Daily Archives: 22.2.2017

Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin!

Vihreät kaupunginvaltuutetut iloitsevat Helsingin Kansallisen kaupunkipuiston etenemistä. Kaupunginvaltuusto käsitteli tänään keskiviikkona vihreän kaupunginvaltuutettu Jarmo Niemisen aloitetta puiston perustamisesta Helsinkiin ja päätti lähteä selvittämään puiston perustamista. Niemisen aloitteen allekirjoitti kaikkiaan 54 Helsingin kaupunginvaltuuston 85 valtuutetusta.

“Helsinki on upea luonto- ja kulttuurimaisemien kaupunki. Meillä on Suomen vanhin ja monimuotoisin kaupunkiluonnon ja kulttuurialueiden verkosto. Helsingin metsiä on vaalittu nyt jo sadan vuoden ajan kansalaisten virkistysalueina, ei talousmetsinä. Helsinkiin on mahdollista luoda poikkeuksellisen upea kansainvälisesti kuuluisa kansallinen kaupunkipuisto, joka muodostuisi helsinkiläisen saariston ja merenrantojen, Vantaanjoen ja kaupunkipurojen, puistojen ja luonnonmetsien sekä monipuolisten kulttuuriympäristöjen muodostamasta yhtenäisestä verkostosta”, kertoo puheenvuoron kaupunginvaltuustossa pitänyt valtuutettu Jarmo Nieminen.

Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena – kaupunkilaisten olohuoneena. Puistoon voisi kuulua kaupunkimetsää, saaristoa, merenrantoja sekä ekologiset käytävät vanhoihin kulttuurimaisemiin ja -puistoihin ja merkittäviin rakennusperintökohteisiin.

“Yritimme saada Kansallisesta kaupunkipuistosta kirjausta jo yleiskaavaneuvotteluissa, mutta valitettavasti ehdotuksemme ei saanut kannatusta. Helsinki tarvitsee kansallista kaupunkipuistoa erityisesti siksi,”erityisesti siksi, että se tasapainottaa yleiskaavan tuomaa lisärakentamista. Se asettaa luontoalueiden ympärille selkeät rajat, jolloin on kaikille selvää, mitkä alueet jäävät kokonaan rakentamisen ulkopuolelle”, sanoo Helsingin Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs.

Suomessa kansallinen kaupunkipuisto on jo kahdeksassa kaupungissa. Helsingin kansallisesta kaupunkipuistosta on tehty useita aloitteita vuodesta 1998 alkaen. Uusinta aloitetta kannattaa kaupunginvaltuutettujen lisäksi myös 79 yhteisöä, joista 52 on Helsingin kaupunginosayhdistyksiä. Lisäksi tuhannet helsinkiläiset ovat allekirjoittaneet kuntalaisaloitteen puiston saamiseksi Helsinkiin. Puistoon sisältyvistä alueista päätetään tarkemmin valmistelun edetessä.

“Meri ja metsät, rannat, puistot ja niityt tarjoavat meille helsinkiläisille tervehdyttävän elinympäristön ja merkittävän tulevaisuuden vetovoimatekijän. Upea kantakaupunki kulttuurikohteineen, kulttuuripuistot ja kartanoalueet pitkin Helsinkiä, viheralueverkosto, hieno keskuspuisto, loistavat kulttuuri- ja luontoarvot omaava lähisaaristo ja puhdas ilma tekevät kaupungistamme upean ja ainutlaatuisen”, luettelee Nieminen.

Aloitteessa esitetään, että periaatepäätös puiston perustamisesta tehtäisiin Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan alla joulukuussa 2017, jolloin päätös liitettäisiin osaksi Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

“Puiston perustaminen olisi upea lahja pääkaupungiltamme koko 100-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle”, Nieminen iloitsee.

Lisätietoja:
Jarmo Nieminen, kaupunginvaltuutettu puh. 045 656 7542
Otso Kivekäs, valtuustoryhmän puheenjohtaja, puh. 044 333 6338

Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin

Helsingin kansallisesta kaupunkipuistosta on tehty useita aloitteita vuodesta 1998 alkaen. Uusimman aloitteen on allekirjoittanut meistä 54 valtuutettua. Sitä kannattavat myös 79 yhteisöä, joista 52 on Helsingin kaupunginosayhdistyksiä. Lisäksi tuhannet helsinkiläiset ovat allekirjoittaneet vastaavan kuntalaisaloitteen.

Perustamisselvityksen tarkoituksena on tuottaa taustatietoa kaupunginvaltuuston päätöksentekoa varten. Selvityksessä määritellään kansallisen kaupunkipuiston sisältö, tavoitteet ja suhde kaupunkirakenteeseen. Lisäksi siinä tarkastellaan rajausvaihtoehtoja ja puiston tuottamia hyötyjä ja haittoja. Selvityksen tekee kaupunki yhteistyössä asiantuntijoiden ja kaupunkilaisten kanssa.

Helsinki on upea luonto- ja kulttuurimaisemien kaupunki. Meillä on Suomen vanhin ja monimuotoisin kaupunkiluonnon ja kulttuurialueiden verkosto. Helsingin metsiä on vaalittu nyt jo sadan vuoden ajan kansalaisten virkistysalueina, ei talousmetsinä.

