Demokratiassa kaikki valta on peräisin kansalta. Yleisin muoto demokratialle on nykyään edustuksellisuus, jossa kansa äänestää edustajat päättämään asioista.

Helsingissä se ei kuitenkaan ole enää ainoa demokratian muoto: toissavuodesta alkane kaupunkilaiset ovat voineet tehdä suoraan ehdotuksia kaupungin rahankäytöstä ja suoraan äänestää niistä. Ehdotuksia tuli yli 1200, lopullisessa äänestyksessä toteutukseen pääsi 44, joita on nyt rakennettu.

Ensimmäisestä osallistuvan budjetoinnin kierroksesta on opittu paljon: että demokratia on aika työlästä. Että kamppailu äänistä voi saada likaisiakin piirteitä. Että rajat millainen hanke sopii äänestykseen ovat hankalia. Että on ärsyttävää kun yksi hanke vie kaikki alueen rahat. Ongelmista on koitettu oppia, ja osaan on nyt haettu ratkaisuja seuraavalle kierrokselle, joka alkaa tänä syksynä.

Laajemmin katsottuna demokratian ydin ei ole päätöksentekomalli, vaan kansalaiskeskustelu joka ohjaa päätöksiä: uudet ajatukset ja vaatimukset syntyvät kansalaisliikkeiden työnä ja julkisessa keskustelussa. Edustajat sitten edustavat näitä erilasia ideoita ja vievät niitä kohti toteutusta.

Osallistuvassa budjetoinnissa on nämä samat elementit. hankkeita ideoidaan, niitä lobataan ja mainostetaan ja kamppaillaan äänimääristä. Ääniä eivät vaan ole antamassa edustajat, vaan jokainen halukas kaupunkilainen 12-vuotiaista alkaen.

Osallistuva budjetointi on osa samaa demokraattista keskustelua, kuin muukin kaupungin toiminta. Ideoita, jotka ovat juuttuneet aiemmin kaupungin rattaisiin on saatu toteutukseen kaupunkilaisten äänestäminä. Ja toisaalta hankkeita jotka jäivät äänestyksessä rannalle on viety muuta kautta eteenpäin kaupungilla. Niin suorat äänestykset kuin valtuuston päätöksetkin ovat saman demokratian eri reittejä, joiden kautta kaupunkilaisten toiveet muotoutuvat konkreettiseksi todellisuudeksi.

Osallistuva budjetointi tuo lisää välineitä kaupunkilaisille keskustella ja vaikuttaa kaupungin kehitykseen. Se vahvistaa avointa kansalaiskeskustelua, demokratian sielua.

Tänä syksynä jokainen helsinkiläinen voi taas jättää ehdotuksia osallistuvaan budjetointiin ja ensi vuonna äänestää. Jaossa on 8,8 miljoonaa euroa. Pieni osa kaupungin budjetista, mutta suuri summa monelle konkreettiselle hankkeelle.

Näin kansainvälisenä demokratiapäivänä on hyvä muistaa, että demokratia ei ole koskaan valmis tila, vaan prosessi jossa yhteisö hakee parasta tapaa sopia yhteisistä asioistaan.

Otso Kivekäs
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja