Blogi

Vihreät luottamushenkilöt ja aktiivit kertovat blogissa ajankohtaisia kuulumisia helsinkiläisten arjesta ja kunnallispolitiikasta.

Käyttöhuoneita ja inhimillisempää huumepolitiikkaa

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt Kati Juvan aloitteesta selvittää mahdollisuutta kokeilla turvallisia huumeidenkäyttöhuoneita. Suonensisäisten huumeiden käyttäjät piikittävät aineita joka tapauksessa. On kaikkien etu, että se tapahtuu turvallisesti. Käyttöhuoneissa on tarjolla puhtaita välineitä ja henkilökuntaa neuvomassa hygieniassa ja pistostekniikassa sekä antamassa ensiapua yliannostustilanteissa. Virustautien testausta ja tietoa riippuvuuden hoidosta tulee myös tarjota.

On pelätty rauhattomuuden ja huumekaupan lisääntymistä valvotun käytön myötä. Toiminta koetaan myös moraalisesti ongelmallisena huumeiden käytön tukemisena. Tutkimusten mukaan käyttöhuoneet eivät lisää lähialueiden järjestyshäiriöitä, kunhan työntekijät ja järjestyksenvalvojat kiertävät alueella. Monin paikoin työntekijät ja käyttäjät myös siistivät ympäristöä.

Näyttöä on myös siitä, että käyttöhuoneet vähentävät huumeiden käyttöön liittyvää sairastamista ja kuolleisuutta. Käyttöhuoneisiin hakeutuvat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat käyttäjät, joita on vaikea tavoittaa muuten. Käyttöhuoneet vähentävät likaisten neulojen päätymistä puistoihin ja leikkipaikkoihin ja pitävät julkiset vessat viihtyisämpinä, kun huumeidenkäyttäjien ei tarvitse piikittää näissä.

On tärkeää varmistua siitä, että oikeudelliset näkökulmat huomioidaan toiminnassa. Myös neulojenvaihto herätti toiminnan aloittaessa kysymyksiä laillisuudesta, mutta nyt toimintaa pidetään yleisesti tarpeellisena.

On aika siirtyä tuomitsevasta huumepolitiikasta haittoja vähentävään toimintaan. Huumeriippuvuus tulee nähdä sairautena eikä rikollisuutena. Pelkät käyttöhuoneet eivät tietenkään riitä. Tarvitaan myös esimerkiksi mahdollisuus testata aineita, jotta yliannostuksilta vältyttäisiin, ja huumeriippuvuuden hoidon kehittämistä.

Me vihreät olemme sitoutuneet huumeiden käyttäjien tukemiseen ja haittoja vähentävään politiikkaan. Onko Suomi vihdoin tähän valmis?

Kati Juva
Hannu Tuominen
Helsingin vihreiden sote-lautakunnan jäseniä

Helsinki vakinaistaa pienten koululaisten maksuttoman aamupäivätoiminnan

Ajatus pienten koululaisten aamupäivätoiminnasta lähti liikkeelle keskustelusta helsinkiläisten yksinhuoltajien kanssa. Kävi ilmi, että monelle vuorotyötä tekevälle yksinhuoltajalle työssä käyminen olisi hyvin hankalaa, mikäli 1. tai 2. luokkalainen lapsi pitäisi jättää yksin kotiin varhain aamulla. Kaikki pienet koululaiset eivät vielä selviä yksin kotona, ja mikäli perheellä ei ole tukiverkostoa, jää lapsen hoitaminen ennen koulun alkamista vanhemman vastuulle. Jos perheen taloudellinen tilanne ei salli hoitajan palkkaamista aamuihin, vaikuttaa se automaattisesti työnteon mahdollisuuksiin. Tilanne ei kosketa ainoastaan yksinhuoltajia, vaan hyvin monia perheitä, joissa vanhemmat aloittavat työnteon paljon ennen lasten koulupäivän alkua.

Selvitin koulujen aamupäivätoiminnan järjestämistä syksyllä 2016 ja vastaukseksi sain, ettei sitä tarjota ollenkaan kaupungin omissa kouluissa. Budjetin lähetekeskustelussa 3.2.2016 esitin huoleni lapsiperheiden kotipalvelun tilanteesta ja samassa yhteydessä toivoin budjettiin rahoitusta aamupäivätoiminnan kokeilulle. Vihreät saivat tämän tavoitteen budjettineuvotteluissa läpi ja aamupäivätoiminta päätettiin pilotoida lukuvuonna 2017-2018. Kokeilun aikana lasten huoltajille teetettiin laaja kysely aamupäivätoiminnan hyödyllisyydestä ja siihen osallistumisesta.

