Etelä-Helsingin Merisatamanrannan ja Ehrenströmintien liikenteen väliaikaisjärjestelyt lopetetaan 14.8. Nyt on hyvä pysähtyä miettimään, mitä tästä pormestarin kävelykatukokeilusta voidaan oppia. Ainakin kaksi asiaa.

1. Sijainnilla on merkitystä

Kun toiveet eurooppalaisen kunnianhimoisesta, viihtyisyyttä lisäävästä kävelykatukokeilusta poikkeusaikoina typistyivät yhteen kadunpätkään kaukana ydinkeskustasta, meille vihreille alkoi olla selvää, ettei kokeilu tule onnistumaan. Kävelykatuja kannattaa toteuttaa siellä, missä ihmiset liikkuvat palveluiden äärellä, eikä Kaivopuiston alue ole tällainen. Alueella ei liiku tarpeeksi ihmisiä arkiasioinnilla, vaan kyse on enemmän virkistysalueesta. Kävelykatua olisi ehdottomasti kannattanut kokeilla keskustassa, esimerkiksi Pohjois-Esplanadilla. Paikassa, josta löytyy riittävästi kahviloita, ravintoloita ja liikkeitä. Kävelykeskustaa tuleekin kokeilla nimensä mukaisesti keskustassa, ei sen liepeillä.

Oikein mietittynä viihtyisyys myös lisää asiointia. Dublinin tuoreessa kävelykatukokeilussa jo ensimmäiset viikot lisäsivät kauppiaiden myyntiä ja kaupunkilaisten tyytyväisyyttä reippaasti.

2. Kun asioita kokeillaan, kokeilut kannattaa toteuttaa hyvin

Senaatintorin terassia ja kävelykatukokeilua vertaamalla voi huomata helposti sen, että viihtyisyyttä saa lisää kun siihen satsataan tosissaan. Terassin suunnitelmat ovat huolella hiotut, ja se näkyy kävijämäärissä. Kukkaistutukset ja mietitty asettelu on houkutellut kävijöitä, kun taas ajoradalle asvaltin keskelle asetetut penkit ja punakeltaiset betoniporsaat synnyttävät vaikutelman rakennustyömaasta, eivät elävästä ja viihtyisästä paikasta, jossa haluaisi pysähdellä ja viettää aikaa. Parhaan tuloksen kokeiluista saa, kun ne tekee riittävän kunnianhimoisesti.

Mitä seuraavaksi kannattaa tehdä?

Keskustan kehittäminen on vihdoin saatava syksyllä vauhtiin. Jo tänä kesänä ehdotimme, että kävelykatua olisi voinut kokeilla ainakin Pohjois-Espalla. Katutilan vapauttaminen ihmisille ja terasseille elävöittäisi keskustaa ja houkuttelisi ihmisiä kivijalkaliikkeisiin ja kahviloihin. Viihtyisät puistot ovat myös tärkeitä keskustakävijöille.

Helsingin kaltaisen kaupungin ei kannata olla kaikkina vuodenaikoina samanlainen. Me emme itsekään tee samoja asioita heinäkuun helteillä ja marraskuun harmaudessa. Parkkipaikoille pystytetyt parklet-terassit ovat hyvä osoitus siitä, että sama paikka voi eri vuodenaikoina toimia hyvin eri tarkoituksissa. Kesäterassien lisäksi meillä voisi ensi kesänä hyvin olla kesäkävelykatuja. Vaikka Kaivopuiston kokeilu ei ollutkaan onnistunut, on tärkeää huomata että ylivoimainen enemmistö Kaivopuistonrannan reitiltä haastatelluista käyttäjistä (83%) toivoi, että Helsinki toteuttaa jatkossakin kokeiluja katutilan lisäämiseksi kävelylle ja pyöräilylle.

Vielä on aikaista sanoa, millaista poikkeuselämää elämme ensi kesänä. Helsingin kannattaa joka tapauksessa liittyä niiden edelläkävijäkaupunkien joukkoon, jotka tekevät kaduistaan viihtyisämpiä ja elinvoimaisempia.

Reetta Vanhanen
valtuustoryhmän puheenjohtaja