavaa on tulkittava keskuspuiston kohdalla niin, että puistoa säilytetään mahdollisimman paljon. Pelkkä hyvä tahto ei tietenkään riitä, vaan kaupunginvaltuustossa tehtävässä päätöksessä on oltava mukana tarpeeksi vahvat ja sitovat ohjeet siitä, miten bulevardin jatkovalmistelua voidaan tehdä. Tämän tavoitteen eteen Vihreät tekee töitä.

Elina Moisio
Kaupunginsuunnittelulautakunnan jäsen

Varhaiskasvatus samalle viivalle opetuksen kanssa  - psykologitoimintaa päiväkoteihin

Mari_Holopainen_03Jätimme Anna Vuorjoen (vas.) kanssa viime viikolla aloitteen Helsingin valtuustolle varhaiskasvatuksen psykologitoiminnan käynnistämisestä. Aloite on tärkeä, sillä varhaislapsuuden ihmissuhteiden merkitys on terveelle psyykkiselle kehitykselle erittäin suuri. Psykologitoiminta päiväkodeissa on ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä, joka on viime aikoina otettu huomioon myös perusopetuksessa. Päiväkotiyhteisöissä hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn panostaminen on vähintään yhtä merkityksellistä lasten tulevaisuuden kannalta.

Uudentyyppinen psykologiatoiminta ei kouluissakaan kohdistu vain yksittäisten oppilaiden ongelmiin, vaan koko yhteisön hyvinvoinnin vahvistamiseen. Samalla tavalla myös varhaiskasvatuksen psykologi olisi läsnä päiväkodin arjessa, ja osallistuisi kehittämistyöhön varhaiskasvatuksen henkilöstön ja johdon kanssa. Tällä hetkellä neuvolapsykologien työhön kuuluvat ennen kaikkea yksittäisten lasten hoitoprosessit.

Nyt olisi otollinen hetki toiminnan käynnistämiselle. Varhaiskasvatus- ja opetusvirastot yhdistyvät ensi vuonna kaupungin johtamisjärjestelmäuudistuksen myötä yhdeksi toimialaksi ja on luontevaa laajentaa psykologitoiminta koskemaan molempia. Helsinki voi omalla esimerkillään osoittaa, että varhaiskasvatus on samalla viivalla perusopetuksen kanssa.

Sekä Suomen Psykologiliitto että Lastentarhanopettajaliitto esittivät asiaa hallitukselle jo vuonna 2011. Kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) ja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) jättivät hallitukselle kirjallisen kysymyksen samasta aiheesta 7.6.2016. Kirjallisessa kysymyksessä kansanedustajat tiedustelevat, mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy saadakseen varhaiskasvatuksen oppilas- ja opiskelijahuollon piiriin siten, että mielenterveyspalvelut ovat myös osa varhaiskasvatusta.

Aihe on ajankohtainen ja Helsingillä on mahdollisuus olla edelläkävijä sen edistämisessä.

Mari Holopainen
Vihreä kaupunginvaltuutettu

Tuhoaako yleiskaava Keskuspuiston?

 

Moisio_Elina_rintakuva_webKeskuspuisto on ainutlaatuinen. Se on sitä koko Suomenkin mittakaavassa. Siellä asuu useita uhanalaisia tai silmällä pidettäviä lajeja. Se on ketun, lumikon, palokärjen ja satakielen koti, muiden muassa. Keskuspuistossa on aarnia, haapoja, lehtoja. Sen metsät ja reitit toimivat virkistysalueena, luontokohteena ja liikunnan mahdollistajana. Haaganpuron eteen on tehty paljon töitä, jotta taimen edelleen nousee siihen.

Keskuspuisto ei kuitenkaan ole yksi paikka. Se on monta erilaista paikkaa. Se on Töölönlahti, se on Maunulanpuisto, se on Pirkkolanmetsä, se on Paloheinä ja Haltiala. Se on myös Ruskeasuon alue ja Laakson kenttä. Ainutlaatuisten luontoalueiden lisäksi Keskuspuisto on myös Hämeenlinnanväylän vartta, rakennettuja liikuntakeskuksia, ja esimerkiksi eläinten hautausmaa ja uurnalehto.

Se, mistä yleiskaavan kohdalla kiistellään, on erityisesti Pirkkolan ja Maunulan alue. Riita on syntynyt Hämeenlinnanväylän bulevardisointihankkeesta. Tarkoitus on, että väylä muutetaan kaduksi. Kun autojen nopeudet alenevat, melu ja saasteet vähenevät. Silloin voidaan rakentaa lähemmäksi katua. Bulevardeja tarvitaan kaupunkiin uusien asuntojen takia, mutta myös sen takia, että niiden avulla voidaan rakentaa kattava poikittaisten pikaraitioteiden verkosto. Jos emme siirrä liikkumista raiteille, kasvava kaupunki tukehtuu ja ruuhkautuu. Hämeenlinnanväylän bulevardi on osa tätä.

Ongelma on se, että yleiskaava on yleinen ja sen voi tulkita antavan oikeuden rakentaa Keskuspuistoon massiivisia määriä. Ehdotusvaiheessa rakentamista olikin paljon. Siksi Vihreiden neuvottelutavoitteena oli vähentää rakentaminen mahdollisimman pieneen. Keskuspuistosta poistettiinkin neuvotteluissa 16 hehtaaria asumista.

Yleiskaava ei ole keskuspuiston osalta edelleenkään paras mahdollinen. Bulevardin voisi toteuttaa myös juurikaan puistoon rakentamatta, esimerkiksi kaventamalla katua, siirtämällä sitä, rakentamalla risteysten ulkopuolella vain yhden talorivin nykyisen väylän pientareelle. Mutta yleiskaava ei myöskään estä parasta ratkaisua.
Vielä on mahdollista varmistaa, että Keskuspuiston kohdalla paras ratkaisu toteutuu. Hämeenlinnanväylän bulevardi pitää Haagan ja Pirkkolan kohdalla jättää viimeiseksi toteutettavaksi bulevardiksi. Keskuspuiston kohdalla rakentaminen on minimoitava, ettei yhtään arvokasta metsää kaadeta eikä Keskuspuisto kapene ekologisesti elinkelvottomaksi. Yksi mahdollisuus on laatia osayleiskaava, jossa keskuspuisto saisi tarkat rajat. Joka tapauksessa pitää tutkia se, voisiko joitain alueita ennallistaa puistoksi, vaikkapa parkkialueita. Joka tapauksessa on laadittava oma, erillinen ja huolellisesti Keskuspuiston ainutlaatuisuutta tunnustava ratkaisu. Yleiskaava ei estä mitään näistä.

Pitäisikö yleiskaava kaataa Keskuspuiston takia? Ei pidä. Sen mukana menisi liian paljon hyvää: mahdollisuus rakentaa tiivistä kaupunkia, valtavan määrän raiteita, pyöräteitä, luoda uusia yrittämisen paikkoja. Ja mikä tärkeintä: paljon, paljon asuntoja. Helsingin suurimpia ongelmia on asumisen korkea hinta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti jo lähettää yleiskaavan eteenpäin hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus käsittelee yleiskaavaa syyskuussa. Sen jälkeen siitä päättää valtuusto.

Elina Moisio
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen

Kuva: Henri Sivonen

Potilaslähtöistä yhteistyötä ja ennaltaehkäisyä

Suzan IkävalkoUuden SOTE:n yksi keskeisimmistä tavoitteista tulee olla palveluiden paremman kokonaisvaikuttavuuden saavuttaminen, niin potilaiden kuin veronmaksajien näkökulmasta.

Vaihtoehtoa ei oikeastaan ole, sillä erikoissairaanhoidon kysyntä ja kustannukset kasvavat monesta syystä vuodesta toiseen eikä tälle kehitykselle näy loppua. Moni kysyy, onko nykyisen tilanteen syy erikoissairaanhoidon yhä laajemmassa ja kalliimmassa palveluvalikoimassa? Vai hoitamattomia potilaita lähettävässä perusterveydenhuollossa? Vaiko peräti potilaissa itsessään, kun he eivät muuta elintapojaan, vaikka jo pelkästään sillä katoaisi tai vähenisi moni vaiva.

Osoittelun sijaan tarvitsemme uudenlaista ajattelua ja uuden palvelujärjestelmän, joka purkaa toimijoiden ja vastuiden siiloutuneisuutta sekä tavoittelee hoitoketjutason vaikuttavuutta digitalisaatiota hyödyntämällä. Suunta ja tilaus ovat selvät – onnistunut toteutus vaatii kuitenkin näkemyksellistä tiedolla johtamista, ihmisten välistä yhteistyötä ja oikeanlaisia kannustimia.