Kokemukset aamupäivätoiminnasta ovat olleet hyviä: 15 % Helsingin pikkukoululaisista on osallistunut aamupäivätoimintaan ja palvelu on koettu erittäin hyödylliseksi. Kokeilun aikana todettiin, että vuosittainen kustannus jää noin 0,3 miljoonaan euroon eli varsin maltilliseksi.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsitteli aamupäivätoiminnan jatkoa kokouksessaan 29.5.2018 ja päätti vakinaistaa toiminnan osaksi lapsen toiminnallisen koulupäivän kokonaisuutta. Lapsivaikutuksia arvioitiin seuraavasti: ”Aamupäivätoiminta vähentää lasten yksinoloa aamuisin sekä lisää lasten turvallisuuden tunnetta. Toimintaan osallistuminen mahdollistaa yhteisleikin ja rakentaa kaverisuhteita ja myönteisten vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Lapsille järjestetty aamupäivätoiminta tukee omalta osaltaan perheiden arjen ja työelämän yhteensovittamista.”

Tämä päätös on hieno ja tukee erinomaisesti Vihreiden tavoitteita helpottaa helsinkiläisten lapsiperheiden arkea ja edistää lasten hyvinvointia. Vihreät pitävät myös palvelun maksuttomuutta merkittävänä ja tasa-arvoa lisäävänä tekijänä.

Johanna Sydänmaa

Kaupunginvaltuutettu, vihreät

Helsinki vauhdittaa sisäilmakorjauksia ja palkkaohjelmaa, koulutukseen tarvitaan lisää rahaa

Helsingin uusi budjettiraami ensi vuodelle on hyväksytty. Lisäsimme rahaa peruspalveluihin, mutta erityisesti kouluihin ja päiväkoteihin tarvitaan lisäpanostusta syksyn budjettineuvotteluissa.

Me Vihreät nostimme jo viime syksynä tämän vuoden budjettirahoista päätettäessä, että varhaiskasvatuksen huutavaan henkilökuntavajaukseen on löydettävä ratkaisu. Aloitteestamme sovittiin, että Helsingissä käynnistetään prosessi, jolla varmistetaan varhaiskasvatuksen työntekijöiden määrä ja pysyvyys. Helsingin palkkojen on oltava niin kilpailukykyisiä, että tänne halutaan tulla töihin. Ongelmia työntekijöiden houkuttelussa on ollut erityisesti naisvaltaisilla aloilla, kuten päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Laadukkaiden palveluiden turvaaminen vaatii, että meillä on riittävästi motivoituneita ja osaavia tekijöitä.

Nyt asia etenee: Helsinki tekee kattavan kartoituksen henkilöstön ja henkilöstöryhmien palkkaukseen liittyvistä keskeisistä kehittämistarpeista. Tämä selvitys ulotetaan koskemaan laajasti kaupungin kaikkia työntekijöitä. Selvityksen pohjalta valmistellaan kaupungille pidemmän aikavälin palkkaohjelma.

Kaupunkilaisten luottamusta on nakertanut myös erityisesti koulujen ja päiväkotien kunto. Sovimme, että kun budjetti etenee lautakuntien käsittelyyn, koulujen, päiväkotien ja muiden tilojen korjausinvestointien tilanne arvioidaan huolellisesti.  Mikäli toimet vaikuttavat sisäilmakorjausten näkökulmasta riittämättömiltä, Helsingin investointiohjelmaa voidaan tarvittaessa päivittää ja näin vauhdittaa päiväkotien ja koulujen korjauksia. Hyvä!

Budjettiraamiin tehtiin jonkin verran muutoksia, kun lisäsimme rahaa sosiaali- ja terveystoimialan, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan käyttöön. Kaikkia kysymyksiä ei kuitenkaan saatu vielä ratkaistua. Helsingin ensi vuoden täsmällisestä budjetista budjetista päätetään syksyllä, ja tässäkin vaiheessa aiomme torjua eriarvoisuutta ja puolustaa helsinkiläisten palveluita: kouluja, päiväkoteja, kirjastoja, neuvoloita ja terveysasemia.

Meidän Helsingissämme jokaisella on mahdollisuus laadukkaaseen kasvatukseen ja koulutukseen. Haluamme kaupungin huomioivan, että palveluita riittää jokaiselle kasvavassa kaupungissa.