Nyt on aika tehdä puistosta perustamisselvitys. Helsinkiin on mahdollista luoda poikkeuksellisen upea kansainvälisesti kuuluisa kansallinen kaupunkipuisto. Puisto yhdistäisi maa- ja vesiyhteyksien kautta villit kaupunkimetsät, saariston, vapaat merenrannat ja ekologiset käytävät vanhoihin kulttuurimaisemiin ja -puistoihin sekä merkittäviin rakennusperintökohteisiin. Kaupunkipuiston kokonaisuus muodostuisi helsinkiläisen saariston ja merenrantojen, Vantaanjoen ja kaupunkipurojen, puistojen ja luonnonmetsien sekä monipuolisten kulttuuriympäristöjen muodostamasta yhtenäisestä verkostosta.

Meri ja metsät, rannat, puistot ja niityt tarjoavat meille helsinkiläisille tervehdyttävän elinympäristön ja merkittävän tulevaisuuden vetovoimatekijän, kuten upea kantakaupunki kulttuurikohteineen; kulttuuripuistot ja kartanoalueet pitkin Helsinkiä, viheralueverkosto; hieno keskuspuisto; loistavat kulttuuri- ja luontoarvot omaava lähisaaristo ja puhdas ilma.

Miksi ihmeessä me emme lähde tätä selvittämään. Meidän kannattaa osoittaa itsellemme, Suomelle ja ulos maailmalle, että Helsinki on oikeasti tosissaan näissä asioissa. En löydä yhtään perusteltua esitystä – enkä syytä – sille, miksi emme voisi tehdä selvitystä kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin.

Kansallinen kaupunkipuisto on osa dynaamista kasvavan kaupungin kehitystä, joka mahdollistaa kiehtovan kontrastin modernin kaupungin, historian ja luonnon synergiana. Helsingistä voi kehittyä aidosti luonto- ja kulttuurimatkailun suurkaupunki.

Toivon sydämestäni, että perustamisselvitys tehdään, jotta seuraava valtuusto voi asianmukaisesti käsitellä asiaa. Vasta perustamisselvitys antaa valtuutetuille riittävät tiedot Helsingin kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta.

 

Ja miten hieno lahja puiston perustaminen olisi 100-vuotiaalle Suomelle ja laajemminkin.

Jarmo Nieminen,
kaupunginvaltuutettu

Helsingin omaishoidontuen kiristykset tuotava uuteen päätöksentekoon - uudistus ajaa monet perheet ahtaalle

Helsinki on tiukentanut omaishoidon tuen myöntämisen kriteereitä merkittävästi virkamiesten päätöksellä. Muutos uhkaa ajaa monet omaishoitajat ja heidän perheensä todella ahtaalle. Poliitikkojen päätettäväksi muutoksia ei tuotu lainkaan. Vihreät vaativat, että kiristysten toimeenpano on pysäytettävä, ja muutokset omaishoidon tuen myöntämisperiaatteissa on pikaisesti tuotava sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi.

“Virkamiehet ovat Helsingin poliitikkojen ohi valmistelleet suuren muutoksen, joka vaikuttaa useiden pitkäaikaissairaiden ja heidän läheistensä arjen järjestämiseen perustavanlaatuisesti. Tällaiset periaatteelliset muutokset tarvitsevat perusteellisempaa päätöksentekoa sekä huomattavasti parempaa arviointia vaikutuksistaan. Ne pitää tuoda poliittiseen päätöksentekoon käsiteltäviksi”, vaatii Helsingin Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs.

Helsingin kaupunki uudisti omaishoidon tuen kriteerit ja ohjeistuksen 1.2.2017 alkaen. Muutos tehtiin virkamiespäätöksenä Sosiaali- ja terveyslautakunnan joulutauon aikana.  Omaishoitajille muutoksia on perusteltu omaishoidon lain muuttumisella 1.7.2016. Laki toi kaikille omaishoitajille oikeuden vähintään kahteen vapaapäivään kuukaudessa. Lain tavoitteena oli parantaa omaishoitajien asemaa ja lisätä omaishoidon määrää. Helsingissä on lakimuutoksen varjolla kuitenkin toteutettu myös säästöjä, jotka näyttävät kohdistuvan erityisesti alle 18-vuotiaiden lasten omaishoitoon.

“Omaishoidon uusi laki ei sisältänyt mitään sellaista muutosta, jonka vuoksi Helsingin tulisi kiristää tuen myöntämiskriteereitä. Laissa omaishoitajille turvattiin oikeus vapaapäiviin. Tämä on omaishoitajille tärkeä periaatteellinen uudistus ja auttaa monia raskasta, ympärivuorokautista työtä tekeviä omaishoitajia jaksamaan. Emme hyväksy, että se toteutetaan näin rajusti muilta omaishoitajaryhmiltä leikkaamalla”, toteaa kaupunginhallituksen jäsen Sanna Vesikansa.

(lisää…)