Tiedämme, että noin 20 prosenttia potilaista aiheuttaa noin 80 prosenttia terveydenhuollon menoistamme, joten luulisi olevan helppoa ymmärtää, mistä tämä yhteinen savotta kannattaisi aloittaa. Merkittävin ja erityisesti ennaltaehkäisyyn keskittyvä uudistamistyö tulee tehdä perustason palveluissa. Onnistuakseen tämä työ tarvitsee kuitenkin myös erikoissairaanhoidon osaamista ja yhteistyötä. Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraatio, Apotti sekä digitalisaation ja uusien teknologioiden mahdollistamat uudet toiminta- ja palvelumallit tulevat viemään painopistettä yhä enenevästi ulos sairaaloista avopalveluihin ja potilaiden koteihin. Potilaiden voimaantuminen ja osallisuus osana omaa hoitoaan ja hoitoketjua tulee myös olemaan oleellinen tekijä matkalla kustannusvaikuttavampia ja kokonaisvaltaisempia palveluita. Ilahduttava esimerkki tällaisesta uudesta palvelusta on jo Hyksin syöpäkeskuksessa käyttöönotettu mobiilisovellus Noona, joka muun muassa mahdollistaa potilaan ja sairaalan välisen aika ja paikka riippumattoman yhteydenpidon.

Moni HUS:n uusi toimialajohtaja on valmis tarttumaan kuvattuihin haasteisiin ja mahdollistamaan tarvittavan kehitykseen. Toivottavasti myös kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuuhenkilöistä löytyy tahtoa ja osaamista samaan.

SUZAN IKÄVALKO
HUS:n hallituksen jäsen
Vihreät, Helsinki

Kolumni on julkaistu alunperin HUS:n yhteisölehti Husarissa 3/2016.
Lehti löytyy myös verkosta.

Keskuspuiston puolesta

Helsingin uusi yleiskaava on monella tapaa todella hyvä. Se mahdollistaa tiiviimmän kaupungin rakentamisen, tukee kestäviä kulkumuotoja ja jättää tarpeeksi vapautta asemakaavavaiheeseen. Monet Vihreidenkin vuoskymmeniä ajamat asiat ovat ottamassa siinä ison askeleen eteenpäin.

Se ei kuitenkaan ole täydellinen. Yksi sen ongelmakohdista on keskuspuisto.

Keskuspuisto on ollut Helsingin kaavoissa ainakin vuodesta 1911. Välillä leveämpänä, välillä kapeampana. Vuoden 1960 yleiskaavasta alkaen keskuspuistoa on kantanut ajatus, kuinka metsää pitkin voi kävellä vaikka Lappiin saakka.

keskuspuistokehittyy-1024x983

Keskuspuisto eri vuosien yleiskaavoissa. Kuva Pentti Murole.

(lisää…)

Kaikille oikeus hätämajoitukseen

hätämajoitus

Kuva: Buggy Shutter (CC-by-2.0)

Jokaisella on oikeus välttämättömään suojaan. Tämä perustuslain pykälä ei ole kuitenkaan tänä talvena Helsingissä toteutunut. Asunnottomat Itä-Euroopan romanit eivät ole päässeet hätämajoitukseen pakkasöinä. Tällaista heitteillejättöä ei saa enää tapahtua.

Vastauksena kritiikkiin kaupunki antoi luottamushenkilöille tiedon, että majoitusta tarvitsevien on hakeuduttava sosiaaliohjauksen piiriin. Vapaa liikkuvuus -verkoston mukaan 22.3. tätä väylää pitkin apua hakeneet eivät kuitenkaan resurssien puuttuessa hätämajoitusta saaneet. Ei voi olla niin, että virallinen totuus eroaa todellisesta käytännöstä, jossa vanhat ja sairaat jätetään ulos pakkaseen nukkumaan tai vapaaehtoisten hoidettavaksi. Oli hyvä askel järjestää Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa tilapäisesti pääsiäiseksi hätämajoitusta. Tarjotut 40 paikkaa eivät kuitenkaan riittäneet. Tarvitaan oikein mitoitettu ratkaisu, joka turvaa kaikkien oikeuden lämpimään yösijaan pakkasyönä. Yksikin paleltumisvamma Helsingin toimimattoman politiikan takia on nyt liikaa.

Helsinki vastaa nyt oikeusasiamiehen selvitykseen kaupungin toimien lainmukaisuudesta. Asia oli eilen kaupunginhallituksen käsittelyssä, ja käsittelyä jatketaan maanantaina 25.4. Edellytämme Helsingiltä vastausta, että hätämajoitus järjestetään aina kaikille sitä tarvitseville. Koska apua tarvitaan vain ajoittain, olisi järkevintä järjestää se joustavasti ilman hankalaa byrokratiaa. Se tarkoittaisi palvelun ostamista järjestöiltä, jotka ovat jo tuttuja majoituksen tarvitsijoille.

Ensi talven pakkaset eivät saa enää tulla kaupungille yllätyksenä.