Otso Kivekäs
Valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

Vihreät varhaiskasvatuspäivänä: Helsinki tarvitsee lastentarhanopettajia

Tänään vietetään valtakunnallista varhaiskasvatuspäivää. Me Vihreät haluamme kiittää koko varhaiskasvatuksen henkilökuntaa siitä hyvästä työstä, jota he lapsiemme hyväksi tekevät.

Helsinki on kaupunki, joka säilyttää kaikkien lasten oikeuden päivähoitoon ja pieniin ryhmäkokoihin, ja toimii edelläkävijänä ja esikuvana monelle muulle kaupungille toimia samoin. Me haastamme hallituksen koulutuksesta ja sivistyksestä leikkaavan linjan. Meidän jälkeemme moni muukin kaupunki nousi puolustamaan lasten oikeutta varhaiskasvatukseen. Olemme ylpeitä siitä, että kun Helsinki päätti syksyllä 2016 ryhtyä selvittämään maksuttoman varhaiskasvatuksen käyttöönottoa, Suomen hallitus ilmoitti myöhemmin selvittävänsä itse myös maksuttomuutta. Sama hallitus, joka oli vain vuotta aiemmin tehnyt esityksen päivähoitomaksujen korottamisesta. Sekin esitys peruttiin, kun kaupungit – Helsinki etunenässä – kieltäytyivät ottamasta korotuksia käyttöön. Maksuton varhaiskasvatus aloitetaankin Helsingissä ensi syksynä viisivuotiaista lapsista.

Lastentarhanopettajat ja muu päiväkodin henkilöstö tekevät arvokasta työtä joka päivä. Samaan aikaan uusi varhaiskasvatuslaki on lisännyt työn tavoitteellisuutta ja vaativuutta. Helsinki kasvaa vauhdilla, ja varhaiskasvatukseen osallistuu Helsingissä vuosi vuodelta enemmän lapsia. Samaan aikaan pula työntekijöistä on huutava. Helmikuussa 355 lastentarhanopettajan tai erityislastentarhanopettajan vakanssia oli täyttämättä tai sijaisella ei ollut pätevyyttä. Se on joka viides lastentarhanopettajan paikka Helsingissä. Tämä on kestämätön tilanne.

Vihreille on tärkeää, että täällä annettava varhaiskasvatus on laadukasta ja antaa parhaat mahdolliset lähtökohdat tämän kaupungin jokaiselle lapselle. Varhaiskasvatuksen laadun ja työntekijöiden jaksamisen kannalta on kuitenkin valtava ongelma, ettei työntekijöitä ole riittävästi. Siksi viime syksynä tehtiin vihreiden aloitteesta Helsingin budjettiin kirjaus, että kaupungissa käynnistetään prosessi, jolla varmistetaan varhaiskasvatuksen työntekijöiden määrä ja pysyvyys Helsingissä. Tässä prosessissa on pystyttävä keskustelemaan myös lastentarhanopettajien palkoista.

Varhaiskasvatuksen merkitys on huomioitu myös Helsingin strategiassa, jossa tavoittelemme varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista. Eriarvoistumista vähentää erityisesti laadukas opetus ja varhaiskasvatus. Laadukas varhaiskasvatus on tehokas keino edistää lasten hyvinvointia, oppimista ja kouluvalmiuksia. Se takaa jokaiselle lapselle parhaat mahdolliset lähtökohdat koulupolun ensimmäisillä askelilla.

Kirjaus kestämättömän lastentarhanopettajavajauksen korjaamisesta on hyväksytty syksyllä. Nyt odotamme näkevämme siitä tuloksia. Helsinki on tähän sitoutunut.

Valtakunnallista varhaiskasvatuspäivää vietetään 15.3.2018

Emma Karin blogi Vihreiden budjettitavoitteesta

Huumeidenkäyttäjille tukea torjunnan sijaan

Olen tänään jättänyt valtuustoaloitteen siitä, että suonensisäisten huumeiden käyttäjille järjestettäisiin turvallinen tila, jossa he voisivat käyttää ja annostella huumeita. Tarjolla olisi myös puhtaita neuloja ja ruiskuja ja tarvittaessa terveydenhuollon ammattilaisten tukea.

Huumeiden käyttöön sisältyy merkittäviä terveysriskejä, ja osaa voidaan vähentää huolehtimalla välineiden puhtaudesta ja tilojen turvallisuudesta ja hygienisyydestä. Lisäksi yleisissä käymälöissä ja vastaavissa tiloissa huumeita piikittävät voivat aiheuttaa järjestyshäiriöitä ja haittaa muille. Esimerkiksi Kelan Malmin toimiston vessa on jouduttu ajoittain sulkemaan tämän ongelman vuoksi.

