Suomessa on noin 30 000 työikäistä kehitysvammaista henkilöä, mutta vain noin 500–600 tekee varsinaista työsuhteista palkkatyötä. Helsingin kaupunki on itse työllistänyt vain 13 kehitysvammaista, ja tuetun työllistämisen palveluissa on noin 270 asiakasta.

Moni kehitysvammainen tekisi mielellään vähintään osa-aikaista palkkatyötä, kunhan se on yksilöllisesti räätälöityä. Kaupungilla, järjestöissä että yksityisellä sektorilla on paljon avustavia tehtäviä, jotka sopisivat myös kehitysvammaisille. Tässä voi käyttää työanalyysi-välinettä, jonka avulla työpaikolla tunnistetaan niitä tehtäviä, jotka sopivat tukea tarvitsevalle henkilölle.

Sote-lautakunta käsitteli aloitettani kehitysvammaisten työllistymisen parantamiseksi. Esillä oli monenlaisia keinoja tähän, ja lautakunta jämäköitti vielä ehdotuksia ja tavoitteita.

Työvalmennus

Kehitysvammaisten työllistämisessä ja työelämään valmentamisessa ja tukemisessa on työvalmennus ratkaisevassa asemassa. Työvalmentajien määrän riittävyys on varmistettava ja heitä on tarvittaessa palkattava lisää.

Palkkatuki myös eläkkeellä oleville

Yksi kehitysvammaisten työllistymistä vaikeuttava asia on kaupungin ja TE-toimistojen palkkatuen määräykset. Nykykäytännön mukaan palkkatukea voi saada ainoastaan pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen. Nämä työpaikat ovat myös pääsääntöisesti kokoaikaisia. Suurin osa kehitysvammaisista on eläkkeellä, ja monille sopii parhaiten osa-aikatyö. Näin he jäävät palkkatuen ulkopuolelle. Näitä säännöksiä on syytä muuttaa, ja luoda selvästi nykyistä enemmän myös osa-aikaisia työpaikkoja.

Työosuusrahan kehittäminen

Kehitysvammaiset, jotka eivät kykene palkkatyöhön, osallistuvat erilaiseen päiväkeskustoimintaan. Osassa näistä tehdään myös suorittavaa työtä, ja tätä tekeville maksetaan pientä työosuusrahaa. Tehdyn työn tuotannollinen arvo on vähäinen, mutta rahalla on näille ihmisille suuri merkitys. Kehitysvammaisten eläke on yleensä pieni ja raha koetaan tärkeänä kannustimena. Se mahdollistaa myös pieniä arjen iloja. Ongelmana on se, että työosuusraha on kovin alhainen (5–12 €/päivä), kaikki eivät tätä saa ja suurin osa rahasta menee päiväkeskuksen lounaan maksamiseen. Tätä järjestelmää on syytä kehittää nykyistä kannustavammaksi.

Vammaisjärjestöt mukaan kehittämiseen

Toimenpiteet vammaisten työllistymisen edistämiseksi, työvalmennuksen kehittämiseksi ja työpaikkojen räätälöimiseksi tulee tehdä yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa.

Näillä eväillä Helsinki toivon mukaan kykenee parantamaan kehitysvammaisten työllistymistä ja kannustamaan ja tukemaan riittävästi myös päiväkeskuksissa toimivia kehitysvammaisia.

Kati Juva
kaupunginvaltuutettu, sote-lautakunnan jäsen