Laura Nordström, Hannu Tuominen ja Tuomas Tuure
Vihreät sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet

Suojellaan Vartiosaari

Vartiosaari (CC by FunPhotoFan)

Otamme kaupunginhallituksessa tänään kantaa Vartiosaaren suojeluun. Museovirastoon esittänyt saaren suojelemista rakennusperintölain nojalla.

Vartiosaari on ainutlaatuinen luonto- ja kulttuuriympäristö. En kannata Vartiosaaren rakentamista asuinnoiksi. Vartiosaari on säilynyt luontoarvoiltaan hienona ja se muodostaa tärkeän osan Helsingin metsäistä verkostoa. Saarella on mahdollisuuksia vielä nykyistä parempaan virkistyskäyttöön ja lähelle rakentuvien isojen kaupunginosien luontokohteena kehittymiseen. Tämän vuoksi teen tänään kaupunginhallituksessa muutosesityksen Vartiosaaren luonto- ja virkistyskäytön puolesta.

Vartiosaari  ja sen suojelu ei kuitenkaan ole millään tavalla yksinkertainen asia.

Helsinkiin tarvitaan asuntoja uusille asukkaille. Kannatan täydennysrakentamista lämpimästi silloin, kun se tehdään hyvin. Esimerkiksi Raide-Jokeri tiivistää myös esikaupunkeja merkittävästi. Raide-Jokerin lähellä asuvana pirkkolaisena ajattelen, että myös omilla takapihoilla on hyväksyttävä, että kasvava kaupunki tiivistyy ja parempi joukkoliikenneyhteys tarkoittaa samalla myös lisää asukkaita.

Kävimme toissa kesänä vihreän valtuustoryhmän kanssa Vartiosaaressa. Ennen tutustumista saaren luontoarvoihin ja historiaan minäkin pidin mahdollisena, että sinne voitaisiin rakentaa asuntoja.

Vartiosaari on kuitenkin aivan omanlaisensa: ilman siltaa sen luonto ja huvila-alue on säilynyt eristyneisyydensä vuoksi lähes koskemattomana. Saaren keskellä kohoaa sen nimen mukaiset kalliot, joista on vartioitu Helsinkiin tulevia laivueita viikinkiajoilta lähtien. Tehokas rakentaminen tuhoaisi kokonaisuuden, joka koostuu huviloista, pelloista ja metsiköistä.

Huomioiden Vartiosaaren museaaliset arvot, luonnonsuojelulliset arvot ja virkistyskäytön mahdollisuudet kokonaisuudessaan, saaren suojeleminen on perusteltua.

Vartiosaarta tulisi kehittää asuinrakentamisen sijaan kaikkien helsinkiläisten luonto-, virkistys- ja kulttuurialueena. Vartiosaari olisi vetovoimainen kohde myös turisteille. Laaja virkistyskäyttö olisi mahdollista, kun kulkuyhteyksiä saareen parannettaisiin sillan ja vesiliikenteen avulla.

Sanna Vesikansa
kaupunginhallituksen jäsen

VesikansaSannaVIHR_Helsinki

 

Pormestari Helsinkiin - kysymyksiä ja vastauksia

Helsingissä suunnitellaan pormestarin valitsemista nykyisen kaupunginjohtajan tilalle. Vihreät ovat kannattaneet siirtymistä pormestarimalliin jo pitkään. Nyt muutoksen taakse ovat lähteneet monet muutkin puolueet. Samalla Helsingin hajanaista organisaatiota selkeytetään siirtymällä yhtenäisempiin toimialoihin.

Tässä joitakin yleisiä kysymyksiä muutoksesta ja vastauksiamme niihin.

Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet?

Tavoitteena on muuttaa kaupungin hallinto demokraattisemmaksi, avoimemmaksi ja toimivammaksi.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti vaalikauden alussa 2013 Vihreiden esityksestä, että kaupungin johtamisjärjestelmä uudistetaan. Tavoitteiksi uudistukselle asetettiin, että kunnallisvaalitulos heijastuu nykyistä paremmin kaupungin johtoon, demokraattinen päätöksenteko ja sen vaikuttavuus paranee ja että kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen rooli vahvistuu kaupungin johtamisessa.

Miksi Vihreät kannattavat uudistusta?

Vihreät ovat tavoitelleet pormestarimallia Helsingissä jo pitkään. Pormestarimalli tekee kaupungin päätöksenteosta avoimempaa, demokraattisempaa ja selkeämpää. On avoimempaa, että poliittisista virkanimityksistä luovutaan ja on demokraattisempaa, että kaupungin johto vastaa valtuuston voimasuhteita ja nimitetään yhdeksi valtuustokaudeksi kerrallaan.

(lisää…)