Maailmalla on hyviä kokemuksia turvallisista huumeiden käyttöpisteistä. Niiden avulla on mahdollista vähentää suonen sisäisten huumeiden aiheuttamia terveysriskejä käyttäjille ja samalla suojella muuta väestöä käyttöön liittyviltä lieveilmiöiltä.

Kati Juva
Kaupunginvaltuutettu

Aloite:

Suonensisäisten huumeiden käyttö aiheuttaa sekä terveydellisiä että sosiaalisia ongelmia käyttäjilleen. Terveysriskit lisääntyvät merkittävästi, kun käytetään likaisia neuloja ja piikitystilat ovat epähygieenisiä, pimeitä ja kylmiä. Sosiaaliset riskit liittyvät toisaalta rikollisuuteen, toisaalta mahdolliseen häiriökäyttäytymiseen. Huumeiden käyttäjät tarvitsevat matalan kynnyksen palveluita, mistä Helsingin neulanvaihtopisteet ovat hyvä esimerkki. Kuitenkin helpon hoitoon pääsyn ja inhimillisen kohtelun sijaan suonensisäisten huumeiden käyttäjille tarjotaan usein kieltoja ja kylmää kättä. Muualla Euroopan suurkaupungeissa on saatu hyviä kokemuksia avoimesta klinikasta, josta käyttäjät voivat terveydenhuoltohenkilökunnan valvonnassa ja puhtailla välineillä piikittää omia aineitaan. Näin on kyetty vähentämään paitsi likaisten välineiden ja piikitystilojen aiheuttamaa infektioriskiä, myös alkuperältään ja koostumukseltaan epämääräisten aineiden aiheuttamaa vaaraa. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingin kaupunki selvittää mahdollisuutta avata avoimia ja valvottuja huumeiden käyttöön tarkoitettuja tiloja. Näin saataisiin huumeriippuvaisille lisää tukea ja samalla voitaisiin vähentää niitä haittoja, joita piikittäminen esimerkiksi julkisissa wc-tiloissa aiheuttaa muulle väestölle.

Kolme syytä, miksi aktiivimalli tulee kumota

Poliittiset mielenilmaukset ihmisten eriarvoistavaa kohtelua vastaan ovat oikeutettuja. Tässä on kolme syytä miksi aktiivimalli tulee kumota:

1. Perusturva on jo valmiiksi liian matala ja siksi siihen kohdistuvat leikkaukset ovat tuomittavia

Niin työmarkkinatuki kuin toimeentulotukikin ovat liian matalalla tasolla työttömien työkyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Pitkittyneenä liian matalan perusturvan varassa elävien mahdollisuus työllistyä heikkenee merkittävästi vähävaraisuuden johdosta. Jos ihmisen voimavarat kuluvat jo pelkästään vähävaraisuudesta ja byrokratiasta selviytymiseen, ei aktiivimallin leikkuri aiheuta muuta kuin entistä syvempää työkykyä heikentävää ahdinkoa.

Lisäksi työmarkkinatuen matalasta tasosta johtuen suuri osa tuen saajista joutuu täydentämään turvaansa toimeentulotuella. Vaikka työtön asuessaan pääkaupunkiseudulla on työllistymismahdollisuuksien kannalta alueellisesti etuoikeutettu, on Helsingin asumisen kalleus myös yksi suurimmista tekijöistä toimeentulotukikatiskaan joutumisessa. Ja koska toimeentulotukea ei ole suunniteltu pysyväksi tukimuodoksi, ei sitä ole myöskään päivitetty vastaamaan nykypäivän sosiaaliturvatarpeita, esimerkiksi työnteon suojaosalla.

Aktiivimallin leikkuri tulee tiputtamaan lisää vaikeasti työllistyviä toimeentulotuen piiriin ja tämä vaikeuttaa entisestään heidän työllistymistään. Helsingissä olisi erinomaiset mahdollisuudet pilotoida monimuotoisia ei-kokopäiväisiä työhankkeita, jos vain nykyinen sosiaaliturvamme puhuisi samaa kieltä dynaamisen työmaailman kanssa. Sen vuoksi lähtökohtaisesti kaikki lainsäädäntö mikä lisää viimesijaista eli toimeentulotuen käyttöä muiden tukimuotojen sijaan, on paitsi eettisesti kyseenalaista, niin myös kansantaloudellisesti huonoa politiikkaa.

 
2. Työttömyys ei ole rikollista ja työtön ansaitsee kunniakkaan, aikuismaisen kohtelun siinä missä kaikki muutkin

Hyvä lainsäädäntö kohtelee ihmisiä reilusti ja yhdenvertaisesti, aktiivimalli ei tee kumpaakaan. Tämä oli hallituksella tiedossa jo ennen lain hyväksymistä mutta jostain syystä hallituksen pitkä linja on ollut olla välittämättä lainvalmisteluihin kohdistetuista huolista. Koska työttömien tilanteet vaihtelevat laidasta laitaan, on huonoa ja välinpitämätöntä lainvalmistelua tehdä velvoittava laki, joka ei ota ihmisten yksilöllisiä elämäntilanteita huomioon. Työttömät ansaitsevat tulla kohdelluksi kunnioituksella niin lainsäätäjän kuin viranomaisenkin puolelta, mutta aktiivimalli ei tätä periaatetta noudata.

Viranomaisvalvonnan ja kurinpitotoimenpiteiden lisääminen ja niiden maskeeraaminen positiivisilta kuulostavin termein on ihmisiä aliarvoivaa, ylhäältä käskettyä kyykytystä. Ihmisillä tulee olla oikeus ja vapaus vaikuttaa omaan elämäänsä, oli yksilö kuinka riippuvainen sosiaaliturvasta tahansa. Työttömyys ei koskaan vähennä tai poista näitä perusvapauksia. Työttömien itsemääräämisoikeuden rajoittaminen kiusaamismielessä ei ole vain moraalisesti väärin, vaan myös työkykyä ja työmarkkinoiden toimivuutta heikentävää.

 

3. Aktiivimalli ei uudista tai helpota raskasta sosiaaliturvajärjestelmää, vaan päinvastoin luo lisää byrokratiaa ja valvontaa jo valmiiksi rikkinäisen systeemin sisälle

Samaan aikaan kun perustulokokeilu nostaa ihmisiä yrittäjyyteen ja inspiroi innovatiiviseen, uuden ajan toimeliaisuuteen, on aktiivimalli negatiivisella valvonnan ja byrokratian lisäämisellään tämän täysi vastakohta. Me tarvitsemme Suomeen sosiaaliturvaremontin, jonka moottorina toimii positiivinen kannustus ja ihmisten yksilöllisiä vahvuuksia ja mahdollisuuksia esiin nostava perustulo. Aktiivimalli on jo syntyessään vanhentunut laki ja tämä kuvastaa hyvin hallituspuolueiden kyvyttömyyttä hahmottaa tavallisten ihmisten tarpeita ja toiveita.

Koska työttömät ovat niin moninainen joukko ja aktiivimalli ei ota tätä huomioon, tuo se tullessaan monia yhteensopivuusongelmia tavallisen työttömän arkeen. Osatyökykyisyys, lapsiperhearki, rahattomuus, opiskelu, masennus tai muut elämäntilanteisiin tai terveyteen liittyvät asiat eivät taivu aktiivimallin vaatimuksiin. Tämä aiheuttaa kohtuuttomuutta ja epätasa-arvoista kohtelua.

Varsinkin syrjäytymisvaarassa olevat kouluttamattomat nuoret ovat riskiryhmässä kadota syvemmälle tavoittamattomiin kun aktiivimalli tarjoaa heille vain lisää pakkoa ja epäonnistumista ilman resursseja aitoon yksilölliseen tukeen jota he herkässä elämäntilanteessaan kipeästi tarvitsisivat. Syy miksi esimerkiksi etsivä nuorisotyö niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa on niin tehokasta, on se että siinä nuori kohdataan ihmislähtöisesti, yksilönä. Ja kun ihminen kohdataan, häntä kuunnellaan.

Milo Toivonen
Helsingin Vihreiden varapuheenjohtaja

Helsinki saa nykytaidebiennaalin saaristoon

 

 

 

 

 

 

 

Tein aloitteen merellisen taidekeskuksen perustamisesta toisen Vihreän valtuutetun Johanna Sydänmaan kanssa maaliskuussa 2017 ja nyt se on toteutumassa!

Helsingin saaristoon perustetaan kansainvälinen nykytaiteen biennaali, joka on kesäaikaan auki kaikille. Suunnitteilla on ison mittakaavan tapahtuma joka toinen vuosi. Ensimmäinen näyttely avautuu vuonna 2020.

Tukholman lähistöllä sijaitsevan Artipelag innoitti meitä tekemään aloitteen. Helsingissä on hieno saaristo, joten mietin, miksei meillä ole tällaista? Artipelag on merellinen taidekeskus, joka yhdistää upean luontoon sulautuvan arkkitehtuurin ja taiteen ja on rauhallinen paikka, jossa mieli lepää. On upeaa, että idea toteutuu Helsingin omaan tyyliin ja saaristo avautuu yhä enemmän kaikille, kun Vallisaareen ja Kuninkaansaareen saadaan kesäisin nykytaiteilijoiden teoksia ja tapahtumia. Helsingin kaupungin taidemuseo HAM on tehnyt todella hienoa työtä jo tässä vaiheessa.

Vallisaari. Kuva: Anna Autio.

Saaristo ei sulkeudu harvojen käyttöön, kun on syitä mennä, kokea ja palveluita tarjolla. Helsingin taidebiennaalilla on merkittävä matkailupotentiaali. Venetsian taidebiennaali on tunnetuin vastaava taidetapahtuma ja vetää yli 600 000 kävijää.

Biennaali tarjoaa alustan, joka elää, pöhisee ja vaikuttaa moneen suuntaan. Taide, luonto ja matkailu yhdistyvät varmasti. Kiitos kaikille asiaan myötävaikuttaneille.

Aloite: https://www.hel.fi/…/530F59C2-FC5F-C271-8752-5ADB…/Liite.pdf

Mari Holopainen
Kaupunginvaltuutettu

Nuorten maksuton ehkäisy Helsinkiin!

Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee huomisessa kokouksessaan maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille nuorille. Valtuustoaloitteeni allekirjoitti kesäkuussa yhteensä 46 valtuutettua lähes kaikista puolueista. Sekä sosiaali- ja terveyslautakunta että kaupunginhallitus esittivät syksyn aikana nuorten maksuttoman ehkäisyn laajentamista. Todennäköisesti valtuustossa tästä kuitenkin vielä äänestetään.

Jos valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen esityksen, niin jatkossa kierukka tai ehkäisykapseli on aina alle 25-vuotiaalle maksuton. Nämä pitkäaikaiset ehkäisimet ovat kaikkein luotettavimpia käytössä ja tehokkaimpia vähentämään abortteja. Hormonaalisen vaihtoehdon tilalle nuori voi valita myös kuparikierukan. Lisäksi ehkäisypillerit ja ehkäisyrenkaat tarjotaan nuorelle maksutta yhden vuoden ajaksi. Varsinkin ehkäisyn aloituksessa on tärkeää tarjota monia erilaisia vaihtoehtoja.

Maksuttomalla ehkäisyllä vähennetään abortteja

Olen lääkärin työssäni keskustellut monen aborttilähetettä hakevan potilaan kanssa, kohdannut heidän läpikäymänsä tunteet ja katsonut heidän kanssaan eteenpäin. Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan ei-toivottua raskautta. Maksuttoman ehkäisyn hyödyt pitääkin nähdä kokonaisvaltaisemmin kuin pelkkinä euroina aborttien kuntalaskutuksessa. Erityisesti toistuvia raskaudenkeskeytyksiä täytyy saada vähennettyä, ja niiden osuus on kasvanut viime vuosina. Kaupunginhallituksen esityksessä abortin jälkeen pitkäaikainen ehkäisin olisi aina maksuton iästä riippumatta, ja samoin riskiryhmille eli muun muassa päihdehuollon asiakkaille tarjottaisiin kierukka tai kapseli maksutta.

Kondomijakelua ja neuvontaa lisätään

Seksitautien torjunta on äärimmäisen tärkeä osa maksutonta ehkäisyä. Vastuun ehkäisystä tulee jakautua kaikille sukupuolille, ja ehkäisyneuvontaa tulee tarjota tasavertaisesti sukupuolesta riippumatta. Kaupunginhallituksen esityksessä kondomijakelua lisätään selvästi terveydenhuollossa, kouluissa ja nuorisotaloilla, ja neuvontaa on tarjottava mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Helsinki on aiemmin hankkinut kondomeja alle 5000 eurolla vuodessa, joten jakelun moninkertaistaminen tule kaupungille kalliiksi.

Vantaalla ehkäisyn maksuttomuutta on laajennettu, ja abortit ovat vähentyneet viime vuosina. Maksuton ehkäisy etenee tällä hetkellä monessa Suomen kunnassa. Esimerkiksi Rovaniemellä on tämän vuoden alusta lähtien tarjottu kaikki ehkäisymuodot maksutta alle 25-vuotiaille. Helsinki on nuorten kaupunki – seksuaaliterveyteen panostaminen on pitkäjänteistä ennaltaehkäisyä ja vähentää nuorten välistä eriarvoisuutta.

Reetta Vanhanen
kaupunginvaltuutettu
lääkäri

Valinnanvapauslaki mietittävä uusiksi

Apulaispormestari Sanna Vesikansa kaupunginvaltuustossa 13.12.2017

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa

Arvoisa puheenjohtaja,
hyvät valtuutetut,

Käsittelyssämme on Helsingin lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Hallituksen sote-uudistuksella on kaksi poliittisesti valittua päälinjaa. Näistä toinen ovat maakunnat, joista arvoisa pormestarimme on esittänyt julkisuudessa riittävän määrän aiheellista kriiikkiä ja lisäksi nyt käsittelyssämme oleva hallituksen valitsema valinnanvapausmalli.

Minkälaisen vastauksen lausuntomme antaa valitulle mallille? Valinnanvapaus näin toteutettuna ei toimisi. Esityksestä voi kyllä poimia osia, jotka voisivat toimia, mutta kokonaisuus ei pysy kasassa.

Julkisuudessa on tällä kuulemiskierroksella paljon puhuttu erikoissairaanhoidon asiakasseteleistä. Esimerkiksi kiireettömässä leikkaustoiminnassa jaettaisiin asiakasseteleitä.

Ongelmaksi muodostuu se, että julkisella puolella joudumme kuitenkin jatkossa pitämään yllä päivystystä ja muuta kapasiteettia. Nyt tätä toimintaa ylläpitävä toiminta yritetään siirtää terveysalan firmoille. Linjamme on tämän suhteen luonnollisesti kriittinen kuten esimerkiksi HUS:n ja on alkanut kuulostaa siltä, että hallituskin on tätä kritiikkiä jo kuullut.

Julkisuudessa on tällä kertaa puhuttu turhan vähän perustason suoranvalinnan aiheuttamista ongelmista. Hallitus on joutunut muuntamaan ehdotustaan tällä puolella huomattavan paljon. Aiemmista palvelukokonaisuuksista on karsittu suuri osa palveluista pois. Jäljellä on oikeastaan terveyskeskus ja niukasti sosiaalipalveluihin neuvontaa, jonka rooli ja yhteys varsinaisiin sosiaalipalveluihin on hyvin epäselvä.

Helsingissä tehdään sote-palveluita eri perspektiviillä. Me haluamme ottaa koppia entistä paremmin paljon tukea tarvitsevista. Tämä on paitsi oikein myös kustannustehokasta, sillä muuten perusterveiden ihmisten flunssat eivät juuri järjestelmäämme rasita vaan haasteita ja kustannuksia tuottavat enemmän apua ja tukea tarvitsevien ihmisten palvelut.

Lakiesitys pakottaa maakunnat järjestämään perustason palvelut tietyllä kaavamaisella tavalla ja jopa säädellään minkälaisia erikoissairaanhoidon aloja sote-keskuksissa on oltava. Emme saisi jatkossa itse päättää, minkälaisissa kokonaisuuksissa palveluita tarjotaan. On vaikeaa nähdä, että näin jähmeästä asian järjestelystä olisi hyötyä muille kuin suurille terveysyrityksille.

Lausuntomme ei ole pelkästään negatiiviinen. Näemme, että lakiluonnos pääosin edistäisi toimintatapojen muutosta ja uusien palveluinnovaatioiden käyttöönottoa. Mahdollisuuksiakin siis on, vaikkakin on hyvä huomata, että integraatioon liittyviä innovaatioita on turha odottaa mallin kanssa.

Yksi sote-uudistuksen alkuperäisistä tavoitteista oli selkiyttää sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta ja hillitä kustannusten kasvua. Jokaisella maakunnalla on käytössään vain tietty määrä rahaa. Tämä tarkoittaa, että yhden järjestelmän osan kallistuessa, täytyy rahat kaivaa jostain muualta. Suomesta on vaikea löytää asiantuntijaa, joka ei olisi varoittanut esitetyn mallin kasvavista kustannuksista sekä perustasolla että erikoissairaanhoidossa. Ongelma pelkästään toisessa aiheuttaisi siis koko sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kriisin.

Oma mielipiteeni on, että olisi helsinkiläisten etu, että hallitus miettisi valinnanvapauslainsäädännön uusiksi. Suurimmassa osassa asioita maakunnat tietävät itse ihan hyvin, mille palvelulle löytyy toimivat markkinat ja mille ei. Jos jotain pakkoa kilpailun avaamiseen kuitenkin haluttaisiin, voitaisi sitä tehdä valtakunnallisesti sitten, kun maakunnat on saatu toimimaan vakaasti ja tehokkaasti. Samalla kannattaisi luoda listaa palveluista, joita ei pidä parhaiden asiantuntijoiden tiedon perusteella siirtää markkinoiden armoille.

Sote-uudistus kannattaisi tehdä kunnolla, mutta nyt sitä tehdään väärin. Uudistuksen keskiössä tuntuvat olevan alan yritykset ihmisten sijaan. Eihän sen näin pitäisi olla.

Kiitän erittäin hyvästä pohjasta kaupungin viranhaltijoita. Liisäksi kiitän asiaan hyvin perehtynyttä sosiaali- ja terveyslautakuntaa, joka ei säästellyt itseään lausunnon muokkaamisessa. Muutoksia tuli reilu pino matkalla, mutta nyt lausunnon kokonaisuus on hyvin hallittu ja looginen. Kiitos.

 

Helpotusta kahden kodin perheille

Yhä useampi lapsi asuu nykyään vuorotellen kahdessa eri kodissa. Järjestely on monelle eroperheelle hyvä vaihtoehto – lapset voivat viettää aikaa ja ylläpitää vahvaa suhdetta kummankin vanhempansa kanssa.

Ongelmia tulee kuitenkin siinä vaiheessa, kun perhe asioi viranomaisten kanssa. Koska lapsella voi virallisesti olla vain yksi osoite, “epäviralliseen” kotiin on vaikeaa tai mahdotonta saada lapseen liittyviä julkisia palveluja tai tukia.

Ongelmia on tuottanut muun muassa esikoulu- ja koulupaikan valinta. Helsingissä on varsin tiukka linja, että lapselle osoitetaan ensisijaisesti paikka omasta lähikoulusta ja -esikoulusta. Tarkoitus on hyvä, sillä lähikouluperiaatteella pyritään muun muassa ehkäisemään asuinalueiden eriytymistä.

Kahden kodin perheessä koulumatka pitäisi kuitenkin saada sujumaan molemmista kodeista, eikä virallinen lähikoulu välttämättä ole toisen kodin kannalta käytännöllinen vaihtoehto. Periaatteessa kaupungilla on halukkuutta joustaa, mutta käytännössä monilla lapsivaltaisilla asuinalueilla koulut ovat niin täynnä, ettei sekaan mahdu yhtään lasta koulupiirin ulkopuolelta.

Moni on kysynyt minulta, mikseivät perheet yksinkertaisesti vaihda lapsen kirjoja toiseen kotiin ennen eskari- tai koulupaikan hakua. Asia ei ole ihan yksinkertainen juuri noiden mainitsemieni tukien ja muiden lapsen asuinpaikkaan sidottujen etuuksien vuoksi. Pienituloiselle vanhemmalle lapsilisä tai työttömyysturvan lapsikorotus voivat olla elintärkeitä, eivätkä lapseen liittyvät kustannukset katoa mihinkään, vaikka osoite muuttuu.

Lapsenhuoltolakia ollaan uudistamassa, ja lasten vuoroasumiselle on tulossa laissa virallinen asema. Mahdollisuutta kahteen osoitteeseen ei kuitenkaan ilmeisesti uuteenkaan lakiin ole tulossa.

Näistä syistä tein valtuustoaloitteen, jossa esitän, että vuoroasumisesta tehtäisiin oppilaaksioton peruste. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vanhemmat voivat hakea lapselleen lähikoulupaikkaa joko virallisen asuinpaikan tai toisen kodin alueelta. Varsin iso asia pienille eskareille ja koululaisille, joille monimutkainen koulumatka voi olla turhan iso haaste.

Aloitetta käsiteltiin tällä viikolla kasvatus- ja koulutuslautakunnassa. Virkamiesten luonnostelema kanta oli kielteinen, mutta lautakunta palautti lausunnon ja velvoitti virkamiehet valmistelemaan esityksen mukaisen mallin. Lisäksi hyväksyttiin esitys, että koulukyydit pitää hoitaa kahdesta kodista, jos lapsen asuminen eri vanhempien luona toteutuu ”ennalta tiedossa olevan säännön mukaisesti”.

Kahden kodin perheiden kannalta tilanne näyttää siis lupaavalta. Toivottavasti pian lapsen koulujärjestelyt voi ruksata yli stressaavien aiheiden listalta.

Kaisa Hernberg
Kirjoittaja on vihreä kaupunginvaltuutettu sekä kolmilapsisen uusperheen äiti.